Aihe: vähittäiskaupan palveluiden markkinointi
Lukuaika: noin 3 minuuttia
Kirjoittaja: Panu Laaksonen, CEO, Palvelumarkkinoinnin toimisto Ida Fram
Puretaanko hetki Alkon monopolia?
Kävin ystävieni kanssa mielenkiintoisen keskustelun Alkon monopolin purkamisesta. Siitä inspiraatio tähän blogitekstiin, jossa arvioin purkamisen vaikutuksia markkinoinnin neljän kilpailukeinon (4P) kautta.
Ida Framista Suomen ensimmäinen palvelumarkkinoinnin toimisto
UMainostoimisto Ida Fram uusiutuu ja keskittyy palvelualan yrityksien markkinoinnin tekemiseen. Samalla yrityksen nimeksi tulee Palvelumarkkinoinnin toimisto Ida Fram.
Uudistuksesta tuli kaaos – Taksiala kusee omiin muroihinsa
Lukuaika: 4 minuuttia
Kirjoittaja: Panu Laaksonen, CEO, Palvelumarkkinoinnin toimisto Ida Fram
Anne Bernerin johdolla tehty taksiuudistus on ehtinyt reilun vuoden ikään. Porua on riittänyt ja esimerkiksi lentokenttäkyytien osalta on kirjoitettu jopa taksikaaoksesta.
Markkinoinnin näkökulmasta case on kiinnostava. Miten taksimarkkina on uudistuksen myötä muuttunut ja miten eri toimijat ovat markkinoinnin keinoin reagoineet muutokseen? Tarkastelen aihetta tässä tekstissäni ensisijaisesti Uudenmaan alueen näkökulmasta.
Kalliimpi vai edullisempi?
Uudistuksessa taksikyytien hinnoittelu vapautettiin. Aiemmin taksin hinta oli käytännössä sama kuin säännelty enimmäishinta. Nyt hintojen vaihtelu on suurempaa, hinnasta voi neuvotella kuskin kanssa ja tarjolla on aina voimassaolevia kiinteitä hintoja tietyille matkoille (esim. matka lentokentältä Helsingin keskustaan). Asiakas voi pyytää kiinteän hinnan myös muille matkoilleen.
Tyypillisesti kilpailun vapauttaminen johtaa hintojen laskemiseen. Nyt vaikutus on ollut kaksitahoinen. Suurimmat toimijat muuttivat hinnoittelumalliaan, minkä tuloksena heidän keskihintansa nousivat. Pienemmät kilpailijat taas ovat hinnoitelleet palvelunsa edullisemmaksi. Hintakilpailuun ovat tarttuneet ainakin Fixutaxi, Yango ja Bolt (Taxify).
Koska isot yritykset ajavat suurimman osan kyydeistä, on kaikkien taksikyytien keskihinta noussut. Vahvimmat yritykset siis hyödyntävät aikaisempia panostuksiaan brändinsä tunnettuuteen ja luottavat brändinsä vetovoiman riittävän hintojen nostamisesta huolimatta.
Yksi vahvan brändin piirteistä onkin juuri hinnoitteluvoima. Asiakas on valmis maksamaan enemmän tutusta ja luottamastaan palvelusta. Nyt pienempien toimijoiden haasteena on saada oma hinta- ja palveluviestinsä läpi. Tähän tarvitaan onnistunutta markkinointiviestintää.
Kyyti on kyyti, mutta sovellukset kehittyvät
FixuTaxit ovat kaikki Toyota Prius sähköautoja, mutta muutoin taksikyyti palveluna on uudistuksen jälkeenkin pääpiirteissään ennallaan. Suurempaa kehitystä on nähty taksiyhtiöiden mobiilisovelluksissa, joita on uudistuksen myötä otettu vauhdilla käyttöön.
Taksin tilaaminen ja maksaminen on sovelluksella aiempaa helpompaa. Sovellusta käyttävä asiakas tietää taksin todella olevan tulossa (näin ei ole puhelintilauksessa) ja maksu voidaan veloittaa suoraan kortilta. Hinnankin voi halutessaan saada etukäteen. Ainakin säännöllisesti taksia käyttävälle asiakkaalle sovelluksien kehitys lienee koko uudistuksen paras asia.
