Ryöstö lentokentällä! Sämpylän hinta karkasi käsistä
Matkustin viikonloppuna Kentin viimeiselle keikalle Tukholmaan. Helsinki-Vantaan lentoasemalla ostin muovipussitetun juusto-ruissämpylän hintaan 6,20 eur ja Brämhultsin mehun 4,8 eurolla. Lähemmäs 5 euroa maksaneen kaurapuuron jätin kattilaan. Melko kallista.
Sama hinta kaikille, kallista vain köyhille
Käymissäni Facebook-keskusteluissa kommentit kentän kahviloiden ja ravintoloiden hintatasosta ovat olleet samansuuntaisia omien kokemuksieni kanssa.
- ”Elämäni kalleimman aamupalan meidän perhe on syönyt juuri lentokentällä.”
- ”Iso olut 9,5€ (tilavuus 0,4L ja 4.6%)!!!”
- ”Nämä Helsingin hinnat ovat niin järjettömiä, että itse en enää kahvi/olut/sämpylä -ostoksia lähtökohtaisesti tee ollenkaan.”
- ”Musta tuntuu että ne todella kokeilee missä menee toleranssin raja hintojen suhteen.”
- ”Sama hinta kaikille, kallista vain köyhille.”
- Kommentoijat ovat olleet väestön ostovoimaisemmasta päästä. Arkikokemuksien perusteella hinnoittelu on siis mennyt pahasti yli.
Kysynnän hintajouston laboratoriokoe
Lentokentällä näyttääkin olevan käynnissä kahvila- ja ravintolapalveluiden kysynnän hintajouston laboratoriokoe: kuinka paljon hintoja voidaan nostaa niin, että aiheutuva kysynnän lasku on pienempi kuin korkeammista hinnoista syntyvä tulojen lisäys.
Kritiikkiini olisi helppo vastata, että hinnoittelu on tehty parhaan liiketoiminnallisen tuloksen saavuttamiseksi. Asia ei kahdestakaan syystä kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen.
Rationaalinen kuluttaja vähentää kulutustaan
Abraham Lincolnin kerrotaan sanoneen, että kaikkia ihmisiä voi huijata jonkin aikaa, joitakin ihmisiä voi huijata kaiken aikaa, mutta kaikkia ihmisiä ei voi huijata kaiken aikaa.
Finavia ei raportoi suomalaisten matkustajien määrää Helsinki-Vantaan lentokentällä. Suomesta matkustavien osuus on kuitenkin noin puolet asiakkaista.
Ulkomaiset matkustajat tyypillisesti vierailevat kentällä harvoin ja hinnoittelun vaikutukset heidän ostokäyttäytymiseensä ovat arviolta suhteellisen pienet. Kun ihmisellä on nälkä, hänen täytyy syödä.
Suomalaisten matkustajien taas voidaan olettaa asioivan kentällä enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Hintataso tulee siis tutuksi ja alkaa pidemmällä aikavälillä vaikuttamaan myös ostopäätöksiin.
Jos hinnat toistuvasti koetaan liian korkeiksi, vähentää rationaalinen kuluttaja kulutustaan. Onko nykyinen liian korkeaksi koettu hintataso siis lopulta paras liiketoiminnan menestyksen kannalta?
Hintataso kentällä rakentaa maabrändiä
Lentokentän palveluista vastaa valtio-omisteinen Finavia, jonka tehtävä on ”edistää suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä, liikkumista ja kansainvälisyyttä”.
Finavia on osaltaan rakentamassa Suomen maabrändiä. Jos lentokentän palvelut ovat ylihinnoiteltuja, millaisia vaikutuksia tällä on matkailijoiden mielikuviin ja asenteisiin Suomea kohtaan?
Kysymyksen dramatisoimiseksi pieni ajatusleikki. Mitä jos lentokentällä tarjottaisiinkin ilmaiseksi kaikille ulkomaisille matkustajille suomalaisista puhtaista raaka-aineista valmistettu tuore sämpylä ja Pauligin kahvit?
Finavia vastaa
Kysyin lentokentän kahvila- ja ravintolapalveluiden hintatasosta Finavian liiketoiminnan kehitysjohtajalta Katja Sibergiltä. Sibergin mukaan Finavia vastaa kentän palveluntarjoajien kilpailuttamisesta ja valitsemisesta, mutta toimijat vastaavat itse hinnoittelustaan. Tavoitteena on kilpailun ylläpitäminen, jotta laatu pysyy korkeana ja hinnat kilpailukykyisenä.
Kahvila- ja ravintolapalveluista vastaavat SSP Finland ja HMSHost. Yritykset ovat kilpailijoita keskenään, joten monopolista ei ole kysymys. Aidon kilpailun toteutumisesta kahden toimijan mallissa suhtaudun kuitenkin epäilevästi.
Kaikki lentokentän palvelut huomioiden Helsinki-Vantaan hintataso on Finavian selvitysten mukaan kilpailukykyinen esimerkiksi pohjoismaisten verrokkiensa kanssa. Maailman kallein lentokenttä ei siis sijaitse Suomessa.
Kalliimpaa kaurapuuroa saa kyllä hakea.
Lämmöllä, Laaksonen
Kirjoittaja Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.
