Näin teet tuloksellista markkinointia (jos tuloksia mittaaviin kilpailuihin on uskomista)

Tarvitaan poikkeuksellisia luovia ratkaisuja sekä laadukas tuotanto kautta linjan. Voittajat eivät tingi yksityiskohdista.

Markkinoinnin tuloksellisuutta mittaavan Effie-kilpailun osallistumiset piti jättää viimeistään viime perjantaina. Osallistuimme itsekin kisaan Suomen Yrittäjien Työn tekijä -kampanjalla. Onnea kisaan meille ja muille.

Olen selvittänyt tuloksellisen markkinoinnin reseptiä käymällä läpi aikaisempien vuosien voittajatöitä Adprofit-  ja Effie-kilpailusta. Kilpailutöiden perusteella hyvien tuloksien takana on keskittyminen muutamaan perusasiaan.

  1. Markkinoinnin kilpailukeinot haltuun

Markkinoinnin professori E. Jerome McCarthy kehitti jo 1960-luvulla 4P-mallin markkinoinnin kilpailukeinoista. Kilpailumenestyksestä päätellen, näistä markkinoinnin perusteista on edelleen hyvä aloittaa tuloksellisen markkinoinnin tekeminen.

Varmistetaan että tuote tai palvelu vastaa olemassaolevaan kysyntään kilpailijoita paremmin tai luo kokonaan uutta kysyntää. Tässä onnistui esimerkiksi Snellmanin Kunnon lenkki, joka kasvatti koko lenkkimakkarakategorian myyntiä merkittävästi.

Hinnoittelun täytyy olla kilpailukykyistä tai voidaan jopa tarjota rahoitukseen liittyvää ratkaisua. Vepsäläisen Nousukausirahoitus toi ilman hinnanalennuksia laadukkaan designin yhä useampien ulottuville.

Tekemisen täytyy jakelutiessä varmistaa riittävä peitto ja myymälöissä riittävästi hyllytilaa. Valion Oltermanni Cheddar onnistui tässä niin hyvin, että kaupoissa pidettiin hyllyjä tyhjänä odottamassa, kun Valio kärsi kovan kysynnän aiheuttamista tuotantovaikeuksista.

Menestyneissä kampanjoissa on tyypillisesti käytetty monipuolisesti markkinointiviestinnän eri keinoja, vaikka painotukset vaihtelevatkin. Uusi lastensairaala 2017 -keräyskampanjassa hyödynnettiin ainakin massamedioita, viestinnän keinoja, suoramarkkinointia, tapahtumia ja yrityskumppanuuksia.

  1. Investoinnit ostettuun mediaan

Hyvien tuloksien edellytyksenä on merkittävä investointi ostettuun mediaan. Kilpailumenestyksen perusteella massamedioiden merkitys on siis edelleen suuri, vaikka kampanjoiden kuvauksissa esimerkiksi sosiaalisen median ratkaisuja korostetaankin. Non-profit sarjat tosin tekevät tähän poikkeuksen. Niissä näyttää (ymmärrettävistä syistä) korostuvan ansaitun median merkitys.

Vaikka ostetun ”perinteisen median” merkitys toistaiseksi onkin suurin, tulevaisuudessa voidaan olettaa luovempien mediaratkaisujen merkityksen kasvavan. Sosiaalisen median palveluiden kautta voidaan tavoittaa jo suuretkin massat ja ansaitun median hyödyntämisen mahdollisuudet ovat jatkuvasti suuremmat. Investointien osalta tämä taas tarkoittaa suunnitteluun panostamisen kasvattamista.

  1. Panostaminen suunnitteluun ja tuotantoon

Suurin osa voittajista toimii rajusti kilpaillussa markkinassa, kuten päivittäistavarakaupan kilpailluimmissa tuoteryhmissä. Kun kilpailu on kovaa, ovat tuotteet tyypillisesti samankaltaisia ja erottuminen pelkillä tuoteominaisuuksilla on hankalaa.

Erottumiseen tarvitaan siis poikkeuksellisia luovia ratkaisuja sekä laadukas tuotanto kautta linjan. Rima pitäisi mieluiten nostaa kansainväliselle tasolle. Voittajat eivät tingi yksityiskohdista.

Kehitysehdotus kilpailujen järjestäjille

Molemmissa mainitsemissani kilpailuissa suuret mainostajat ja kampanjat korjaavat yleensä palkinnot. Tämä on ymmärrettävää, koska iso kokoluokka tuottaa onnistuessaan isoja tuloksia. Samalla pienemmät mainostajat ja kampanjat jäävät kuitenkin isompiensa jalkoihin. Etenkin jos mitataan euroja prosenttimääräisen kasvun sijaan.

Voisiko kilpailuihin toteuttaa sarjat erikokoisille mainostajille tai kampanjoille? Tämä toisi voittamisen mahdollisuudet useamman mainostajan ulottuville. Kun pienemmätkin mainostajat saataisiin tehokkaammin mukaan, voisimme nostaa markkinoinnin merkitystä ja arvostusta laajemminkin.

