panu laaksonen_20151111

Toinenkin ylimielinen idiootti kiittää.

Tommi Laiho kirjoitti blogissaan hienosti kiitoksen voimaannuttavasta vaikutuksesta. Tekstissään Laiho kannustaa jokaista jakamaan kiitoksia sekä kehuja ja esittää samalla kiitoksensa lukuisille itselleen tärkeille ihmisille.

Laiho tuskin tarkoitti kehotustaan otettavaksi näin kirjaimellisesti. Päätin kuitenkin hänen tekstinsä innoittamana kirjoittaa omat kiitokseni. Laihon tavoin pahoittelen jo etukäteen tärkeiden nimien puuttumista listalta.

Kiitos Tommi Laiho juttuideasta.

Kiitos Teemu Jokinen yhtiökumppanuudesta ja ystävyydestä. Joku viisas on kieltänyt perustamasta yritystä ystävän kanssa. Väärässä oli.

Kiitos kaikki mahtavat kollegat ja erityisesti Idat Riikka, Jussi, Jirka, Kati ja Anna. Teemme markkinoinnissa suuria nyt ja vielä paljon suurempia tulevaisuudessa.

Kiitos luottamuksesta osaamiseemme Pågenin Riku, Leena & Kia, Novo Nordiskin Salla, Niina & co, Lomarenkaan Pekka & Juksu, Risellan Riikka, Julio & Paul, Fressin Ville, Hannu, Mikko ja koko johtoryhmä, Credit24:n Kim & Hanna, PlusTerveyden Miina, Henna & Mia, GSK:n Essi, Aarne, Sari & co ja kaikki muutkin asiakkaamme. Lupaamme olla luottamuksenne arvoisia myös jatkossa ja tehdä markkinointianne kuin yrityksenne olisi omamme.

Kiitos faija koko elämän mittaisesta markkinoinnin korkeakoulusta. Saappaitasi en onnekseni ole koskaan joutunut täyttämään ja tuskin olisin siinä onnistunutkaan.

Kiitos Lössi. Te olette pian 40 vuoden ajan olleet minulle koulukavereita, kämppiksiä, joukkuetovereita, kummeja, kollegoita, asiakkaita ja ennen kaikkea ystäviä. Teitä parempia ei ole.

Erikseen mainittakoon vielä ystävä ja ammatillinen kumppani Tomi Wirtanen. Vaikka takkatulen loimussa välillä kipunoikin, tekevät keskustelumme markkinoinnista minusta joka kerta vähän kovemman ammattilaisen.

Kiitos Hermanni & Helmi ja Niina. Työ ei ole kaikki, te olette.

Lämmöllä, Laaksonen

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja

panu laaksonen_20151111

Tällaista vääryyttä ei saa Suomessa tapahtua

Suomi järkyttyi presidentti Sauli Niinistöä myöten 11-vuotiaan Valtteri Saarisen kohtaamasta rasistisesta käytöksestä. Valtteri kertoi Ylen aamu-tv:ssä reippaana, että häntä muun muassa nimitellään tummemman ihonvärinsä takia ja bussi saattaa jättää hänet poimimatta kyytiin. Presidentin Facebook-kirjoitusta lainaten, tällaista vääryyttä ei saa Suomessa tapahtua.

Perunalla kuvatut äpärapaskat

Toteutimme asiakkaallemme kuvakilpailun, johon osallistui omilla kuvillaan monennäköisiä suomalaisia. Kun äänestyksessä menestyi romanilapsen kuva, kokosi verkkoyhteisö voimansa äänestystulokseen vaikuttamiseksi. Koska ”kuka voisi edes HARKITA mannejen perunalla kuvattujen äpäräpaskoille häviämistä!”.

Tällaista vääryyttä ei saa Suomessa tapahtua.

Castingin uudet haasteet

Teimme pari viikkoa takaperin asiakkaamme uuden mainosfilmin castingin. Kun yksi suosikkiesiintyjistämme poikkesi ihonväriltään tyypillisestä kantasuomalaisesta, päädyimme yhdessä asiakkaan kanssa miettimään miten suomalaiset ihmiset häneen suhtautuisivat.

Tällaista vääryyttä ei saa Suomessa tapahtua.

Pelkoa väkivallanteoista

Halusimme toteuttaa asiakkaamme kanssa viestintäkampanjan, jossa asiakkaamme toivottaa julkisesti tervetulleeksi kaikki ihmiset ihonväriin tai uskontokuntaan katsomatta. Kampanjaa ei toteutettu, koska pelko asiakkaamme toimipisteisiin ja henkilöstöön kohdistuvista väkivallanteoista katsottiin liian suureksi.

Tällaista vääryyttä ei saa Suomessa tapahtua.

Ketsupit boikottiin

Felixin mainoksessa Josephine kertoo kalastusharrastuksestaan ja suomalaisuudesta. Koska Josephine ”on vääränvärinen”, ilmoittivat ihmiset julkisesti aloittavansa Felixin tuotteiden boikotoinnin.

Lisäksi Orklan ”Ei haittaa meitä!” -twiitin kirjoittanut viestintä- ja vastuullisuuspäällikkö Emma Vironmäki kertoi MTV3:lle Rajat kiinni -porukan muun muassa lähettäneen toistuvasti kuvia Isisin iskusta Brysselissä.
Tällaista vääryyttä ei saa Suomessa tapahtua.

Ei olla enää hiljaa rasismista

Tämä ei enää ole omien ongelmiensa ahdistamien ihmisten viatonta paineiden päästelyä tai humalaisten hölmöilyä.  Tämä on askel askeleelta vihaksi kasvavaa rasisimia, jonka me kaikki olemme liian hiljaa pysymällä antaneet muuttua hyväksytymmäksi ja uudeksi normaaliksi.

Tällaista vääryyttä ei saa Suomessa tapahtua.

Lämmöllä, Laaksonen

 Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja

PS. Hesarin Riitta Koivuranta tarttui tähän aiheeseen omassa jutussaan: http://www.hs.fi/kulttuuri/a1459994313070. Mukana kommentoimassa on myös Dynamo & Sonin Vesa Tujunen.

panu laaksonen_20151111

Mainosmiehen vinkki VR:lle

– nyt on aika kertoa junamatkailun vahvuuksista

VR kertoi viime viikolla lippu-uudistuksensa vaikutuksista. Toimitusjohtaja Mikael Aron mukaan uudistus on näkynyt alkuvuoden matkustajamäärissä toivotusti. Ainakaan vielä matkustajamäärän kasvu ei kuitenkaan riitä kattamaan hinnanalennuksien vaikutusta ja VR:n liikevaihto laskee edelleen.

Media hoiti hinnoista tiedottamisen

Pidemmän päälle minkään yrityksen menestys ei voi perustua jatkuvaan hintojen laskemiseen. Ei vaikka hintojen laskemista toivoisi koko Suomi. Markkinoinnin keinoin täytyy siis pystyä kertomaan oman tuotteen tai palvelun ylivoimaisuudesta ja luomaan haluttavia mielikuvia, jotta asiakas  tekee valintansa muuten kuin pelkän hinnan perusteella.

Suomessa on joitain yrityksiä, jotka voivat hoitaa tiedottamisen hintojensa alentamisesta YLE:n uutisten kautta. Viime vuonna tässä onnistui S-ryhmä ja nyt VR. Kun hintatiedotus on kaikkien päämedioiden voimalla hoidettu, voi VR ajaa halpuutuskampanjointinsa alas ja keskittyä kommunikoimaan ainutlaatuisia vahvuuksiaan.

Junassa on hauska matkustaa

Kerrottavaa Valtionrautateillä kyllä riittää. Bussiin verrattuna juna on nopeampi tapa matkustaa. Junissa on ravintolavaunut ja monta vessaa. Lastenvaunuissa on kirjoja, liukumäki ja leikkijuna ja yöjunassa matka sujuu mukavasti vaikka nukkuen. Junissa on sähköpistokkeet jokaisella paikalla ja langaton verkkokin toimii ainakin suurimman osan matkasta. Persoonalliset konduktöörit ovat kuin käveleviä mainoshahmoja, työskentelyhyteissä voi tehdä rauhassa töitä ja harvaan bussiin saa kyytiin oman auton.

Kiskojen kolinaa

Junalla matkustamiseen myös liitetään jo valmiiksi vahvojakin positiivisia mielikuvia. Rautatieasemat ovat kaupunkien keskustojen solmukohtia ja kiskojen kolina on kuin lupaus jostain paremmasta. Onpa junamatkailusta on tehty lauluja ja elokuviakin.

Junalla matkustamisen erityistä tunnelmaa kuvaavat hyvin esimerkiksi nämä kaksi mainosfilmiä maailmalta:

Kun tunteisiin vetoavan tarinan sitten vielä allekirjoittaa järkevällä hinnalla, voi rationaalinen kuluttaja hyvillä mielin valita junan.

Lämmöllä, Laaksonen

 Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja

Tiedote: Risellan markkinointia tekevät nyt Ida Fram ja Virta Helsinki.

Risellaa Suomessa edustava Conaxess Trade Finland on valinnut Ida Framin ja Virta Helsingin kehittämään Risellan markkinointia. Ida Fram ja Virta Helsinki valikoituivat kumppaneiksi kilpailutuksella. Keväällä alkavassa kampanjoinnissa on tarkoitus hyödyntää Risellan ikonista jingleä.

Conaxess Trade Finland (ent. Valora Trade Finland) etsi kilpailutuksella Risellan markkinointiin kumppaneita, jotka hallitsevat markkinoinnin strategisen suunnittelun, luovat ratkaisut sekä digitaaliset kanavat päivittäistavarakaupan markkinoinnissa. Tavoitteena on merkittävä myynnin kasvu.

Kasvutavoitteemme ovat kovat ja kumppanien valinnassa painotimme toimialaosaamisen ohella kykyä rakentaa toimiva kokonaisuus nimenomaan kasvun näkökulmasta. Ida Fram ja Virta erottuivat edukseen erityisesti strategisella osaamisellaan ja kokonaisvaltaisella lähestymisellään”, kertoo Conaxess Trade Finlandin Senior Brand Manager Riikka Jukarainen.

Risella on ollut suomalaisten luottobrändi jo vuosikymmenien ajan. Risellan suosituin tuote on puuroriisi, jonka lisäksi valikoimassa on 13 muuta riisituotetta. Risellan mainosjingle, Pepe Willbergin laulama ”Suomen suosituin riisi on Risella” on monille suomalaisille tuttu jo 1960-luvulta.

Tarkoitus on pyyhkiä pölyt hienon brändin päältä. Päivitämme mielikuvan tutusta ja turvallisesta Risellasta ja käännämme tuotteiden myynnin entistä jyrkempään kasvuun, kertoo Ida Framin toimitusjohtaja Panu Laaksonen.

Risellan, Ida Framin ja Virran yhteistyö on käynnistynyt markkinoinnin strategisella suunnittelulla, Risellan viestien kiteytyksellä ja verkkosivuston uudistuksella. Kampanjointi alkaa huhtikuussa.

Lisätietoja:

Panu Laaksonen, toimitusjohtaja, Ida Fram Oy
+358 40 517 7931
panu.laaksonen@idafram.fi

Mika Häyrinen, toimitusjohtaja, Virta Helsinki Oy
+358 50 3666 433
mika.hayrinen@virtamedia.com

Riikka Jukarainen, Senior Brand Manager, Oy Conaxess Trade Finland Ab
+358 50 575 5361
riikka.jukarainen@conaxesstrade.com

Conaxess Trade Finland on Suomen johtava myynti- ja markkinointiorganisaatio päivittäistavarakaupan alalla. Yrityksellä on yli 50 vuoden kokemus jakelutoiminnasta ja se on erikoistunut kotimaisten ja ulkomaisten brändituotteiden markkinointiin. www.conaxesstrade.com/fi

Ida Fram on täyden palvelun mainostoimisto, joka yhdessä sisaryrityksiensä digitaalisen median toimiston Into-Digital Oy:n ja viestintätoimisto Babler Oy:n kanssa palvelee asiakkaitaan 30 työntekijän voimin. Ida Framin asiakkuuksiin lukeutuvat mm. Pågen, Lomarengas ja Honkarakenne. www.idafram.fi

Virta Helsinki on digiajan mediatoimisto. Virta ryhmään kuuluvat ohjelmallisen digimarkkinoinnin toimisto R3al Helsinki ja asiakasymmärrys –ja tutkimustoimisto Kuulas Helsinki. Asiakkaita mm. Elisa, H&M, Olvi ja Posti. www.virtamedia.com

Puikot jäässä – mainosmies antaa huutia matkailupalveluille

Matkailuun kulutetaan Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa lähes 15 miljardia euroa vuodessa. Lisäksi yksi matkailueuro tuo ministeriön laskelmien mukaan muille toimialoille 56 senttiä.

Matkailin itse perheeni ja ystävieni kanssa hiihtolomalla Saariselällä. Reissu oli onnistunut, mutta mainosmiehen matkassa palvelut ja markkinointi saivat silti huutia. Pienet asiat ovat isoja asioita.

Poro on parasta kortilla

Menomatkalla poikkesimme paikallisella tilalla ostamassa laatikollisen poronlihaa. Maksuvälineenä kelpasi vain käteinen ja ostosreissu oli tyssätä siihen. Onneksi ystävällinen taksikuski oli valmis lainaamaan rahat. Yhdelläkään porotilalla ei kuulema ole korttimaksun mahdollisuutta. Pitäisi olla. Käteisen rahan käyttäminen vähenee ja korttimaksuun löytyy lukuisia käteviä ja kauppiaalle edullisia ratkaisuja. Nykytilanteessa kortin hyväksyminen maksuvälineenä olisi peräti kilpailuetu.

Vastaa vaikka EI, mutta älä jätä vastaamatta

Lähetin Saariselän verkkosivustolta löytämääni sähköpostiosoitteseen kyselyn noin viikkoa ennen loman alkamista. Tiedustelin postissani lisätietoja lasketteluvälineiden vuokraamisesta ja jonkinlaista pakettihintaa. Ajatuksenani oli omien varusteiden jättäminen kotiin. Postiini ei koskaan vastattu ja Finnair keräsi lisämaksun ylimääräisistä matkatavaroista. Se joka vastaa, tekee kauppaa.

Hissi auki pääsiäisenä

Maisemat ovat mahtavat, mutta muutoin Saariselän rinnetarjonta kalpenee muille pohjoisen hiihtokeskuksille. Kun hissejä on vain 5 kpl, pitäisi niiden kaikkien olla käytössä. Nyt yksi hissi pysyi suljettuna koko viikon ja se saadaan kuulema kuntoon ehkä pääsiäiseksi. Lisäksi toinen hissi oli käytössä vain ajoittain. Rinteessä väkeä oli vähän ja peruspalvelut laiminlyömällä määrä tuskin ainakaan kasvaa. Ja jos lähes puolet hisseistä on kiinni, pitäisi lipun hintaa laskea. Näin toimivat alppikohteet ainakin Ranskassa.

Urahtelu ei kutsu ostamaan

Tunturimaisemissakin asiakas odottaa ystävällistä ja osaavaa palvelua. Kylmäkiskoinen urahtelu voi kenties olla eksoottista, mutta ostamaan se ei kutsu. Aloitetaan vaikka seuraavista: hymyile, keskustele ja muista asiakas vielä seuraavanakin päivänä.

Tarjoa pullaa ja myy

Viikon lopulla istuskelimme koiravaljakko-ajeluja tarjoavan yrityksen kahvilassa, kun sisään asteli ajelulle osallistuneiden ihmisten ryhmä. Järjestäjä tarjosi porukalle kahvit ja pullat, mutta tarjotin kiersi kaaressa kolmen miehen seurueemme. En ole erityisen perso pullalle, mutta olisiko järjestäjä voinut tuupata pullat myös meille ja vaikkapa kehaista hyvin sujunutta safaria? Samalla kun pullat kiersivät pöytämme, kiersivät potentiaaliset kaupat myyjän.

puikot jäässä maisema

Tähtiä vain taivaalla

Suomalaisten lomakeskuksien ravintoloiden taso on yleisesti ottaen heikko. Niin myös tällä kertaa. Tarjonta on mielikuvituksetonta, valmiita kastikkeita ja erilaisia puolivalmisteita käytetään aivan liikaa ja turhan harva raaka-aine lautasella on tuoretta. Esimerkiksi alppikohteissa laadukas ruoka on oleellinen osa matkakokemusta. Ja Ruotsin Åressa sijaitseva Fäviken Magasinet nappasi vastikään toisen Michelin-tähden.

Markkinoikaa niitä palveluitanne

Vierailin Saariselän verkkosivustolla useampaan kertaan ennen matkaa ja matkan aikana. Tästä huolimatta en lainkaan kohdannut Saariselän mainontaa verkossa, vaikka uudelleenmarkkinoinnin (retargeting) ratkaisut tarjoaisivat erinomaisia mahdollisuuksia eri palveluista kertomiseen. Potentiaalisia mainostajia perheellemme olisivat olleet ainakin keilahalli, Angry Birds -leikkipuisto ja kylpylä. Nyt emme asioineet näistä yhdessäkään koko viikon aikana.

Miksi lentokentälle tuli vain melkein elävä tuli?

Kotimatkalla huomasin ilokseni, että Ivalon piskuisen lentokentän odotustilat oli uudistettu. Takan ääreen sijoitetut keinotuolit olivatkin täynnä matkustajista, mutta miksi takassa vilkkuivat keinovalot? Tulen pitäminen oikeassa takassa aiheuttaisi tietysti vaivaa, mutta elävä tuli olisi kentän lumisissa maisemissa todella tunnelmallinen ratkaisu. Ivalo voisi kenties olla maailmassa ainoa lentokenttä, jossa palaa aito puu. Ja kyllä, perun sanani jos tulen puuttumisessa on kyse lentoturvallisuudesta.

Lämmöllä, Laaksonen

 Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja

Tiedote: Fressi valitsi Ida Framin kumppanikseen tekemään kannattavaa kasvua

Liikunta- ja hyvinvointikeskus Fressi on valinnut Ida Framin markkinointiviestinnän kumppanikseen. Tavoitteena on vahvistaa Fressin kannattavaa kasvua voimakkaasti kilpaillulla toimialalla. Ensimmäiset kampanjat ovat parhaillaan käynnissä.

Fressi valitsi kilpailutuksella markkinointinsa kumppaniksi Ida Framin. Fressi haki kumppania erityisesti markkinoinnin strategiseen suunnitteluun, luoviin ratkaisuihin ja digitaalisen markkinoinnin kehittämiseen.

Kilpailu liikuntakeskusten välillä on kovaa ja tarvitsimme kumppanin, jolla on strategista osaamista ja kykyä kasvun tekemiseen erittäin kilpailulla toimialallamme. Lähdemme yhdessä Ida Framin kanssa vahvistamaan kannattavaa kasvuamme”, kertoo Fressin markkinointijohtaja Ville Välikoski.

Fressi on täyden palvelun premium-liikuntakeskus, jolla on vajaat 20 liikuntakeskusta ympäri Suomea. Vuonna 2016 Fressi avaa myös uusia liikuntakeskuksia, joista ensimmäinen, Fressi Myyrmäki avattiin vuoden alussa.

Fressi on perinteikäs ja menestyvä, suomalainen perheyritys. Hankimme Fressille lisää asiakkaita ja pidämme entistä paremmin kiinni nykyisistä asiakkaista. Kasvua on tultava tai yhteistyömme jää lyhyeksi, summaa Ida Framin toimitusjohtaja Panu Laaksonen.

Fressin ja Ida Framin yhteistyö on käynnistynyt Myyrmäen uuden liikuntakeskuksen lanseerauksella sekä asiakashankintakampanjoilla. Lisäksi Ida Fram vastaa jo nyt myös Fressin hakusanamainonnasta, hakukoneoptimoinnista, display-mainonnasta ja Facebook-mainonnasta.

Lisätietoja:

Panu Laaksonen, toimitusjohtaja, Ida Fram Oy
+358 40 517 7931
panu.laaksonen@idafram.fi

Ville Välikoski, markkinointijohtaja, Liikunta- ja hyvinvointikeskus Fressi
+358 40 5289 555
ville.valikoski@fressi.fi

Vuonna 1979 Tampereella toimintansa aloittanut Fressi on Suomen suurin kotimainen liikuntakeskusketju. Ketjuun kuulu tällä hetkellä 18 liikuntakeskusta ympäri Suomen. Kotimaisuudesta Fressillä on osoituksena virallinen Avainlippu-tunnus. Fressi on osa Fysioline -ryhmää. http://www.fressi.fi

Ida Fram on täyden palvelun mainostoimisto, joka yhdessä sisaryrityksiensä digitaalisen median toimiston Into-Digital Oy:n ja viestintätoimisto Babler Oy:n kanssa palvelee asiakkaitaan 30 työntekijän voimin. Ida Framin asiakkuuksiin lukeutuvat mm. Pågen, Lomarengas ja Honkarakenne. http://www.idafram.fi

uutiskirje_maaliskuu_2016_660x244_fressi

panu laaksonen_20151111

Pitäisikö Marimekon mainostaa Super Bowlissa?

Super Bowl oli taas muutaman viikon ajan markkinointiväen puheenaiheena. Eikä syyttä, olihan loppuotteluun myyty Pohjois-Amerikan kalleimmat mainossekunnit. Aihetta käsiteltiin myös Suomessa. Erityisesti suomalaisittain valtava mainonnan hinta – 4 miljoonaa euroa 30 sekunnista mainosaikaa – herätti keskustelua.

Nopeasti ajateltuna tällainen markkinointipanostus tuntuu järjenvastaiselta, vaikka maksimoinnin puolesta liputankin. Kun arvioidaan mainonnan hintaa ja investoinnin järkevyyttä, täytyy kuitenkin huomioida yleisömäärän mittakaava ja Super Bowlissa tehtävän mainonnan viestinnälliset hyödyt.

Kallista vai ei?

Kontaktihinnalla mitattuna mainonta Super Bowlissa ei ole Amerikan kalleinta mainontaa. Suoraa lähetystä ottelusta seurasi noin 112 miljoonaa amerikkalaista Tällä katsojamäärällä laskettuna 4 Meur maksavan 30 sekunnin pituisen mainoksen kontaktihinnaksi tulee noin 3,5 senttiä. Esimerkiksi NCAA:n yliopistason koripalloturnauksen TV-lähetyksissä kontaktista maksettiin noin 6,5 senttiä. Hinta on lähes kaksinkertainen Super Bowliin verrattuna.

Suomessa kontaktit saa edullisemmin. Hintojen laskeminen ei ole yksiselitteistä, koska siihen vaikuttavat esimerkiksi ohjelman näyttämisen ajankohta ja toteutunut katselijoiden määrä. Karkeasti voidaan kuitenkin arvioida, että ohjelmaostamisessa kontaktin hinta on Suomessa noin 1,5 senttiä. Tämä on alle puolet Super Bowlin kontaktihinnasta. Rops-HJK ei kuitenkaan ole Super Bowl.

Globaali viestintäteko

Mainonta Super Bowlissa on viestinnällinen teko, joka kerää huomiota maailmanlaajuisesti. Mainoksista keskustellaan, niitä käsitellään eri medioissa sekä jaetaan ja katsotaan aktiivisesti verkossa. Suomalaisistakin useampi lienee nähnyt Super Bowl -mainontaa, tai ainakin kuullut mainoksista, kuin nähnyt itse ottelun.

Adweek kertoo, että tämän vuoden kymmentä suosituinta Super Bowl -mainosta on jaettu lähes 3 miljoonaa kertaa. Mainosten katselukertoja taas on kymmeniä miljoonia ja sosiaalisen median aktivoitumiset, kuten postaukset, tykkäämiset ja kommentit lasketaan miljardeissa.

Tuplataan markkinoinnin panostukset

Markkinointipanokset ovat Suomessa vain noin puolet siitä, mitä ne ovat vastaavilla yrityksillä kilpailevissa maissa. MTL:n, MARKin ja Mainostajien liiton toteuttaman ”Markkinoinnin ja viestinnän investointien tilannekartoituksen” mukaan USA:ssa kuluttajatuotteita myyvät yritykset investoivat markkinointiin keskimäärin 9,1% liikevaihdostaan.

Esimerkiksi Marimekko on panostanut kasvuun Pohjois-Amerikassa. Yrityksen liikevaihtoennuste vuodelle 2016 on 95 Meur ja arvio markkinointikustannuksista 5,1 Meur. Jos Marimekko nostaisi markkinointi-investointinsa amerikkalaisten kilpasiskojensa tasolle, voisi se investoida 3,5 Meur lisäpanostuksensa vaikkapa 30 sekunnin spottiin Super Bowlissa.

Pitäisikö Marimekon mainostaa Super Bowlissa?

En tarkemmin tunne Marimekon liiketoiminnan tai markkinoinnin strategiaa. Siksi en voi kovin syvällisesti vastata omaan kysymykseeni. Rohkenen kuitenkin esittää asiasta kolme huomoita – jos ei muuta niin keskustelun avaamiseksi.

1) Yli 100 miljoonaa kontaktia

Suora lähetys Super Bowlista tavoittaa Pohjois-Amerikassa pitkälti yli 100 miljoonaa ihmistä. Huomion määrä on siis taattu.

2) Viestinnälliset hyödyt

Marimekko on pyrkinyt aktiivisesti hyödyntämään PR:n mahdollisuuksia markkinoinnissaan ja mediamainonnan osuus näyttää olleen pienempi. Kuten edellä kirjoitin, mainontaa Super Bowlissa voidaan käyttää nimenomaan viestinnän työkaluna. Ja mitä tapahtuisi jos Denver Broncos kävelisi ensi vuonna kentälle Jokapoika-paidoissa?

3) Super Bowl tavoittaa myös naiset

Nielsenin tilastojen mukaan lähes 50% Super Bowlin katsojista on naisia. Katsojaprofiili siis osuu ainakin sukupuolijakauman osalta Marimekon kohderyhmään paremmin kuin mitä äkkisältään voisi luulla.

Elämä on.

Mainosten nostaminen puheenaiheeksi ei muuten ole mahdotonta Suomessakaan. Meillä vaan tehdään liian vähän hyvää mainontaa.

Lämmöllä, Laaksonen

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

Teksti on kirjoitettu yhdessä Ida Fram Groupin plannerin Salla Kääriäisen kanssa. Konsultoinnin Suomen kontaktihintojen laskemiseen tarjosi Virta Helsinki.

VR-Suomi-VR sanakirja

VR kertoi eilen Marmain artikkelissa uudesta hinnoittelustaan ja siihen liittyvästä kampanjoinnistaan. Valtionrautatiet aikoo viestiä uudistuksestaan kaikissa viestintäkanavissaan ”Kuuntelimme suomalaisia – Pysyvästi lasketut hinnat” -kampanjalla.

VR: Hintojen alennuspaineet saivat meidät nostamaan kuluttajien toiveet uuden lippukampanjan keskiöön.

Suomi: Tietysti kampanjamme keskiössä on alennetut hinnat, koska alennetut hinnat ovat asiakkaiden toive. Tää on nyt se kastömör insait junou!

VR: Aiemmin VR on nojannut hyvin vahvasti kivimiehiin markkinoinnissa. Nyt kuitenkin koimme, että kivimiehet on tässä tilanteessa pidettävä omalla korokkeellaan ja katse käännettävä asiakkaisiin.

Suomi: Hinnalla sitä kauppaa tehdään. Ei siihen mitään Kivimiehiä, Hintasaarnaajia tai Hjördistä tarvita. Tarinat kerrotaan kirjoissa ja myynti tehdään hinnalla.

VR: Toive ”kuuntelimme suomalaisia” -kampanjalauseen käyttämisestä annettiin kampanjasuunnittelijoille meiltä itseltämme.

Suomi: Mihin niitä mainostoimistoja tarvitaan? Hinnat alas ja esille. Kun siihen päälle jaetaan ziljardi liukuria, niin ei varmasti jää kenellekään epäselväksi että VR on nyt halpa halpa halpa. Ja halpahan on hyvä.

VR: Ihmisille jaettaviin liukureihin liittyy symboliikkaa: hinnan laskeminen ja mäen laskeminen ovat teemoina sellaisia, jotka sopivat tähän ajankohtaan.

Suomi: Oli erinomainen idea liittää myös mainoksemme visuaalisuus liukuriin. Nyt kukaan ei hoksaa, että kopioimme leveän alaspäin osoittavan nuolen suoraan S-ryhmän halpuutuskampanjasta. Ja onhan siinä mielenkiintoista symboliikkaa, että tässä kelissä liukuri luistaa tasan yhtä hyvin kuin meidän bisneksemme.

VR: Kerroimme hintauudistuksesta ensimmäisenä Periscope-videopalvelussa. Haluamme testata omalta osaltamme vaihtoehtoisia medioita ja kertoa myös tällaisilla pienillä valinnoilla uudesta VR:stä. Pyrimme löytämään uusia yleisöjä.

Suomi: Kahvihuoneessa huhuiltiin, että talousjohtajan tytär näytti viikonloppuna tissit Periscopessa. Ja Halmeen Jani kuulema teki Media mäessä –tapahtumasta suoran Periscope-lähetyksen. Media on message! Miltä kanavalta se Periscope muuten tulee?

Lämmöllä, Laaksonen

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

panu laaksonen_20151111

Toimistot ja toimialaosaaminen – onko sitä ja miksi ei?

Keskustelin IT-yrityksen markkinointijohtajan kanssa mainostoimistojen toimialaosaamisesta. Hän kaipasi toimistoilta paljon nykyistä vahvempaa tietotaitoa nimenomaan IT-alan palveluiden markkinoinnin erityispiirteistä ja haasteista. Keskustelu oli minulle haastava, koska oma toimialaosaamiseni ei IT-palveluiden osalta vielä ole erityisen korkea.

Kokemukseni mukaan toimistojen vahvuus Suomessa ei ylipäänsä ole tiettyyn toimialaan keskittyminen. Miksi toimistot sitten eivät keskity tiukemmin tiettyihin toimialoihin? Tähän on useampia syitä, joita käsittelen lyhyesti seuraavassa. Lisäksi kirjoitin muutamia kehitysehdotuksia.

  1. Pieni kotimarkkina

Suomen kotimarkkina on pieni. Jotta toimisto voisi tehdä järkevää liiketoimintaa keskittymällä tiettyyn toimialaan, täytyisi toimiston saada suuri(n) osa toimialan markkinoinnin töistä. Tämä taas on hankalaa, koska kilpailu asiakkaista on kovaa. Lisäksi osuuden kasvattamista hankaloittaa asiakkaiden mustasukkaisuus.

  1. Mustasukkaiset asiakkaat

Etenkin tietyillä toimialoilla asiakkaat ovat mustasukkaisia – ja usein aivan syystä. Toimistossa voi samaan aikaan olla asiakkaana vain yksi operaattori tai pankki. Toisaalta esimerkiksi lääkealalla asiakkaat pitävät kokemukseni mukaan positiivisena asiana, jos toimistolla on asiakkaanaan useampia lääkeyrityksiä. Rajana lääkealalla on yleensä terapia-alue, eli tietyn sairauden hoitamiseen keskittyviä asiakkaita voi toimistossa olla vain yksi. Tilanne on vastaava myös ainakin päivittäistavarakaupan alalla.

  1. Puutteet yhteistyön tiiviydessä

Toimialaosaamisen kerryttäminen on haastavaa, jos yhteistyö asiakkaan kanssa ei ole riittävän tiivistä. Kun asiakas luottaa toimistoon, jakaa tälle kaiken oleellisen informaation, on valmis opettamaan toimistoa ja myös oppimaan yhdessä toimiston kanssa, ovat edellytykset toimialaosaamisen karttumiselle olemassa. Tällaista suhdetta tai toimintatapaa ei kuitenkaan kaikissa asiakkuuksissa pystytä luomaan ja silloin oppimista ei tapahdu.

Vaaditaan ja vaalitaan toimialaosaamisen kehittämistä

Pienlainojen markkinassa veronpalautuspäivä on vuoden huonoin kauppapäivä, koska silloin ihmiset maksavat vanhat lainansa pois ja eivät ota uutta lainaa. Mökkien ja huviloiden vuokraaminen kesäkaudelle käy kuumana jo sydäntalvella, jolloin myydään samaan aikaan sekä hiihtoloman majoitus että kesämökkien vuokraukset. Kuntosalien verkkosivustoilla käy viikosta toiseen kuhina etenkin alkuviikosta, mutta tahti hidastuu viikonloppua kohti mentäessä. Pullaa myydään selvästi eniten kesällä ja autojen hinauksien kysyntä räjähtää kun pakkanen ylittää 20 astetta.

Tällaiset toimialakohtaiset erikoisuudet ovat kiehtovia. Toimialaosaamisen täytyy kuitenkin olla paljon tällaisia erityistapauksia laajempaa ja syvempää. Aloitetaan toimialaosaamisen kehittämisen vaatiminen ja vaaliminen vaikka näistä: mitkä ovat ostopäätösprosessin tyypilliset vaiheet toimialalla ja minkä medioiden kautta vaikutetaan tehokkaimmin ostamisen eri vaiheissa? Miten yritysten myynti on organisoitu suhteessa jakelutiehen ja millaisella prosessilla päätökset jakelutiessä tehdään? Mitä ovat toimialan käytänteet hinnoittelun osalta ja hinnan kilpailukeinona käyttämisen suhteen?

Lämmöllä, Laaksonen

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

etusivun kuva 3_20150101

Ida Fram Group mukana vaatteiden kauppapaikka Zadaan rahoituksessa

Käytettyjen vaatteiden kauppapaikka Zadaa on kerännyt 250 000 euron pääomasijoituksen. Yhtiön rahoittajiksi lähti mukaan joukko nimekkäitä yrityksiä ja yksityisiä sijoittajia. Mobiilipalvelu löytää käyttäjälleen istuvat vaatteet yhdistämällä keskenään samankokoiset ja -tyyliset ihmiset.

Digital Fabric Oy keräsi tammikuussa 2016 päättyneellä rahoituskierroksella yhteensä 250 000 euron pääoman Zadaa nimiselle palvelulleen. Rahoittajiksi lähtivät MTV:n Media For Equity (M4E)-rahasto, Ida Fram Group Oy sekä muun muassa Dingle Oy:n perustajista koostuva sijoitusyhtiö MLQ Invest Oy. Yksityissijoittajien joukossa ovat mukana muun muassa Dextran toimitusjohtaja ja Pihlajalinnan varatoimitusjohtaja Leena Niemistö sekä bisnesenkeli Umesh Gowda.

zadaa_2_20160201

”Ihmisillä on valtava määrä laadukkaita vaatteita, joilla on jälleenmyyntiarvo. Me haluamme tehostaa niiden myymistä ja ostamista inovaatiollamme. Olemme edelläkävijä nopeasti kasvavalla alalla niin vaatteiden, mobiilin kuin kuluttajienkin välisen kaupan osalta. ”, kertoo toimitusjohtaja Iiro Kormi. Yhtiön keräämä 250 000 euron pääoma käytetään toiminnan laajentamiseen ensin Suomessa ja myöhemmin suuntaamalla kansainvälisille markkinoille.

Zadaa on mobiilipalvelu, joka löytää käyttäjälleen istuvat vaatteet yhdistämällä keskenään samankokoiset ja -tyyliset ihmiset. Palvelussa kuluttajat tekevät kaikki myyntiin ja ostamiseen liittyvät toimenpiteet mobiilisti – vaatteiden ja asusteiden kuvaamisesta, myytävien kohteiden selaamisesta aina maksusuoritukseen asti.

Zadaa-sovellus on ladattavissa iOS-laitteille App Storessa. Android-versio ilmestyy helmikuun 2016 aikana. Sovellus on ilmainen sen käyttäjille, mutta palvelun kautta tehdyistä ostoista veloitetaan provisio.

Lisätietoja

Digital Fabric Oy / Zadaa
Iiro Kormi, toimitusjohtaja
+358 44 541 8159

Ida Fram Group
Teemu Jokinen, CEO
+358 50 307 3996
teemu.jokinen@idaframgroup.fi

http://zadaa.co/
https://www.facebook.com/zadaaco
https://twitter.com/zadaaco
https://www.instagram.com/zadaa_app/
https://appsto.re/fi/O8iv9.i