Ajankohtaista

Ida Framista Suomen ensimmäinen palvelumarkkinoinnin toimisto

UMainostoimisto Ida Fram uusiutuu ja keskittyy palvelualan yrityksien markkinoinnin tekemiseen. Samalla yrityksen nimeksi tulee Palvelumarkkinoinnin toimisto Ida Fram.

lue koko juttu

Usko tai älä – tunnettuus on markkinoinnin tärkein mittari

Puutteet markkinoinnin mittaamisen osaamisessa estävät markkinoinnin merkityksen kasvua suomalaisissa yrityksissä. Kun markkinoinnin tuottamia tuloksia ei pystytä esittämään numeroina, kulmahuoneen ovi ei aukea. Tästä syystä markkinoinnin kilpailukeinot jäävät alihyödynnetyiksi yrityksien liiketoiminnan kasvattamisessa.

lue koko juttu

etusivun kuva 3_20150101

Rekrytointi: Verkkomainonnan, hakukonemarkkinoinnin ja verkkoanalytiikan liiketoiminnan vetäjä

Etsimme uuden liiketoiminnan vetäjäksi verkkomainonnan, hakukonemarkkinoinnin ja verkkoanalytiikan ratkaisujen kokenutta osaajaa.

lue koko juttu

Markkinoinnin ja myynnin ammattilaiset arvostusta vailla

Markkinoinnin ja myynnin ammatteja arvostetumpia ovat esimerkiksi ”luontais- ja vaihtoehtohoitajat”, ”arkistonhoitajat” ja ”eläinvetoisten kulkuneuvojen kuljettajat”. Naurattaa, mutta ei tee iloiseksi!

lue koko juttu

Vapaamieliset markkinoinnin tekijät ja etiikka.

Toimittaja Aleksi Ylä-Anttila ruotii Marmain artikkelissaan (M&M 8/2017) rohkeutta ja eettisyyttä mainonnassa. Olin Folkin Tommi Laihon ja Bobin Miska Rajasuon kanssa mukana jutussa haastateltavana.

lue koko juttu

Risella nousi Suomen suosituimmaksi riisibrändiksi.

Riisimerkki Risellan myynti on kasvanut kahden viime vuoden aikana 15 prosenttia onnistuneen brändiuudistuksen ja myyntistrategian seurauksena. Myynnin kasvun siivittämänä Risella nappasi myös riisibrändien kärkipaikan kahdessa kuluttajatutkimuksessa.

lue koko juttu

Jukka Kurttila on Suomen Elon Musk.

Pian 200 vuotta täyttävä tekstiiliyritys Finlayson kertoi keskiviikkona liikevaihtonsa kasvaneen 50% ja liikevoittonsa kaksinkertaistuneen vuonna 2016. Menestyksen tekijät ovat vuonna 2014 yrityksen ostaneet mainosmiehet Jukka Kurttila ja Petri Pesonen sekä finanssialan osaaja Risto Voutilainen. Hattu päästä.

lue koko juttu

Tiedote: Lip-Lap tekemään kasvua yhdessä Idan kanssa

Suomalainen laitureita valmistava Lip-Lap Laituri Oy tavoittelee uutta kasvua liiketoimintaansa yhdessä Ida Framin kanssa. Ida sitoutuu tavoitteisiin tulospohjaisella laskutusmallilla.

Perinteikäs perheyritys Lip-Lap on valmistanut suomalaiseen rantamaisemaan istuvia laitureita jo yli viisi vuosikymmentä. Nyt yritys lähti hakemaan uutta tuulta myyntiin ja markkinointiin.

Ida Fram toimii Lip-Lapin markkinoinnin kumppanina tulospohjaisella laskutusmallilla. Ensimmäisenä uudistuivat Lip-Lapin verkkosivut ja painetut markkinointimateriaalit. Ida vastaa myös muun muassa hakukoneoptimoinnista, hakusanamainonnasta ja verkkomainonnasta sekä radio- ja printtimainonnasta.

”Valitsimme Idan kumppaniksemme kokonaisvaltaisen palvelun ja strategisen näkemyksensä ansiosta. Halu tehdä aggressiivista kasvua vaikka omalla riskillä vakuutti”, Lip-Lapin myynti- ja markkinointijohtaja Ville Helenius kertoo.

Asiakas ja toimisto jakavat näkemyksen ja tavoitteet.

“Suomalainen pk-yritys tarvitsee markkinointia kasvaakseen ja me olemme mielellämme mukana tekemässä tätä kasvua. Siksi olemme rakentaneet Lip-Lapin kanssa tulospohjaisen laskutusmallin”, Ida Framin toimitusjohtaja Panu Laaksonen toteaa.

Lisätietoja:

Panu Laaksonen, toimitusjohtaja, Ida Fram Oy
+358 40 517 7931
panu.laaksonen@idafram.fi

Ville Helenius, myynti- ja markkinointijohtaja, Lip-Lap Laituri Oy
+358 40 563 2351
ville.helenius@lip-lap.fi
www.lip-lap.fi

Lip-Lap valmistaa laadukkaita laitureita säädettävistä pylväslaitureista talvehtiviin betoniponttonilaitureihin. Lisäksi yritys tarjoaa laajan valikoiman laiturien lisävarusteita ja tarvikkeita sekä kattavan asennuspalvelun. Lip-Lap on kotimainen perheyritys, jonka perusti Pentti Palotie vuonna 1965. Tällä hetkellä yrityksen omistaa hänen poikansa toimitusjohtaja Kimmo Palotie yhdessä kolmannen sukupolven kanssa.

Ida Fram on täyden palvelun mainostoimisto, joka yhdessä digitaalisen median toimiston Into-Digital Oy:n ja viestintätoimisto Babler Oy:n kanssa palvelee asiakkaitaan 30 työntekijän voimin. Ida Framin asiakkuuksiin lukeutuvat mm. Pågen, Lomarengas ja Honkarakenne.

 

Oravat ovat huonoja brändinrakentajia

HMD Global osti oikeuden käyttää Nokian tavaramerkkiä matkapuhelinten valmistuksessa. Ensimmäiset uudet Nokia-puhelimet julkaistiin viime viikolla Barcelonan mobiilimessuilla. Kauppoihin uutuudet saapuvat kuluvan vuoden toisen kvartaalin aikana.

Nokia oli tiennäyttäjä

Nokia oli aikanaan suomalaisille tiennäyttäjä kansainvälisen kuluttajabrändin rakentamisessa. Yritys investoi markkinointiin miljardeja euroja ja käytti parhaita kotimaisia sekä kansainvälisiä markkinoinnin kumppaneita.

Parhaimmillaan Nokia kuului maailmassa kymmenen arvokkaimman brändin joukkoon. Todennäköisesti tähän saavutukseen ei meidän elinaikanamme tule pystymään mikään muu suomalainen brändi.

Brändi vs. Jolla

Nokia-brändin vetovoima on edelleen vahva, vaikka sen arvo onkin romahtanut huippuvuosien 30 miljardista noin 5 miljardin tasolle. Muutaman päivän kuluessa julkistuksesta ilmestyi HMD Globalin mukaan yli 7500 artikkelia Nokia-puhelimista. Samalla puhelimet keräsivät sosiaalisessa mediassa yli 10 miljoonaa mainintaa.

Vetovoimainen brändi on kuluttajamarkkinoilla kaikki kaikessa. Siksi Nokia-brändin käyttäminen on erittäin mielenkiintoinen mahdollisuus HMD Globalille. Ei ole vaikeaa ennustaa uusille Nokia-puhelimille selvästi parempaa menestystä kuin esimerkiksi Jollalle, joka jo päätti vetäytyä matkapuhelinmarkkinoilta ja keskittyä Sailfish-käyttöjärjestelmän kehittämiseen.

Miksi vahva brändi on arvokas?

Vaikka brändi on yritykselle aineetonta omaisuutta, voidaan brändin arvo kirjata liikearvona yrityksen taseeseen.

Markkinoinnin teorian mukaan vahvan brändin tuomia konkreettisia hyötyjä ovat esimerkiksi seuraavat:

  • Erottautuminen kilpailijoista asiakkaille uskottavalla ja merkityksellisellä tavalla
  • Korkeampi hinta
  • Suurempi ostouseus ja asiakasuskollisuus
  • Parempi asema jakelutiessä
  • Suoja kilpailulta
  • Mahdollisuus laajentua uusiin tuoteryhmiin ja palveluihin

Brändin menestys siis määrittää vahvasti yrityksen liiketoiminnan menestystä. Kun yrityksen johdon vastuulla on yrityksen menestyksen tekeminen, pitäisi jokaisen suomalaisenkin johtajan olla erityisen kiinnostunut yrityksen ja sen tuotteiden tai palveluiden brändistä. Kuinka moni oikeasti on?

Oravat rakentavat heikkoja brändejä

Vahvoja brändejä rakennetaan näkemyksellä ja kärsivällisyydellä. Brändin arvon kasvattaminen on investointi, joka ei tarjoa pikavoittoja.

Monella markkinoijalla on oravan keskittymiskyky.

Esimerkiksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professorin Pekka Mattilan mielestä kuitenkin ”monella markkinoijalla on oravan keskittymiskyky”.

Mattilan mukaan viestien rakentumista ei malteta seurata ja markkinoijat säntäilevät lyhyen aikavälin tuloksien perässä. Tuloksena on sekalainen kokoelma ristiriitaisia ja keskenään kilpailevia markkinoinnin konsepteja.

Ei anneta periksi, eihän?

Vaasan yliopiston johtamisen yksikön tutkimusjohtaja Tero Vuorinen teki Kauppalehden mielipidekirjoituksessaan kivuliaita huomioita suomalaisten brändiosaamisesta.

Vaikka teksti perustuukin Vuorisen epätieteellisen kävelytutkimukseen Aleksanterinkadulla, on viesti karu: suomalaisia kansainvälisiä kuluttajabrändejä ei juuri ole. Vuorisen johtopäätös onkin, että ”suomalaisten kannattaisi jatkossakin keskittyä myymään rinta rottingilla metsäkoneita, laivoja ja hissejä, eikä surkutella Suomen heikkoutta kuluttajabrändeissä”.

Jääräpää kun olen, en halua antaa periksi. Ei siis olla oravia, vaan panostetaan jatkossakin myös vahvojen kansainvälisten kuluttajabrändien rakentamiseen. Ja toivotaan HMD Globalille ja Nokia-brändille erinomaista menestystä kivikovassa matkapuhelinmarkkinassa.

Lämmöllä, Laaksonen
Kirjoittaja Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

Tulos tai ulos. Näin markkinointiin rakennetaan tulospohjainen laskutusmalli.

Markkinointi on tärkein yrityksen liiketoiminnan kasvattamisen työkalu. Yrityksen markkinoinnin kumppanin tehtävänä on siis auttaa yritystä kasvattamaan liiketoimintaansa. Miten kumppanin työssä onnistumista mitataan yhteistyön tuloksien perusteella?

Mitä tekisin jos tämä olisi minun yritykseni?

Käytän asiakkaidemme markkinoinnin suunnittelussa työkaluna yksinkertaista kysymystä: Mitä tekisin, jos tämä olisi minun yritykseni? Tämä lähtökohta ohjaa tarkastelemaan asiakasyrityksen liiketoimintaa kokonaisuutena ja arvioimaan markkinoinnin kilpailukeinojen valikoimaa laajassa merkityksessään (klassinen 4P-malli).

Kun tämä on tekemisen lähtökohta, voi työn laskutus kokonaan tai osittain perustua toteutuneisiin tuloksiin. Tuloksiin perustuvassa laskutuksessa toimisto siis jakaa asiakkaan riskiä. Korvaus kumppanille on pienempi, jos asetettuja tavoitteita ei saavuteta. Jos taas tulokset ylittävät asetetut tavoitteet, hyötyy onnistumisesta myös kumppani.

10 vinkkiä tulospohjaisen laskutusmallin suunnitteluun

Tulospohjaisen laskutuksen mallit rakennetaan tapauskohtaisesti. Kokemukseni mukaan laskutusmallissa täytyy etukäteen sopia esimerkiksi seuraavista asioista:

1. Miten määrittelemme tavoitteet, joiden saavuttamiseen laskutus lopulta perustuu?
2. Mitkä ovat mitattavat tavoitteet ja miltä ajanjaksolta mittaaminen tehdään?
3. Miten tavoitteiden toteutumista seurataan ja raportoidaan?
4. Mikä on kumppanin tarjoaman työpanoksen sisältö ja ketkä töiden tekemiseen osallistuvat?
5. Sitoutuuko kumppani panostamaan yhteiseen tekemiseen jonkin tietyn työmäärän tietyllä ajanjaksolla vai määritelläänkö työpanoksen määrä muulla tavalla?
6. Miten mediainvestoinnin suunnittelu tehdään ja mikä on investoinnin koko?
7. Miten toimitaan jos mediainvestointia halutaan muuttaa alkuperäisestä?
8. Miten toimitaan, jos yhdessä todetaan asetettujen tavoitteiden olleen ylimitoitettuja tai alimitoitettuja?
9. Miten toimitaan, jos jokin tehtäväksi sovittu asia ei tapahdukaan ja tavoitteet muuttuvat sen takia ylimitoitetuiksi?
10. Miten laskutusmallissa käsitellään mahdolliset alihankinnat?

Kaksi esimerkkiä tulospohjaisesta laskutuksesta

Käytämme Ida Framissa tulospohjaista laskutusmallia useamman asiakkaamme kanssa.

Rakennusalan yrityksen laskutuksemme on pääosin työperusteinen, mutta osa laskutuksesta on sidottu tuloksiin. Mitattava tulos on yrityksen liikevaihdon kasvu ja mittausjakso tilikausi. Sopimuksessa määritellään myös mediainvestoinnin koko, joka on oleellinen tekijä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.

Tässä yhteistyössä tulospohjainen laskutus sitouttaa molemmat osapuolet tiiviiseen yhteistyöhön ja tasaa asiakkaan aiempaa suurempien markkinoinnin investointien aiheuttamaa riskiä.

Truescape Escape Room -pakohuonepelien markkinoinnissa laskutuksemme kokonaisuudessaan perustuu toteutuvaan myyntiin. Kyseessä on start-up-yritys, joka ei liiketoiminnan alkuvaiheessa voisi pääomien puutteesta johtuen riittävästi investoida markkinoinnin resurssien ostamiseen.

Olemme sitoutuneet panostamaan Truescapen markkinoinnin suunnitteluun ja toteutukseen tietyn määrän resursseja ja laskutamme prosenttiosuuden toteutuneesta myynnistä. Lisäksi sopimukseen on määritelty myynnin minimitaso, joka täytyy yhdessä saavuttaa ennen kuin laskutuksemme alkaa.

Lämmöllä, Laaksonen

Kirjoittaja Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.