Maisteri ei multakuormaan koske

Ystäväni rakennutti perheineen komean kodin Espooseen. Rakennustöitä ei rahoitettu hartiapankilla, mutta ajoittain kutsu apujoukoiksi on käynyt myös ystäville. Lauantaina ohjelmassa oli multatalkoot ja nurmikon istuttaminen.

Yleensä olen kategorisesti kieltäytynyt kaikista talkootöistä. Tällaiset työt kun mielestäni ostetaan palveluina. Lisäksi olen ruumiilliseen työhön yksinkertaisesti liian kevytrakenteinen. Tällä kertaa tein kuitenkin jostain selittämättömästä syystä poikkeuksen.

Auringon helliessä oli hyvää aikaa pohtia markkinoinnin ja isänmaan asiaa.

Missä makaa Suomen multasäkki?

Paikanpäällä talkooväkeä odotti lavallinen multaa pihalle levitettäväksi. Isännän mukaan 20 kuutiota nurmikkomultaa maksoi 600 euroa. Tällä hinnalla 45 litran säkki olisi maksanut 1,35 €. Biolanin vastaava määrä multaa maksaa K-raudassa 5,99 €, eli hinta on noin nelinkertainen. Mietin, mistä löytäisimme Suomelle oman multakasan tuotteistettavaksi, brändättäväksi ja maailmalle myytäväksi?

Kansantalous ei kiitä

Kun maisterimiehet laitetaan kottikärryjen varteen, kansantalous ei kiitä. Kirjoitin viime vuonna Marmaissa kestävyysvajeen korjaamisesta markkinoimalla. Keskeinen huomioni on, että suomalaiset pitäisi markkinoinnin keinoin saada käyttämään enemmän rahaa palveluihin. Palvelut tuotetaan paikallisesti ja vaikutukset kansantalouteen ovat vahvasti positiiviset. Palveluiden markkinoinnissa on mainosmiehelle töitä.

Enemmän euroja litrasta

Aiheuttamaamme kansantaloudellista vahinkoa tasasimme nauttimalla rajusti verotettua kotimaista olutta. Kun alkoholin kulutusta ei Suomessa ole tarpeen ainakaan lisätä, pitäisi myydystä litrasta saada enemmän euroja. Pienpanimoiden ja käsityöläisoluiden esiinmarssi on mainio askel tähän suuntaan. Mitä pienet edellä, sitä isot perässä.

Halpa on uusi musta

Edellä mainitut oluet haimme läheisestä Alepasta. Heti ovella meitä tervehti alaspäin sojottava nuoli ja koko kansan uusi iskulause ”Halpuutimme hintoja”. Kaikki kunnia S-ryhmälle vuoden markkinointiteosta, mutta voisimmeko edes me muut yrittää keksiä markkinointiin jonkin muun argumentin kuin ”halpa”?

Sunnuntaista ravintolapäivä

Kahden päivän rypemisen jälkeen talkoväkeä alkoi hiukoa. Tästä tuli mieleeni viimeaikainen ”keskustelu” sunnuntain tuplapalkasta luopumisesta. Tämä(kin) ajatus tottakai tyrmättiin palkansaajajärjestöjen toimesta jo ennen kuin siitä saatiin käytyä minkäänlaista järjellistä keskustelua.

Jopa Helsingissä on vaikeaa löytää sunnuntaisin laadukasta ravintolaa joka olisi auki. Palkkakustannukset ovat käsittääkseni suurin este sille, että ravintolat olisivat auki myös pyhänä. Jos palkkakuluja leikattaisiin, useampia ravintola voisi kenties pitää ovensa auki ja työllistää ihmisiä.

Koska tietyissä tapauksissa tarjonta lisää kysyntää, olisi hyvinkin mahdollista että ihmiset alkaisivat sunnuntaisin syömään nykyistä ahkerammin ravintolassa. Tästä  voisi syntyä positiivinen kierre, jossa yhä useampi ihminen saa töitä. Parhaassa tapauksessa alan palkatkin vielä nousisivat, jos ravintoloiden kannattavuus parantuisi lisääntyneen kysynnän myötä.

Lämmöllä, Laaksonen

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

Brändärit oli kallis floppi

Nipun palkintoja Suomessa ja muualla napannut Brändärit lienee yksi eniten kansainvälistä huomiota saaneista suomalaisista markkinoinnin ratkaisuista. Viimeisimpänä huomionosoituksena on viime viikolla julkaistu hopea One Show -kilpailun Branded Entertainment -sarjassa.

Ohjelmassa kuvitteellinen mainostoimisto Huutomerkki tekee mainonnan suunnittelua oikeille mainostajille. Kymmenessä jaksossa oli mukana yhteensä kymmenen eturivin mainostajaa.

Päätin kaivaa itsestäni esiin kyynikon. Väitän ettei Brändärit välttämättä ollut tuloksellisen markkinoinnin näkökulmasta erityisen onnistunut ratkaisu. Kirjoituksen väliotsikot ovat viimeistä otsikkoa lukuunottamatta poimintoja MTV3:n myyntimateriaalista.

Ohjelman keskikatsojamääräarvio 350 000/jakso

Katsojat eivät sunnuntain prime-timessa esitettyä ohjelmaa tahtoneet löytää tai pysyneet katsojina sarjan edetessä. Kanavan arvio keskikatsojamäärästä oli 350 000, mutta näin suuri katsojamäärä saavutettiin ohjelmien kaikki esityskerrat huomioiden vain muutamalla jaksolla. Ensiesityksien katsojakeskiarvo taas oli reilut 230 000.

brändärit katsojamäärä_lämmöllä laaksonen_20150527

Brändäreitten Case-videossa kerrotaan ohjelman olleen peräti neljänneksi suosituin käsikirjoitettu tv-sarja viikolla 38. Sarjan edelle tuolla viikolla kiilasivat käsikirjoitetuista sarjoista Salatut elämät, Kiiltokuvia ja Emmerdale. Sunnuntaisin ennen Brändäreitä esitetty Tanssii tähtien kanssa taas keräsi viikosta toiseen miljoonaluokan yleisömäärän ja tarjosi samalla myös vetoapua Brändäreille.

Ajankohtaisuus ja kaupallisuus ovat avainasemassa sekä tärkeä osa tarinaa

Mainostajan rooli ohjelmissa oli varsin pieni. Alunperin tarkoituksena oli, että jokainen jakso alkaa kumppanin mainoksella. Ohjelmissa mainostajan kampanjan luominen jäi kuitenkin vaatimattomaan sivuosaan ja mainos näytettiin vasta ohjelman jälkeen. Epäselväksi on ainakin minulle jäänyt, osasivatko katsojat lopulta lainkaan yhdistää mainosta ohjelmaan.

Buy This –sarja on syksyn 2014 puheenaihe!

Ohjelmasta on syntynyt puheenaihe markkinoinnin foorumeilla, mutta ei kuluttajien keskuudessa. Brändäreistä ei siis tullut ilmiötä, joka olisi tukenut mainostajakumppanien markkinoinnin tai myynnin tavoitteiden saavuttamista. Tämän voi todentaa vaikka Google Trendsin luvuista.

brändärit hakumäärät_lämmöllä laaksonen_20150527

Mainonnan huomioarvot paranevat kun mainokset ovat keskeinen osa sarjaa.

Mainokset eivät olleet keskeinen osa sarjaa. Mainostajien puolesta en voi puhua, mutta vastine yli 200 000 euron investoinnille näyttäisi jäävän heikoksi. Pakettiin kuuluneen mainosajan arvo oli MTV3:n myyntimateriaalin mukaan 100 000 eur. Investoinnin toinen puolisko kohdistui sisältöyhteistyöhön ja mainosten suunnitteluun ja tuotantoon.

Olen kuitenkin kiitollinen kumppaneiksi lähteneille ennakkoluulottomille mainostajille. Ilman tämäntyyppistä rohkeutta emme pysty luomaan mitään uutta. Suomen suurimpien mainostajien budjeteissa tämän kokoluokan riski-investointi ei myöskään liene kohtuuton.

Hattu päästä

Kirjoitukseni kriittisestä sävystä huolimatta nostan hattua konseptin kehittäneille Juha-Matti Rauniolle ja Theodor Arhiolle sekä kaikille Brändäreitten tekemiseen osallistuneille. Idea on loistava ja näin poikkeuksellisen idean läpivienti käytäntöön hieno suoritus. Onnistumisen kruunaa ennennäkemätön palkintosade ja kansainvälinen huomio, josta me kaikki suomalaiset mainosalan toimijat hyödymme. Ja sori jätkät klikkijournalismiin sortuvasta otsikosta. Oli pakko.

Lämmöllä, Laaksonen

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

 

Tiedote: Masku yhteistyöhön Ida Framin kanssa

Katso kampanjan TV-spotit >>

Maskun Kalustetalo Oy on aloittanut markkinointiyhteistyön Ida Framin kanssa. 300 ihmistä Suomessa työllistävä Masku kehittää aktiivisesti konseptiaan ja mallistoaan. Viimeisen vuoden aikana on avattu yksitoista uuden konseptin mukaista myymälää ja lisää on luvassa.

Ida Framin ja Maskun yhteistyö on alkanut markkinointiviestinnän konseptin suunnittelulla ja TV-mainoskampanjalla. Markkinointiviestinnän konseptin tarkoituksena on viestiä uudistuneesta Maskusta.

– Maskun tavoitteena on yllättää asiakkaansa positiivisesti. Nyt tehdään kasvua uudistamalla toimintaa voimakkaasti ja investoimalla vaikuttavaan markkinointiviestintään. Masku yllättää mainonnassa, verkossa ja myymälässä, Ida Framin toimitusjohtaja Panu Laaksonen lupaa.

Uudistumisen tavoitteena on asiakaskokemuksen ja myynnin kehittäminen.

– Maskun muutoksen viestinnässä tarvitaan parhaat mediat, kumppanit ja luovat ratkaisut. Haasteena on pystyä samaan aikaan puhuttelemaan meillä asioivia asiakkaita ja herättelemään viestinnällämme niitä, jotka eivät vielä asioi Maskussa. Tätä haastetta ratkomme nyt Ida Framin ja pitkäaikaisen taktisen mainostoimistokumppanimme Hextopin kanssa, Maskun markkinointijohtaja Ville Heinonen kertoo.

Maskun tiimiin Idassa kuuluvat AD ja luova johtaja Jirka Sauros, copywriter Kati Hartikainen, tuotanto-AD Jussi Salakka ja projektipäällikkö Riikka Antila.

Lisätietoja:

Panu Laaksonen, toimitusjohtaja, Ida Fram Oy
+358 40 517 7931
panu.laaksonen@idafram.fi
http://www.idafram.fi

Ville Heinonen, markkinointijohtaja, Maskun Kalustetalo Oy
+358 40 750 1659
ville.heinonen@masku.com
http://www.masku.com

Maskun Kalustetalo Oy on toiminut huonekalualalla jo vuodesta 1983. Yhtiöllä on tällä hetkellä 42 myymälää ja verkkokauppa Suomessa sekä yksi myymälä Ruotsissa ja kaksi Virossa.

Ida Fram on täyden palvelun mainostoimisto, joka yhdessä sisaryrityksiensä digitaalisen median toimiston Into-Digital Oy:n ja viestintätoimisto Babler Oy:n kanssa palvelee asiakkaitaan 30 työntekijän voimin. Ida Framin asiakkuuksiin lukeutuvat mm. Pågen, Lomarengas ja Honkarakenne.

Markkinointikoulu lapsille

Kirjoitin viimeksi Markkinointi & Mainonta lehteen poikani Hermannin kokemuksista Kevätpörriäinen-lehden markkinoinnin ja myynnin tekemisessä. Ilokseni kirjoitus sai paljon lukijoita ja huomiota. Kiitos kaikille lukijoille ja juttua jakaneille!

Lapsen kokemuksista kirjoitettu juttu kuvasi markkinoinnin perusasiat ja alleviivasi samalla markkinoinnin roolia liiketoiminnan kasvattamisessa. Toimivassa markkinoinnissa kyse on loppujen lopuksi yksinkertaisista asioista, joiden tekemisessä meillä on kuitenkin runsaasti kehitettävää.

Lyhyellä aikavälillä tärkeintä on markkinoinnin arvostuksen ja osaamisen vahvistaminen yrityksien johdossa. Jos taas katse käännetään alkavaa hallituskautta pidemmälle, keskittyisin lapsiin ja nuoriin. Mielestäni jo ala-asteiden opetusohjelmaan pitäisi tavalla tai toisella sisällyttää markkinoinnin ja viestinnän opintoja. Lisäksi lisäisin esiintymistaidon kehittämiseen tähtääviä opiskelumuotoja.

Ensi vuonna uudistuva opetussuunnitelma ei kuitenkaan vielä taida sisältää toivomiani muutoksia. Koodikoulu lapsille jo on, mutta markkinointikoulu puuttuu. Esimerkiksi 3-6 luokkalaisille suunnattu koulu voisi sisältää markkinoinnin strategisen suunnittelun, luovan suunnittelun ja mediasuunnittelun harjoitteita. Lopputyössä markkinointikoululaiset voisivat päästää luovan pedon irti. Lopputulokset olisivat epäilemättä ratkiriemukkaita.

Lämmöllä, Laaksonen

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

 

Mainosmies, mainosmiehen poika ja Kevätpörriäinen

Mainosmiehen poika: Kevätpörriäinen tuli! Me otetaan niitä Jullen kanssa myytäväksi ainakin kymmenen molemmille.

Mainosmies: Mikäs siinä lehdessä on niin ihmeellistä, että joku haluaisi ostaa sen?

Mainosmiehen poika: Minä saan rahaa.

Mainosmies: Ei kai ostajaa kiinnosta se, että myyjä saa rahaa?

Mainosmiehen poika: Ai jaa. No siinä on hauskoja juttuja ja tehtäviä.

Mainosmies: Hyvä. Kuka näitä lehtiä sitten haluaisi ostaa?

Mainosmiehen poika: Aikuiset tietysti. Niillä on rahaa ja lapsia.

Mainosmies: Mistäs te aiotte Jullen kanssa tavoittaa nämä aikuiset?

Mainosmiehen poika: Me mennään Lapinlahdenpuistoon.

Mainosmies: Jutut ja tehtävät taitavat olla vähän isommille lapsille. Löytyvätköhän heidän vanhempansa puistosta ja kukas teidät vie sinne puistoon?

Mainosmiehen poika: Sinä.

Mainosmies: Löytyisiköhän niitä aikuisia jostain muualta?

Mainosmiehen poika: Joo. Teiltä töistä.

Mainosmies: Et voi tulla meille toimistolle, koska olet koulussa.

Mainosmiehen poika: Lähetetään niille Facebook-viesti.

Mainosmies: Ei hassumpi ajatus. Meillä on intranet tehty Facebookiin ja voidaan käyttää sitä.

Mainosmiehen poika: Mitä mä kirjotan tähän?

Mainosmies: Kirjoitat ihan omin sanoin mitä olet myymässä, miksi kannattaisi ostaa ja mitä maksaa.

Mainosmies: Tanja tykkäsi heti viestistäsi!

Mainosmiehen poika: Tykkäsi? Ostiko se?

Mainosmies: Ei ostanut ainakaan vielä.

Mainosmiehen poika: Sanotaan sille ettei tykkää vaan ostaa.

Mainosmies: Selvä. Tästä voit kirjoittaa Tanjalle viestin.

Mainosmiehen poika: Se osti!

Mainosmies: Niin osti. Ja näköjään aika moni muukin haluaa lehden.

Mainosmiehen poika: Sun pitää isä viedä ne lehdet kun minä olen siellä koulussa.

Mainosmies: Voin viedä lehdet, mutta joku henkilökohtainen tervehdys myyjältä olisi kiva.

Mainosmiehen poika: Jos kirjoitan niille kiitoskortin?

Mainosmies: Se on mainio ajatus.

Mainosmies: Ensi vuonna onkin sitten helpompi myydä lehti näille samoille henkilöille. Nyt teet asiakasrekisterin.

Mainosmiehen poika: Ai minkä?

Mainosmies: Nimilistan lehden nyt ostaneista. Jos he ovat tyytyväisiä lehteen, he ostavat varmasti mielellään myös uudestaan.

Mainosmiehen poika: Entäs jos Helmi näkee listan ja myy niille ensin?

Mainosmies: Pidä lista hyvässä tallessa.

Mainosmiehen poika: Mä lyön sitä jos se ottaa mun listan.

Mainosmies: Et varmasti lyö.

Mainosmiehen poika: Lyönpäs. Onko sulla äidin työpaikan Facebookin tunnukset?

Lämmöllä, Laaksonen

Mainosmies Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja. Mainosmiehen poika Hermanni on 7-vuotias ekaluokkalainen.

 

Hyvä paha private label

Vihaan kaupan merkkejä

Aloitan boikotin kaupan omia merkkejä vastaan. Ne ajavat suomalaiset alkutuottajat ja tavarantoimittajat ahdinkoon, yksipuolistavat tarjontaa kaupassa, opettavat kuluttajat tekemään ostopäätökset vain hinnan perusteella ja vievät leivän mainosmiehen pöydästä. Liity joukkoon!

hyvä paha

Kauppa halpuuttaa suomalaisen alkutuottajan selkänahasta. Kun tuotanto myydään useammalle toimijalle, pysyvät tuotantohinnat kannattavalla tasolla. Kauppa keskittää omilla merkeillään ostamisen ja polkee sitten hinnat alas. Kun tuottajalla ei käytännössä ole mahdollisuutta myydä tuotantoaan ulkomaille, tulee tuottajan leivästä kapea ja lyhyt.

Kauppa syö omilla merkeillään tavarantoimittajien katteet ja ajaa etenkin tuotekategorioiden kärkikolmikon ulkopuolelle jäävät brändit ahdinkoon. Samalla tuotekehitysinvestoinnit valuvat hukkaan, kun kauppa ryöstökalastaa kehitystyön tulokset.

Kuluttajalle kaupan omat merkit tarkoittavat edullisempaa hintaa, laadun ja valinnanvaran kustannuksella. Markkinoinnissa kauppa ratsastaa kotimaisuudella, mutta todellisuudessa suurin osa omien merkkien tuotteista valmistetaan jossain aivan muualla. Ja kun teollisuudelta viedään edellytykset investoida tuotekehitykseen, näivettyy kuluttajan valinnanvara.

Brändituotteet hyllyistä häätävät kaupan omat merkit ajavat mainostoimistot vaikeuksiin. Paitsi ne pari onnekasta, jotka pääsevät yhdessä kaupan kanssa rakentamaan Kotimaista, Ulkomaista tai Älämaista. Esimerkiksi Pirkka-brändin alla on yli 2000 tuotetta. Yhden brändin taktiikka tarkoittaa myös yhden toimiston taktiikkaa.

Kauppa nauttii omien merkkiensä tuomista hyödyistä. Kunnes Lidl ja seuraavat Suomen markkinaan iskevät jättiketjut valtaavat markkinan. Kun kansa on opetettu ostamaan pelkkää hintaa, on jäteillä helppo työ poimia hedelmät. Carrefour ciittää!

Rakastan kaupan merkkejä

Tästä päivästä alkaen aion ostaa vain kaupan omia merkkejä. Suomalaisten alkutuottajien ja tavarantoimittajien liiketoiminta kukoistaa, kun kauppa investoi kotimaiseen. Edullisemmat hinnat vapauttavat kuluttajilta rahaa muuhun kulutukseen, joka kanavoituu kotimaisiin palveluihin. Kauppojen markkinointi-investointien kasvun kautta mainostoimistotkin pääsevät nauttimaan omien merkkien hyödyistä. Liity joukkoon!
hyvä paha1

Menu on nyt Kotimaista. Kauppa haluaa valmistuttaa omien merkkiensä tuotteet Suomessa ja suomalaisista raaka-aineista. Hyllyssä tilaa saavat antaa globaalien jättien tuotteet. Maaseutua ei tarvitsekaan tuoda.

Kategoriajohtajien asema vahvistuu entisestään, kun heikommat merkit kuolevat kaupan omien merkkien puristuksissa. Heikommatkin tavarantoimittajat pääsevät kuitenkin osalliseksi, kun ne voivat myydä ylikapasiteettinsa kaupan merkkien valmistamiseen. Kerrankin kaikki voittavat.

Miksi RB kun ES? Ruoka on vain välttämättömyys, johon on järkevää kuluttaa mahdollisimman pieni osa käytettävissä olevista tuloista. Kotimaisuusasteen kasvaminen takaa kuluttajille tuotteiden hyvän maun ja korkean laadun. Lisäksi työllisyys paranee kaupan kotimaisten investointien ansiosta.

Vaikka mainostoimistojen elättäminen ei olekaan kaupan tehtävä, tekevät kaupan omat merkit myös sen. Lidl piestään aggressiivisella markkinoinnilla ja omat merkit mahdollistavat entistä suuremmat investoinnin kaupan ketjujen markkinointiin. Omatkaan merkit eivät synny itsestään, joten merkkien määrän kasvaessa yhä useampi toimisto pääsee kiinni kaupan markkinoinnin tekemiseen.

Kirjoittaja Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja. Kirjoituksen laatimiseen ovat kommenteillaan osallistuneet Riku Vilanti, Jani Halme, Teemu Rissanen, Jirka Sauros, Mini Winqvist, Sari Kuusisto, Janne Isosävi, Tomi Wirtanen ja Teemu Eskola.

Sellun keittämisestä pikkuhousunsuojiin

Mikä seuraavista ei ole ruotsalainen brändi: Libero, Libresse, Tena, Lotus? Aivan oikein. Kaikki mainitut ovat Euroopan suurimman pehmopaperituottajan, ruotsalaisen SCA:n brändejä.

Helsingin Sanomien artikkelin mukaan Vessapaperia tekevillä metsäyhtiöillä menee nyt hyvin. Samaan aikaan kun paperin kysyntä laskee, pehmopaperin myynti kasvaa jopa 4% vuosivauhdilla. Erilaiset pehmopaperituotteet käyvät paremmin kaupaksi erityisesti Aasiassa.

Vuonna 1929 perustettu SCA on siirtynyt menestyksekkäästi sanomalehtipaperin ja sellun tuotannosta pehmopapereihin ja hygieniatuotteisiin. SCA tuottaa 2500 tonnia pehmopaperia vuodessa, kun esimerkiksi suomalaisen Metsä Tissuen tuotanto on vajaat 500 tonnia vuodessa.

vessapaperi

Koneiden Suomi, brändien Ruotsi
Miksi kirjoitan ruotsalaisesta paskapaperista? Syy on yksinkertainen. Länsinaapurimme pyyhkii takapuolta brändiosaamisellamme ja takoo rahaa kuluttajamarkkinoilla. Nokian kaaduttua Microsoftin syliin, Suomen ilonaiheet globaaleilla kuluttajamarkkinoilla ovat vähissä. Pehmopaperinkin myynnin kasvusta hyötyvät Suomessa lähinnä selluntoimittajat ja pehmopaperikoneita valmistava Valmet.


Brändit vetämään vientiä

Hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitämisen edellytyksenä on riittävän vahva vienti, jota pitää vahvistaa nimenomaan kuluttajatuotteilla ja kuluttajapalveluilla. Kuluttajamarkkinoinnissa avainasia on erottuvan ja vetovoimaisen brändin rakentaminen.
Valitettavasti investointimme markkinointiosaamiseen ovat alimitoitettuja. Tarvitsemme yrittäjistä ja yrityksien ylimmästä johdosta lähtevän muutoksen, jossa markkinoinnista tehdään yrityksien keskeinen kilpailukeino. Yhtäkään yritystä ei pidä perustaa, tai yhdenkään yrityksen liiketoimintaa johtaa, ilman vahvaa markkinoinnillista näkemystä.


Ostaisitko Kemiran pullotettua vettä?

Seuraava ajatusleikki voi tuntua kaukaa haetulta, mutta miten tekisivät kauppansa esimerkiksi KONE polkupyörät, Kemiran pullotettu vesi tai Wärtsilän ilmalämpöpumput? Ennen kuin tuomitset koko kysymyksen pähkähulluna, muistutan vielä että SCA siirtyi menestyksekkäästi sellun keittämisestä pikkuhousunsuojiin.


Kirjoittaja Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

 

Tiedote: Suomen Yrittäjät valitsi Ida Framin eduskuntavaalikampanjaan

Suomen Yrittäjät valitsi eduskuntavaalikampanjan toteuttamisen kumppaniksi mainostoimisto Ida Framin. Kampanjan keskeinen tavoite on saada eduskuntaan yrittäjäosaajia ja sen myötä aikaansaada yrittäjämyönteisiä ja työllistämistä edistäviä päätöksiä.

–Pk-yritykset ovat luoneet viimeisen 10 vuoden aikana 100 000 uutta työpaikka ja voivat luoda saman määrän työpaikkoja myös lähitulevaisuudessa. Tarvitsemme päätöksiä, jotka antavat näille yrityksille edellytykset kasvaa, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala kertoo.

Suomen Yrittäjät painotti kumppanitoimiston kilpailutuksessa monialaista erityisosaamista sekä uskoa yrittäjyyden merkitykseen.

–Suomen Yrittäjät ry:n ja Ida Framin tavoitteet ovat samanlaisia. Me haluamme auttaa suomalaisia yrityksiä menestymään ja sitä kautta luoda hyvinvointia koko maahan. Olemme itsekin suomalainen kasvuyritys, joten Suomen Yrittäjien asia on aidosti lähellä sydäntämme, strategisesta suunnittelusta vastaava Ida Framin toimitusjohtaja Panu Laaksonen kertoo.

Asiakkuudesta vastaavat AD ja luova johtaja Jirka Sauros, copywriter Kati Hartikainen, tuotanto-AD Jussi Salakka, projektipäällikkö Anna Kuisma ja toimitusjohtaja Panu Laaksonen.

Lisätietoja:

Panu Laaksonen, toimitusjohtaja, Ida Fram Oy
+358 40 517 7931
panu.laaksonen@idafram.fi

Anssi Kujala, varatoimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät ry
+358400 567 925
anssi.kujala@yrittajat.fi
www.yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, yli 116 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä puolet on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät yli puoli miljoonaa henkilöä. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 400 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja 54 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi

Ida Fram on täyden palvelun mainostoimisto, joka markkinoinnin keinoin auttaa asiakkaitaan menestymään. Yhdessä sisaryrityksiensä digitaalisen median toimiston Into-Digital Oy:n ja viestintätoimisto Babler Oy:n kanssa, Ida palvelee asiakkaitaan 30 työntekijän voimin. Ida Framin asiakkuuksiin lukeutuvat mm. Pågen, Lomarengas ja Honkarakenne. Lisätietoa: www.idafram.fi

Tiedote: Ida Fram tekemään Fisherman’s Friendin ja McVitie’sin markkinointia

Ida Fram on aloittanut yhteistyön Arvid Nordquistin Suomessa edustamien Fisherman’s Friend ja McVitie’s Digestives -brändien markkinoinnin kumppanina. Yhteistyö koskee brändien markkinointitoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta Suomessa.

– On kiinnostavaa päästä hyödyntämään päivittäistavarakaupan osaamistamme näiden kansainvälisesti arvostettujen brändien kanssa. Kasvua teemme erityisesti terävöittämällä brändien viestejä ja panostamalla luoviin ratkaisuihin mediassa ja myymälöissä, Ida Framin toimitusjohtaja Panu Laaksonen kertoo.

Arvid Nordquist edustaa Pohjoismaissa kansainvälisiä lukuisia elintarvike- ja alkoholimerkkejä. Lisäksi perinteikkäällä perheyrityksellä on oma kahvipaahtimo. Yritys toimii Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

– Tarvitsimme kumppanin, jolla on päivittäistavarakaupan näkemystä ja paikallismarkkinan tuntemusta. Ida Fram tarjoaa meille vahvaa markkinoinnin strategista osaamista ja oivaltavia luovia ratkaisuja, Tuoteryhmäpäällikkö  Cecilia Mérus  kertoo.

Idassa Fisherman’s Friendin ja McVitie’sin markkinointia tekevät AD ja luova johtaja Jirka Sauros, copywriter Kati Hartikainen, tuotanto-AD Jussi Salakka, projektipäällikkö Riikka Antila ja toimitusjohtaja Panu Laaksonen. Tiimin käsialaa ovat myös McVitie’sin filmit. Please meet Robbie, Maggie and Mary!

Lisätietoja:

Panu Laaksonen, toimitusjohtaja, Ida Fram Oy
+358 40 517 7931
panu.laaksonen@idafram.fi
http://www.idafram.fi

Cecilia Mérus, Product Group Manager, Arvid Nordquist Finland
+ 358 10 832 56 07
cecilia.merus@arvidnordquist.fi
http://www.arvidnordquist.fi

Arvid Nordquist on pitkät perinteet omaava elintarvikkeiden, kahvin, viinien ja oluen johtava toimittaja, joka toimii 170 työntekijän voimin Tukholmassa, Helsingissä, Oslossa ja Kööpenhaminassa.

Ida Fram on täyden palvelun mainostoimisto, joka auttaa suomalaisia yrityksiä menestymään. Yhdessä sisaryrityksiensä digitaalisen median toimiston Into-Digital Oy:n ja viestintätoimisto Babler Oy:n kanssa Ida palvelee asiakkaitaan 30 työntekijän voimin. Ida Framin asiakkuuksiin lukeutuvat mm. Pågen, Lomarengas ja Honkarakenne.

Tahdon2013 on vuoden markkinointiteko

Kirjoitin maaliskuussa 2013 Markkinointi & mainonta –lehteen vierasblogikirjoituksen Tahdon2013-kampanjasta. Mielestäni kampanja on erinomainen esimerkki tavoitteellisesta, suunnitelmallisesta ja ennen kaikkea tuloksellisesta markkinoinnin tekemisestä.

Laki tasa-arvoisesta avioliittolaista on astumassa voimaan. Siksi nyt on hyvä hetki kerrata näkemykseni siitä, mistä kampanjan onnistumisessa on kyse. 

1. Markkinoinnin strateginen osaaminen 

Laadukas strateginen suunnittelu rakentaa perustan tuloksellisen markkinoinnin tekemiselle.

Kun kansalaisaloite tehtiin maaliskuussa 2013, yleinen asenneilmapiiri oli erityisesti viimeisen vuoden aikana muuttunut ratkaisevalla tavalla suotuisammaksi aloitteen onnistumiselle. Kampanja on siis alusta alkaen ollut erinomaisesti kiinni ajassa.

Kampanjan pääkohderyhmänä ovat (arvioni mukaan) nuorehkot, hyvin koulutetut kaupunkilaiset, joiden maailmankuvaan aloite ja sen edustamat asiat kiinteästi istuvat. Kampanjan pääviestit, mediat ja puhetapa on valittu tarkasti kohderyhmän käyttäytymiselle uskollisena. 

2. Kampanjalla on selkeät ja mitattavat tavoitteet 

Kampanjan tavoitteet on työryhmän toimesta asetettu tarkasti ja niiden saavuttamiselle on määritelty selkeät mittarit. Lisäksi tavoitteet on esitetty julkisesti. Selkeät ja mitattavat tavoitteet ohjaavat tehokkaasti markkinoinnin tekemistä ja saavat tekemiseen osallistuvat ihmiset antamaan parhaansa.

Kampanjan ensimmäinen virstanpylväs oli 50 000 nimen kerääminen, mikä varmisti asian siirtymisen eduskunnan käsittelyyn. Tavoite saavutettiin ja allekirjoittajia oli lopulta lähes 170 000. Varsinainen tavoite oli kuitenkin avioliittolain muutos, joka sekin on nyt toteutumassa.

3. Huolellinen suunnittelu ja keskittyminen yksityiskohtiin 

Tahdon2013 on aloittanut työskentelynsä jo kesäkuussa 2012. Aloitteen käynnistämisen vauhdittamiseen oli paineita, mutta työryhmä ei alkanut hätiköimään. Huolellisella suunnittelulla haluttiin esimerkiksi varmistaa, ettei aloite kaadu johonkin yksittäiseen huolimattomuusvirheeseen.

Vastaavasti ennakkomarkkinointi käynnistettiin hyvissä ajoin ennen varsinaisen kampanjan käynnistymistä. Kampanjan Facebook-sivu perustettiin helmikuun lopulla ja ennen varsinaisen aloitteen julkaisua ryhmän jäseneksi oli liittynyt jo lähes 60 000 ihmistä. 

4. Sisäinen markkinointi ja sitouttaminen 

Kun ihmiset innostuvat yhdessä, he saavat aikaan ihmeitä. Parhaassa tapauksessa ryhmä työskentelee väsymättä yhteisen asian puolesta. Tahdon2013-kampanja on tietääkseni toteutettu kokonaisuudessaan vapaaehtoisvoimin. Motivaationa on yhteinen tavoite ja sitoutuminen tavoitteen saavuttamiseen on järkkymätöntä. Tämän ei pitäisi olla mahdotonta yrityksissäkään?

5. Rohkeus olla jonkin asian puolesta ja jotain vastaan

Markkinoinnissa onnistumisen edellytyksenä on rohkeus toimia jonkin asian puolesta, mutta usein myös jotain muuta vastaan. Vaateliike Abercrombie & Fitchin myymälöiden tuoksumaailma on niin voimakas, musiikki niin kovalla ja myyjät niin silmiinpistävän nuoria ja hyvinvoivan näköisiä, ettei 30 ikävuoden virstanpylvään ylittänyt ihminen kovin mielellään astu myymälään sisään. Luksusbrändien vetovoima taas perustuu niukkuuteen ja Applen laitteet ovat kannanotto rumia ja hankalasti käytettäviä vekottimia vastaan.

Tahdon2013 taistelee tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Samalla kampanja tekee työtä ahdasmielisyyttä ja suvaitsemattomuutta vastaan. Kun aiheeseen vielä kiinnittyy puoluepoliittisia jännitteitä, on kampanjaa helppo rakastaa tai vihata.

Tahdon2013 on vuoden markkinointiteko!

Panu Laaksonen, toimitusjohtaja, Ida Fram