Guinnessin ennätystenkirja tehtiin, jotta ihmiset joisivat enemmän olutta
KIRJOITUSSARJA: Markkinoinnin mainetekoja, Osa 2
Guinnessin ennätysten kirja (Guinness World Records) tehtiin alun perin Guinness-olutbrändin markkinointikeinoksi. Se kokosi yhteen knoppitietoa urheilun, luonnon, teknologian, eläinten ja ihmiskyvyn äärirajoista, ja sai ihmiset viettämään enemmän aikaa pubeissa.
Vuonna 1951 Guinnessin panimon silloinen toimitusjohtaja Sir Hugh Beaver oli metsästämässä Irlannissa, kun porukassa syntyi kiista siitä, mikä on Euroopan nopein riistalintu. Oikeaa vastausta ei löytynyt ja Beaver tajusi, ettei pubien yleisimpiin kiistanaiheisiin ollut tarjolla kunnollista tietolähdettä.
Guinness päätti tuottaa kirjan, joka kokoaisi yhteen maailman tarkistetuimmat ennätykset ja vastaukset kysymyksiin, jotka aiheuttavat pubipöytien herkullisimmat sanailut.
McWhirterin kaksoset kokosivat ensimmäisen ennätysten kirjan
Guinness tilasi kirjan kaksosilta Norris ja Ross McWhirterilta, jotka olivat tunnettuja urheilutilastojen ja faktojen asiantuntijoita. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1955, ja sitä jaettiin ilmaiseksi englantilaisiin pubeihin. Tarkoitus ei ollut luoda myyntihittiä, vaan vahvistaa olutbrändin asemaa.
Lopputulos ylitti kaikki odotukset. Kirjasta tuli huikea menestys, ja siitä alettiin julkaista vuosittain uusia versioita. Guinnessin ennätystenkirja vakiinnutti asemansa koko perheen värikkäänä tietopakettina urheilun, luonnon, teknologian, eläinten ja ihmiskyvyn äärirajoista.
150 miljoonaa kirjaa ja moninkertainen määrä olutta
Guinness World Records -organisaatio toimii tänä päivänä täysin erillään panimosta, vaikka sen nimi kertoo yhä alkuperästä. Brändi on laajentunut kirjoista tv-ohjelmiin, live-esityksiin ja digitaalisiin alustoihin.
Jokainen uusi ennätys vaatii tarkan todentamisprosessin, ja kuka tahansa voi hakea ennätyksen virallistamista – usein osana omaa markkinointiaan tai tempaukseksi suunniteltua tapahtumaa.
Maailmanlaajuisesti Guinnessin ennätystenkirjaa on myyty yli 150 miljoonaa kappaletta yli sadassa maassa, ja sitä julkaistaan kymmenillä kielillä. Se on yksi maailman myydyimmistä tekijänoikeuden alaisista kirjoista.
Guinness tyydytti ihmisten tiedonjanon
Guinnessin ennätystenkirja on mainio esimerkki siitä, kuinka brändi voi kasvaa tarttumalla ihmisten oivaltavasti arkiseen käyttäytymiseen. Se myös muistuttaa osuvasti, miten joskus markkinointikeinoista tulee tarinoita, joita brändi ei enää edes omista – mutta joita ilman brändi ei olisi sama.
Markkinoinnin mainetekoja -kirjoitussarjani jatkuu
Tämä kirjoitukseni oli toinen osa kirjoitussarjasta, jossa käyn läpi markkinoinnin poikkeuksellisia mainetekoja. Sarjan ensimmäisessä kirjoituksessa kerroin spektaakkelimarkkinoinnin edelläkävijän Eugène Mercierin ja maailman suurimman samppanjatynnyrin tarinan.
Kaikki kommentit kirjoituksesta ja vinkit sopivista aiheista ovat enemmän kuin tervetulleita.
Lämmöllä
Laaksonen
Otetaanko yhdessä Guinnessit?
Olen Panu Laaksonen ja työskentelen yrittäjänä ja toimitusjohtajana täällä palveluiden Ida Framissa. Autamme markkinoinnin keinoja käyttämällä erityisesti palvelualojen yrityksiä kasvamaan. Jos markkinointi, sen kehittäminen ja liiketoiminnan kasvattaminen kiinnostaa, jutellaan lisää. Tarjoan mielelläni vaikka tuopillisen Guinnesia 🙂