Lämmöllä, Laaksonen

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

 

Tietoisku tubettamisesta – tästä ne kaikki puhuu!

Tubecon-tapahtuma keräsi viime viikonloppuna Hartwall Areenalle täyden tuvan, eli 10 000 videoblogien ystävää. Osallistujamäärä tuplaantui viime vuodesta ja nyt tapahtumaa ollaan viemässä myös Ruotsiin. Tubeconin yhteydessä järjestetty markkinoinnin ammattilaisille tarkoitettu seminaari oli sekin loppuunmyyty. Mistä tässä oikein on kysymys?

Tubettajat ovat uusia nuorisoidoleita

Tubettajat ovat henkilöitä, jotka kuvaavat videoita ja lataavat niitä videopalvelu YouTubeen. Videoiden aiheet vaihtelevat tubettajan mielenkiinnon kohteiden mukaan ruuanlaittovinkeistä kosmetiikkatuotteiden testeihin ja sketseistä pelivideoihin. Suosituimmilla videoilla on miljoonia katselukertoja ja tubettajista on Suomessakin tullut lasten ja nuorten idoleita. Tubecon on nimenomaan tubettajien ja fanien kohtaamisten tapahtuma.

Tubettajia katsovat kaikki

Tubettajien videoita katsovat aktiivisimmin lapset ja nuoret. Esimerkiksi Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmän toteuttaman pienimuotoisen kyselyn mukaan 9-15 vuotiaista suomalaisista yli 90% käyttää YouTubea.

Suosituimmista tubettajista komediaryhmä Justimuksella on YouTubessa yli 350 000 tilaajaa, mmiisasilla 198 000 ja eeddspeaksilla 192 000. Tubettajia voidaan siis pitää erittäin merkittävänä nuorisomediana. Jos et usko, kysy lapsiltasi.

Tilaajamäärällä mitattuna maailman suosituin tubettaja on ruotsalainen Felix Kjellberg. PewDiePie-nimimerkillä pelivideoita julkaisevan nuorukaisen YouTube-kanavalla on lähes 40 miljoonaa tilaaja ja PewDiePie Productions AB:n liikevaihto on yli 7 miljoonaa euroa.

Olen nyt virallisesti ikäloppu. En voi ymmärtää, miksi kukaan halua katsoa videota tietokonepelin pelaamisesta.

Ihminen janoaa yhteisön hyväksyntää

Tubettaminen on kiinnostavaa myös sosiaalipsykologian näkökulmasta. Tubecon-seminaarissa esiintynyt Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen tutkija Eeva Raita korosti etenkin tubettamisen sosiaalisuutta. Tutkijan mukaan ihmisen sosiaalinen identiteetti rakentuu ryhmäjäsenyyksistä. Vaikka maailma muuttuu, janoamme yhä yhteisön hyväksyntää. Erityisen tärkeää tämä on nuorille, jotka vasta rakentavat minä-kuvaansa.

Tubettamisessa yhteisö rakentuu monella tasolla. On videoita tekevien tubettajien ryhmä, videoita ja videoiden tekijöitä fanittavat ryhmät ja koko tubetus-yhteisö. Kun videoita itse tuottavien lasten ja nuorten määrä kasvaa nopeasti, voidaan pian olla tilanteessa jossa yhteisö tuottaa itse suurimman osan yhteisön jäsenten kuluttamista sisällöistä. Tällaisesta yhteisöllisyydestä muut mediat voivat vain haaveilla.

Tubetus markkinoinnin työkaluna

Tubettajat tekevät videoitaan myös yhteistyössä mainostajien kanssa. Videot voivat esimerkiksi sisältää tuotesijoittelua tai tuote tai palvelu voi olla koko videon sisältö.

Laajin käynnissä oleva suomalainen tubetus-projekti lienee komediaryhmä Biisonimafian lyhyelokuva Suuri seteliröstö. Filmi toteutetaan noin 100 000 euron budjetilla ja pääyhteistyökumppanina toimii Billys Pan Pizza.

Videoiden yhteydessä YouTubessa näytetään myös videomainontaa. Mainonta ostetaan YouTuben kautta, mutta tubettajat saavat osuuden videoidensa yhteydessä näytetyistä mainoksista.

Kolme syytä miksi tubetus toimii markkinoinnissa

Suomessa markkinointiyhteistyön tekeminen tubettajien kanssa on vielä alkutaipaleellaan. Yhteistyö tubettajien kanssa voi markkinoinnin työkaluna toimia ainakin kolmesta syystä:

  1. Tubettajat tavoittavat nuoren kohderyhmän kattavasti. Peitto kohderyhmässä saadaan tubettajien kautta riittävän korkealle tasolle.
  2. Tubettajat ovat lasten ja nuorten idoleita. Heillä on vahva uskottavuus ja vaikutusvaltaa suhteessa kohderyhmäänsä.
  3. Sisällöt ovat aidosti kohderyhmää kiinnostavia. Jos mainostaja pystytään tuomaan luontevasti osaksi tubettajien sisältöjä tai tubettajat pystyvät tuottamaan kiinnostavan sisällön mainostajasta, voi vaikuttavuus olla korkea.Suunnittele, mittaa ja opiKokeilut ovat kokeiluja, mutta tuloksellista markkinointiviestintää tehdään huolellisesti mietityillä kokonaisuuksilla. Toimiva markkinointiyhteistyö tubettajien kanssa tehdäänkin yhdessä mainostajan markkinoinnin kumppanien kanssa.Mainostoimiston vastuulla on tekemisen strateginen suunnittelu osana markkinointiviestinnän kokonaisuutta ja luovien ratkaisujen suunnittelu tai ainakin laadunvalvonta. Mediatoimiston osaamista hyödyntäisin etenkin mittarien asettamisessa ja mittaamisessa. Tubettajia Suomessa edustaa tällä hetkellä 3 videoverkostoa. Splayn, Töttöröön ja United Screensin kautta yhteistyöstä sopiminen on ammattimaisempaa kuin suoraan tubettajien kanssa asioiminen.Kolme vinkkiä yhteistyöhönTuplan casen Tubecon-seminaarissa esitelleet Cloettan Sanna Teräväinen ja ToinenPhd:n Jani Halme listasivat onnistuneen tubettajayhteistyön avainasioita seuraavasti:
    1. Tiivis yhteistyö tubettajien kanssa, jotta sisällöt puhuttelevat kohderyhmää.
    2. Mittarien asettaminen ja jatkuva tarkka mittaaminen tuloksien seuraamiseksi.
    3. Tiukka ote videoiden tuotannossa, jotta materiaali toteuttaa sekä tubettajien että mainostajan tarkoitukset.

    Kun ihmisten tapa käyttää medioita muuttuu, täytyy myös markkinoinnin muuttua. Kuten yleensäkin, nuoret näyttävät tulevaisuuden suunnan. Tämä pätee myös tubettamiseen.

    Lämmöllä, Laaksonen

    Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

Kalo kalokairi –mainosmiehen kesäterveiset Kreikasta

Jatketaan vielä hetki lomatunnelmissa. Vietin suurimman osan kesästä perheeni kanssa Paroksen saarella Kreikassa. Vaikka työasiat eivät olleetkaan päällimmäisenä mielessä, joitain markkinoinnin, viestinnän ja myynnin huomioita tuli sentään tehtyä.

Panu från Sverige

Neuvottelut Kreikan talouskriisin ratkaisemisesta kävivät reissun aikana kuumimmillaan. Sosiaalisissa medioissa sauhusi ja kreikkalaisten asenne suomalaisia kohtaan viileni nopeasti. Harvemmin olen esiintynyt ruotsalaisena. Nyt se ei kuitenkaan tuntunut lainkaan hassummalta vaihtoehdolta.

Olli päivitti maabrändin

Kun talouskriisin setviminen hieman helpotti, nousi uutisiin Immosen Olli Oulusta. Kansanedustajan kirjoitus noteerattiin myös Kreikassa ja pääsimme käymään mielenkiintoisia keskusteluja kreikkalaisten ystäviemme kanssa. Nyt riittää Suomen maabrändityöryhmällä hommia.

Kreikkalaisia herkkuja

Miellyttävä tapa tukea Kreikan taloutta on kreikkalaisten elintarvikkeiden käyttäminen. Elintarvikkeet ovat helleenien tärkeimpiä vientituotteita, öljytuotteiden, sementin, kemikaalien ja lääkkeiden rinnalla.

Kreikkalaisista oluista suomalaisista kaupoista löytyvät ainakin Alpha, Mythos ja Fix. Virkistäviä peruslagereita kaikki. Alkon valikoimasta löytyy kymmenen kreikkalaista viiniä. Itse en reissussa kyseisiä viinejä päässyt maistamaan, mutta ainakin paikallinen rosé upposi turhankin mukavasti.

Oliivien ja oliiviöljyn tuottajana Kreikka kuuluu maailman suurimpiin. Fetan lisäksi juuston ystäville maistuu kreikkalainen halloumi ja tzatziki tehdään tietysti aitoon kreikkalaiseen jogurttiin.

Aurinko paistaa ja vettä ei sada

Kreikka kuuluu jo nyt johtaviin aurinkoenergian hyödyntäjiin Euroopassa. Kehittämisen varaa on kuitenkin runsaasti. Esimerkiksi Paroksella poutapäivien määrä on läpi vuoden keskimäärin 28 per kuukausi ja aurinkoisia tunteja on kymmenen vuorokaudessa.

Mainosmies rakentaisi Paroksesta kokonaan aurinkoenergian varassa toimivan saaren. Seuraavaksi energiavallankumouksen voisi laajentaa matkailuvaltiksi kaikille Kreikan suuremmille saarille. Meillähän vastaava energiavallankumous ollaan tekemässä venäläisen ydinvoiman muodossa.

Kaló taxídi!

Matkailun osuus Kreikan kansantuotteesta on lähes 20%. Syyt suosioon ovat suomalaisillekin hyvin tuttuja: lämpö, saaret, ruoka, meri, historia, auringonlaskut, ihmiset…

Valitettavasti Kreikkaa ei voi viedä. Suosittelenkin lämpimästi Kreikan kansantalouden suoraa elvyttämistä paikallisia tuotteita ja palveluita paikanpäällä käyttämällä. Hyvää matkaa – kalo taxidi!

Lämmöllä, Laaksonen

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

 

Joulukuusi on lillukanvarsi

Ei ole olemassa markkinointijumalia, jotka mystisesti saavat kampanjat onnistumaan tai epäonnistumaan.

Kansainvälinen jalkapallokausi 2014-2015 on taputeltu. Kaikki isot sarjat ovat päättyneet ja FC Barcelona otti pari viikkoa sitten omansa Mestareiden liigassa.

Sarjataulukkojen kärjessä ovat tutut nimet. Erityisen suuri yllätys ei myöskään ole ollut maajoukkueemme heikko esitys EM-karsinnoissa. Mixun kausi päävalmentajana ei sujunut paxusti ja edessä on uuden päävalmentajan etsiminen.

Joulukuusi on lillukanvarsi

Suomessa selitystä huonoon menestykseen maailman suurimmassa urheilulajissa on haettu milloin mistäkin joulukuusesta. Nyt jos koskaan on kuitenkin sopiva hetki tarkastella tekemisen laatua isommassa mittakaavassa.

Ainakin Urheilulehti on toistuvasti nostanut esiin vahvan pelillisen identiteetin ja tekemisen kulttuurin jalkapallon huippuseurojen menestyksen tekijänä. Esimerkiksi FC Barcelonan pelin salaisuus ei ole luovuudessa, vaan lähes automatisoiduissa pelaamisen malleissa. Yksittäiset ratkaisut pelin sisällä ovat kyllä luovia, mutta keskeinen menestystekijä on joukkueen pelillinen identiteetti. Identiteetti, joka on Barcelonalla vahvempi kuin millään muulla joukkueella.

Markkinointijumalilla pallo ei pompi

Samalla tavalla kuin ei ole jalkapallojumalia ja pallo ei vain pompi, ei myöskään ole olemassa markkinointijumalia, jotka mystisesti saavat kampanjat onnistumaan tai epäonnistumaan. Markkinoinninkin keinoin tuloksia saavutetaan systemaattisella työllä, jossa tekemistä mitataan ja kehitetään jatkuvasti.

Jos jalkapallossa on kyse pelillisestä identiteetistä, markkinoinnin menestyksen avain on vahva markkinoinnin tekemisen kulttuuri. Markkinoinnin kulttuurin rakentamisen täytyy olla yrityksen ylimmälle johdolle tärkein asia.

Markkinoinnin kulttuuri rakennetaan läpi koko organisaation ja se ohjaa tekemistä kaikilla tasoilla. Kulttuurin ohjaamana markkinoinnin tekeminen ei mene tehottomaksi riplailuksi, vaan se toteuttaa johdonmukaisesti yrityksen liiketoiminnan strategisia tavoitteita.

Menestyvissä yrityksissä markkinointi on yrityksen koko tekemiseen virtaa pumppaava sydän. Mutta kuinka monessa suomalaisessa yrityksessä on vahva markkinoinnin tekemisen kulttuuri?

Lämmöllä, Laaksonen

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

Maisteri ei multakuormaan koske

Ystäväni rakennutti perheineen komean kodin Espooseen. Rakennustöitä ei rahoitettu hartiapankilla, mutta ajoittain kutsu apujoukoiksi on käynyt myös ystäville. Lauantaina ohjelmassa oli multatalkoot ja nurmikon istuttaminen.

Yleensä olen kategorisesti kieltäytynyt kaikista talkootöistä. Tällaiset työt kun mielestäni ostetaan palveluina. Lisäksi olen ruumiilliseen työhön yksinkertaisesti liian kevytrakenteinen. Tällä kertaa tein kuitenkin jostain selittämättömästä syystä poikkeuksen.

Auringon helliessä oli hyvää aikaa pohtia markkinoinnin ja isänmaan asiaa.

Missä makaa Suomen multasäkki?

Paikanpäällä talkooväkeä odotti lavallinen multaa pihalle levitettäväksi. Isännän mukaan 20 kuutiota nurmikkomultaa maksoi 600 euroa. Tällä hinnalla 45 litran säkki olisi maksanut 1,35 €. Biolanin vastaava määrä multaa maksaa K-raudassa 5,99 €, eli hinta on noin nelinkertainen. Mietin, mistä löytäisimme Suomelle oman multakasan tuotteistettavaksi, brändättäväksi ja maailmalle myytäväksi?

Kansantalous ei kiitä

Kun maisterimiehet laitetaan kottikärryjen varteen, kansantalous ei kiitä. Kirjoitin viime vuonna Marmaissa kestävyysvajeen korjaamisesta markkinoimalla. Keskeinen huomioni on, että suomalaiset pitäisi markkinoinnin keinoin saada käyttämään enemmän rahaa palveluihin. Palvelut tuotetaan paikallisesti ja vaikutukset kansantalouteen ovat vahvasti positiiviset. Palveluiden markkinoinnissa on mainosmiehelle töitä.

Enemmän euroja litrasta

Aiheuttamaamme kansantaloudellista vahinkoa tasasimme nauttimalla rajusti verotettua kotimaista olutta. Kun alkoholin kulutusta ei Suomessa ole tarpeen ainakaan lisätä, pitäisi myydystä litrasta saada enemmän euroja. Pienpanimoiden ja käsityöläisoluiden esiinmarssi on mainio askel tähän suuntaan. Mitä pienet edellä, sitä isot perässä.

Halpa on uusi musta

Edellä mainitut oluet haimme läheisestä Alepasta. Heti ovella meitä tervehti alaspäin sojottava nuoli ja koko kansan uusi iskulause ”Halpuutimme hintoja”. Kaikki kunnia S-ryhmälle vuoden markkinointiteosta, mutta voisimmeko edes me muut yrittää keksiä markkinointiin jonkin muun argumentin kuin ”halpa”?

Sunnuntaista ravintolapäivä

Kahden päivän rypemisen jälkeen talkoväkeä alkoi hiukoa. Tästä tuli mieleeni viimeaikainen ”keskustelu” sunnuntain tuplapalkasta luopumisesta. Tämä(kin) ajatus tottakai tyrmättiin palkansaajajärjestöjen toimesta jo ennen kuin siitä saatiin käytyä minkäänlaista järjellistä keskustelua.

Jopa Helsingissä on vaikeaa löytää sunnuntaisin laadukasta ravintolaa joka olisi auki. Palkkakustannukset ovat käsittääkseni suurin este sille, että ravintolat olisivat auki myös pyhänä. Jos palkkakuluja leikattaisiin, useampia ravintola voisi kenties pitää ovensa auki ja työllistää ihmisiä.

Koska tietyissä tapauksissa tarjonta lisää kysyntää, olisi hyvinkin mahdollista että ihmiset alkaisivat sunnuntaisin syömään nykyistä ahkerammin ravintolassa. Tästä  voisi syntyä positiivinen kierre, jossa yhä useampi ihminen saa töitä. Parhaassa tapauksessa alan palkatkin vielä nousisivat, jos ravintoloiden kannattavuus parantuisi lisääntyneen kysynnän myötä.

Lämmöllä, Laaksonen

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

Brändärit oli kallis floppi

Nipun palkintoja Suomessa ja muualla napannut Brändärit lienee yksi eniten kansainvälistä huomiota saaneista suomalaisista markkinoinnin ratkaisuista. Viimeisimpänä huomionosoituksena on viime viikolla julkaistu hopea One Show -kilpailun Branded Entertainment -sarjassa.

Ohjelmassa kuvitteellinen mainostoimisto Huutomerkki tekee mainonnan suunnittelua oikeille mainostajille. Kymmenessä jaksossa oli mukana yhteensä kymmenen eturivin mainostajaa.

Päätin kaivaa itsestäni esiin kyynikon. Väitän ettei Brändärit välttämättä ollut tuloksellisen markkinoinnin näkökulmasta erityisen onnistunut ratkaisu. Kirjoituksen väliotsikot ovat viimeistä otsikkoa lukuunottamatta poimintoja MTV3:n myyntimateriaalista.

Ohjelman keskikatsojamääräarvio 350 000/jakso

Katsojat eivät sunnuntain prime-timessa esitettyä ohjelmaa tahtoneet löytää tai pysyneet katsojina sarjan edetessä. Kanavan arvio keskikatsojamäärästä oli 350 000, mutta näin suuri katsojamäärä saavutettiin ohjelmien kaikki esityskerrat huomioiden vain muutamalla jaksolla. Ensiesityksien katsojakeskiarvo taas oli reilut 230 000.

brändärit katsojamäärä_lämmöllä laaksonen_20150527

Brändäreitten Case-videossa kerrotaan ohjelman olleen peräti neljänneksi suosituin käsikirjoitettu tv-sarja viikolla 38. Sarjan edelle tuolla viikolla kiilasivat käsikirjoitetuista sarjoista Salatut elämät, Kiiltokuvia ja Emmerdale. Sunnuntaisin ennen Brändäreitä esitetty Tanssii tähtien kanssa taas keräsi viikosta toiseen miljoonaluokan yleisömäärän ja tarjosi samalla myös vetoapua Brändäreille.

Ajankohtaisuus ja kaupallisuus ovat avainasemassa sekä tärkeä osa tarinaa

Mainostajan rooli ohjelmissa oli varsin pieni. Alunperin tarkoituksena oli, että jokainen jakso alkaa kumppanin mainoksella. Ohjelmissa mainostajan kampanjan luominen jäi kuitenkin vaatimattomaan sivuosaan ja mainos näytettiin vasta ohjelman jälkeen. Epäselväksi on ainakin minulle jäänyt, osasivatko katsojat lopulta lainkaan yhdistää mainosta ohjelmaan.

Buy This –sarja on syksyn 2014 puheenaihe!

Ohjelmasta on syntynyt puheenaihe markkinoinnin foorumeilla, mutta ei kuluttajien keskuudessa. Brändäreistä ei siis tullut ilmiötä, joka olisi tukenut mainostajakumppanien markkinoinnin tai myynnin tavoitteiden saavuttamista. Tämän voi todentaa vaikka Google Trendsin luvuista.

brändärit hakumäärät_lämmöllä laaksonen_20150527

Mainonnan huomioarvot paranevat kun mainokset ovat keskeinen osa sarjaa.

Mainokset eivät olleet keskeinen osa sarjaa. Mainostajien puolesta en voi puhua, mutta vastine yli 200 000 euron investoinnille näyttäisi jäävän heikoksi. Pakettiin kuuluneen mainosajan arvo oli MTV3:n myyntimateriaalin mukaan 100 000 eur. Investoinnin toinen puolisko kohdistui sisältöyhteistyöhön ja mainosten suunnitteluun ja tuotantoon.

Olen kuitenkin kiitollinen kumppaneiksi lähteneille ennakkoluulottomille mainostajille. Ilman tämäntyyppistä rohkeutta emme pysty luomaan mitään uutta. Suomen suurimpien mainostajien budjeteissa tämän kokoluokan riski-investointi ei myöskään liene kohtuuton.

Hattu päästä

Kirjoitukseni kriittisestä sävystä huolimatta nostan hattua konseptin kehittäneille Juha-Matti Rauniolle ja Theodor Arhiolle sekä kaikille Brändäreitten tekemiseen osallistuneille. Idea on loistava ja näin poikkeuksellisen idean läpivienti käytäntöön hieno suoritus. Onnistumisen kruunaa ennennäkemätön palkintosade ja kansainvälinen huomio, josta me kaikki suomalaiset mainosalan toimijat hyödymme. Ja sori jätkät klikkijournalismiin sortuvasta otsikosta. Oli pakko.

Lämmöllä, Laaksonen

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

 

Tiedote: Masku yhteistyöhön Ida Framin kanssa

Katso kampanjan TV-spotit >>

Maskun Kalustetalo Oy on aloittanut markkinointiyhteistyön Ida Framin kanssa. 300 ihmistä Suomessa työllistävä Masku kehittää aktiivisesti konseptiaan ja mallistoaan. Viimeisen vuoden aikana on avattu yksitoista uuden konseptin mukaista myymälää ja lisää on luvassa.

Ida Framin ja Maskun yhteistyö on alkanut markkinointiviestinnän konseptin suunnittelulla ja TV-mainoskampanjalla. Markkinointiviestinnän konseptin tarkoituksena on viestiä uudistuneesta Maskusta.

– Maskun tavoitteena on yllättää asiakkaansa positiivisesti. Nyt tehdään kasvua uudistamalla toimintaa voimakkaasti ja investoimalla vaikuttavaan markkinointiviestintään. Masku yllättää mainonnassa, verkossa ja myymälässä, Ida Framin toimitusjohtaja Panu Laaksonen lupaa.

Uudistumisen tavoitteena on asiakaskokemuksen ja myynnin kehittäminen.

– Maskun muutoksen viestinnässä tarvitaan parhaat mediat, kumppanit ja luovat ratkaisut. Haasteena on pystyä samaan aikaan puhuttelemaan meillä asioivia asiakkaita ja herättelemään viestinnällämme niitä, jotka eivät vielä asioi Maskussa. Tätä haastetta ratkomme nyt Ida Framin ja pitkäaikaisen taktisen mainostoimistokumppanimme Hextopin kanssa, Maskun markkinointijohtaja Ville Heinonen kertoo.

Maskun tiimiin Idassa kuuluvat AD ja luova johtaja Jirka Sauros, copywriter Kati Hartikainen, tuotanto-AD Jussi Salakka ja projektipäällikkö Riikka Antila.

Lisätietoja:

Panu Laaksonen, toimitusjohtaja, Ida Fram Oy
+358 40 517 7931
panu.laaksonen@idafram.fi
http://www.idafram.fi

Ville Heinonen, markkinointijohtaja, Maskun Kalustetalo Oy
+358 40 750 1659
ville.heinonen@masku.com
http://www.masku.com

Maskun Kalustetalo Oy on toiminut huonekalualalla jo vuodesta 1983. Yhtiöllä on tällä hetkellä 42 myymälää ja verkkokauppa Suomessa sekä yksi myymälä Ruotsissa ja kaksi Virossa.

Ida Fram on täyden palvelun mainostoimisto, joka yhdessä sisaryrityksiensä digitaalisen median toimiston Into-Digital Oy:n ja viestintätoimisto Babler Oy:n kanssa palvelee asiakkaitaan 30 työntekijän voimin. Ida Framin asiakkuuksiin lukeutuvat mm. Pågen, Lomarengas ja Honkarakenne.

Markkinointikoulu lapsille

Kirjoitin viimeksi Markkinointi & Mainonta lehteen poikani Hermannin kokemuksista Kevätpörriäinen-lehden markkinoinnin ja myynnin tekemisessä. Ilokseni kirjoitus sai paljon lukijoita ja huomiota. Kiitos kaikille lukijoille ja juttua jakaneille!

Lapsen kokemuksista kirjoitettu juttu kuvasi markkinoinnin perusasiat ja alleviivasi samalla markkinoinnin roolia liiketoiminnan kasvattamisessa. Toimivassa markkinoinnissa kyse on loppujen lopuksi yksinkertaisista asioista, joiden tekemisessä meillä on kuitenkin runsaasti kehitettävää.

Lyhyellä aikavälillä tärkeintä on markkinoinnin arvostuksen ja osaamisen vahvistaminen yrityksien johdossa. Jos taas katse käännetään alkavaa hallituskautta pidemmälle, keskittyisin lapsiin ja nuoriin. Mielestäni jo ala-asteiden opetusohjelmaan pitäisi tavalla tai toisella sisällyttää markkinoinnin ja viestinnän opintoja. Lisäksi lisäisin esiintymistaidon kehittämiseen tähtääviä opiskelumuotoja.

Ensi vuonna uudistuva opetussuunnitelma ei kuitenkaan vielä taida sisältää toivomiani muutoksia. Koodikoulu lapsille jo on, mutta markkinointikoulu puuttuu. Esimerkiksi 3-6 luokkalaisille suunnattu koulu voisi sisältää markkinoinnin strategisen suunnittelun, luovan suunnittelun ja mediasuunnittelun harjoitteita. Lopputyössä markkinointikoululaiset voisivat päästää luovan pedon irti. Lopputulokset olisivat epäilemättä ratkiriemukkaita.

Lämmöllä, Laaksonen

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

 

Mainosmies, mainosmiehen poika ja Kevätpörriäinen

Mainosmiehen poika: Kevätpörriäinen tuli! Me otetaan niitä Jullen kanssa myytäväksi ainakin kymmenen molemmille.

Mainosmies: Mikäs siinä lehdessä on niin ihmeellistä, että joku haluaisi ostaa sen?

Mainosmiehen poika: Minä saan rahaa.

Mainosmies: Ei kai ostajaa kiinnosta se, että myyjä saa rahaa?

Mainosmiehen poika: Ai jaa. No siinä on hauskoja juttuja ja tehtäviä.

Mainosmies: Hyvä. Kuka näitä lehtiä sitten haluaisi ostaa?

Mainosmiehen poika: Aikuiset tietysti. Niillä on rahaa ja lapsia.

Mainosmies: Mistäs te aiotte Jullen kanssa tavoittaa nämä aikuiset?

Mainosmiehen poika: Me mennään Lapinlahdenpuistoon.

Mainosmies: Jutut ja tehtävät taitavat olla vähän isommille lapsille. Löytyvätköhän heidän vanhempansa puistosta ja kukas teidät vie sinne puistoon?

Mainosmiehen poika: Sinä.

Mainosmies: Löytyisiköhän niitä aikuisia jostain muualta?

Mainosmiehen poika: Joo. Teiltä töistä.

Mainosmies: Et voi tulla meille toimistolle, koska olet koulussa.

Mainosmiehen poika: Lähetetään niille Facebook-viesti.

Mainosmies: Ei hassumpi ajatus. Meillä on intranet tehty Facebookiin ja voidaan käyttää sitä.

Mainosmiehen poika: Mitä mä kirjotan tähän?

Mainosmies: Kirjoitat ihan omin sanoin mitä olet myymässä, miksi kannattaisi ostaa ja mitä maksaa.

Mainosmies: Tanja tykkäsi heti viestistäsi!

Mainosmiehen poika: Tykkäsi? Ostiko se?

Mainosmies: Ei ostanut ainakaan vielä.

Mainosmiehen poika: Sanotaan sille ettei tykkää vaan ostaa.

Mainosmies: Selvä. Tästä voit kirjoittaa Tanjalle viestin.

Mainosmiehen poika: Se osti!

Mainosmies: Niin osti. Ja näköjään aika moni muukin haluaa lehden.

Mainosmiehen poika: Sun pitää isä viedä ne lehdet kun minä olen siellä koulussa.

Mainosmies: Voin viedä lehdet, mutta joku henkilökohtainen tervehdys myyjältä olisi kiva.

Mainosmiehen poika: Jos kirjoitan niille kiitoskortin?

Mainosmies: Se on mainio ajatus.

Mainosmies: Ensi vuonna onkin sitten helpompi myydä lehti näille samoille henkilöille. Nyt teet asiakasrekisterin.

Mainosmiehen poika: Ai minkä?

Mainosmies: Nimilistan lehden nyt ostaneista. Jos he ovat tyytyväisiä lehteen, he ostavat varmasti mielellään myös uudestaan.

Mainosmiehen poika: Entäs jos Helmi näkee listan ja myy niille ensin?

Mainosmies: Pidä lista hyvässä tallessa.

Mainosmiehen poika: Mä lyön sitä jos se ottaa mun listan.

Mainosmies: Et varmasti lyö.

Mainosmiehen poika: Lyönpäs. Onko sulla äidin työpaikan Facebookin tunnukset?

Lämmöllä, Laaksonen

Mainosmies Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja. Mainosmiehen poika Hermanni on 7-vuotias ekaluokkalainen.

 

Hyvä paha private label

Vihaan kaupan merkkejä

Aloitan boikotin kaupan omia merkkejä vastaan. Ne ajavat suomalaiset alkutuottajat ja tavarantoimittajat ahdinkoon, yksipuolistavat tarjontaa kaupassa, opettavat kuluttajat tekemään ostopäätökset vain hinnan perusteella ja vievät leivän mainosmiehen pöydästä. Liity joukkoon!

hyvä paha

Kauppa halpuuttaa suomalaisen alkutuottajan selkänahasta. Kun tuotanto myydään useammalle toimijalle, pysyvät tuotantohinnat kannattavalla tasolla. Kauppa keskittää omilla merkeillään ostamisen ja polkee sitten hinnat alas. Kun tuottajalla ei käytännössä ole mahdollisuutta myydä tuotantoaan ulkomaille, tulee tuottajan leivästä kapea ja lyhyt.

Kauppa syö omilla merkeillään tavarantoimittajien katteet ja ajaa etenkin tuotekategorioiden kärkikolmikon ulkopuolelle jäävät brändit ahdinkoon. Samalla tuotekehitysinvestoinnit valuvat hukkaan, kun kauppa ryöstökalastaa kehitystyön tulokset.

Kuluttajalle kaupan omat merkit tarkoittavat edullisempaa hintaa, laadun ja valinnanvaran kustannuksella. Markkinoinnissa kauppa ratsastaa kotimaisuudella, mutta todellisuudessa suurin osa omien merkkien tuotteista valmistetaan jossain aivan muualla. Ja kun teollisuudelta viedään edellytykset investoida tuotekehitykseen, näivettyy kuluttajan valinnanvara.

Brändituotteet hyllyistä häätävät kaupan omat merkit ajavat mainostoimistot vaikeuksiin. Paitsi ne pari onnekasta, jotka pääsevät yhdessä kaupan kanssa rakentamaan Kotimaista, Ulkomaista tai Älämaista. Esimerkiksi Pirkka-brändin alla on yli 2000 tuotetta. Yhden brändin taktiikka tarkoittaa myös yhden toimiston taktiikkaa.

Kauppa nauttii omien merkkiensä tuomista hyödyistä. Kunnes Lidl ja seuraavat Suomen markkinaan iskevät jättiketjut valtaavat markkinan. Kun kansa on opetettu ostamaan pelkkää hintaa, on jäteillä helppo työ poimia hedelmät. Carrefour ciittää!

Rakastan kaupan merkkejä

Tästä päivästä alkaen aion ostaa vain kaupan omia merkkejä. Suomalaisten alkutuottajien ja tavarantoimittajien liiketoiminta kukoistaa, kun kauppa investoi kotimaiseen. Edullisemmat hinnat vapauttavat kuluttajilta rahaa muuhun kulutukseen, joka kanavoituu kotimaisiin palveluihin. Kauppojen markkinointi-investointien kasvun kautta mainostoimistotkin pääsevät nauttimaan omien merkkien hyödyistä. Liity joukkoon!
hyvä paha1

Menu on nyt Kotimaista. Kauppa haluaa valmistuttaa omien merkkiensä tuotteet Suomessa ja suomalaisista raaka-aineista. Hyllyssä tilaa saavat antaa globaalien jättien tuotteet. Maaseutua ei tarvitsekaan tuoda.

Kategoriajohtajien asema vahvistuu entisestään, kun heikommat merkit kuolevat kaupan omien merkkien puristuksissa. Heikommatkin tavarantoimittajat pääsevät kuitenkin osalliseksi, kun ne voivat myydä ylikapasiteettinsa kaupan merkkien valmistamiseen. Kerrankin kaikki voittavat.

Miksi RB kun ES? Ruoka on vain välttämättömyys, johon on järkevää kuluttaa mahdollisimman pieni osa käytettävissä olevista tuloista. Kotimaisuusasteen kasvaminen takaa kuluttajille tuotteiden hyvän maun ja korkean laadun. Lisäksi työllisyys paranee kaupan kotimaisten investointien ansiosta.

Vaikka mainostoimistojen elättäminen ei olekaan kaupan tehtävä, tekevät kaupan omat merkit myös sen. Lidl piestään aggressiivisella markkinoinnilla ja omat merkit mahdollistavat entistä suuremmat investoinnin kaupan ketjujen markkinointiin. Omatkaan merkit eivät synny itsestään, joten merkkien määrän kasvaessa yhä useampi toimisto pääsee kiinni kaupan markkinoinnin tekemiseen.

Kirjoittaja Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja. Kirjoituksen laatimiseen ovat kommenteillaan osallistuneet Riku Vilanti, Jani Halme, Teemu Rissanen, Jirka Sauros, Mini Winqvist, Sari Kuusisto, Janne Isosävi, Tomi Wirtanen ja Teemu Eskola.