Yleisimmin taksi kuitenkin edelleen tilataan soittamalla. Tämä on omiaan rajoittamaan kuluttajien positiivisia kokemuksia uudistuksesta, koska sovelluksien tuoma hyöty ei toteudu. Samat taksikeskuksien puhelinnumerot kuin aina ennenkin kyllä palvelevat, mutta tämä näyttää jääneen monelle asiakkaalle epäselväksi. Jos olisin taksialan yrittäjä, muistuttaisin asiakkaita puhelintilauksen helppoudesta.
Tarjolla olevien autojen määrään uudistus on vaikuttanut selvästi. Uusia taksilupia on valtakunnallisesti myönnetty jopa 3000 kpl. Uusia toimijoita markkinoilla ovat esimerkiksi jo edellä mainitut FixuTaxi, Yango ja Bolt (Taxify) sekä markkinoille palannut Uber. Taksien saatavuus on siis parantunut.
Harmittaako taksikaaos? Kilpailu kasvatti panostuksia markkinointiviestintään
Markkinointiviestinnän panostuksien määrästä ennen ja jälkeen uudistuksen en valitettavasti löytänyt tarkempaa dataa. Taksiyrityksien edustajat kuitenkin ovat kertoneet panostuksien kasvattamisesta. Keräsin tähän joitain esimerkkejä eri yrityksien tekemistä markkinointiviestinnän toimenpiteistä.
FixuTaxi panosti näkyvyyteen etenkin lanseerausvaiheessaan. Cabonline Finlandin omistama uusi yritys satsasi sekä kuskien että asiakkaiden hankkimiseen. Asiakkaisiin kohdistuvassa markkinointiviestinnässä kärkenä olivat lähtömaksusta luopuminen, kiinteähintaiset matkat ja hybridiautot. Kuskien rekrytoinnissa hyödynnettiin esimerkiksi natiivimainontaa, jossa korostettiin joustavia työaikoja ja työn sosiaalisuutta.
Lähitaksi peräänkuulutti heti uudistuksen alussa Hesarin kannessa koko toimialalta sitoutumista palvelun korkeaan laatuun. Suomen suurimman taksialan yrityksen viestin kärkenä on muutoinkin ollut panostukset laadun ja luotettavuuden säilyttämiseksi. Musiikkitalon digipinnalla Lähitaksi kertoi tarjoavansa avun taksikaaoksen aiheuttaman harmistuksen välttämiseen.
Taksi Helsinki on mainostanut palveluitaan ainakin Kaiku kilpailussakin palkitulla radiomainonnalla, printissä, verkossa ja ulkomainonnalla. Mainonnalla on kerrottu esimerkiksi sovelluksesta ja laadukkaasta palvelusta. Leimallisesti stadilainen yritys tarjoaa paikallista taksipalvelua myös pienemmissä kaupungeissa.
Venäläisomisteisella Yango:lla matkan hinta alkaa kolmesta eurosta. Yritys on Suomessa tehnyt ainakin YouTube-mainontaa ja yhteistyötä erilaisten tarjouspalveluiden, kuten opiskelijoiden Frank, kanssa. Yango törmäsi Suomessa negatiiviseen julkisuuteen. Yhtiön sovelluksen arveluttavista tietojenkeräämisen käytänteistä uutisoitiin kaikissa suurimmissa medioissa. Tämän korjaaminen on haastavaa ja kallista.
Taksiala kusee omiin muroihinsa
Suurin osa uudistusta koskevasta huomiosta mediassa on ollut negatiivista. Tämä on vaikuttanut mielikuviin taksin toiminnasta. Taksiliiton teettämän tutkimuksen mukaan, kuluttajien suhtautuminen taksialan vapauttamiseen on muuttunut selvästi negatiivisemmaksi.
Taksialalla on siis maine- ja viestintäongelma, jota se on uudistusta vastustamalla itse pahentanut. Jos tavoitteena on saada uudistus peruttua, tämä voi olla hyväkin asia. En kuitenkaan usko, että tämä tavoite saavutettaisiin. Siksi alan markkinointiviestinnän tarkoituksena pitäisikin olla taksiliiketoiminnan kasvattaminen sekä määrässä että arvossa mitattuna.
Taksiala on siis sahannut omaa oksaansa, ruokkiessaan negatiivista keskustelua ”taksikaaoksesta”. