Kuka saa haukkua ja ketä?
Ihmisten tarve haukkua työnantajaansa on saanut tehokkaan kanavan verkon sosiaalisista medioista. Höyryjä päästellään seurauksia miettimättä. Toivottavasti helpottaa.
Pahimmillaan pilkkaa on arvioitu oikeudessa asti. Viimeisimpänä käräjäoikeus hylkäsi koruliike Bijou Brigitten nostaman korvauskanteen työntekijänsä kielteisestä Facebook-kirjoittelusta. Päätöksestä uutisoivat esimerkiksi Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton johtava lakimies Mika Hämäläinen kommentoi kyseistä vääntöä Hesarin artikkelissa (HS 23.2.2011). Hämäläisen mielestä ”Työnantaja ei saa olla liian suojatussa asemassa. Työnantajaa pitää voida kritisoida myös keskustelupalstoilla”. Näin varmaan on, mutta kuka vetää rajat?
Etenkin asiantuntijabisneksessä maine ja ihmissuhteet ovat kaikki kaikessa. Esimerkiksi Facebookissa viestin leviäminen on ennennäkemättömän nopeaa ja täysin hallitsematonta. Kun ihmisillä on tyypillisesti lähes 200 Facebook-kaveria, voi pikaistuksissa lähetetty viesti aiheuttaa arvaamatonta vahinkoa yritykselle ja myös henkilölle itselleen.
Jos haukkuminen ylipäänsä on välttämätöntä, niin kuka loppujen lopuksi saa haukkua ja ketä? Voiko esimerkiksi työnantaja kritisoida julkisesti työntekijöitään? Voisiko yrityksen sivustolla julkaista päivän häpeäpuun ja Facebookissa pilkata henkilöstöä oikein kuvien kera? Ja kuinka kovaan ääneen yritys voi solvata asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan? Viranomaisten pilkkaaminen se vasta hupaisaa puuhaa olisi.
Ja miksi meillä ylipäänsä on niin kova tarve haukkua muita?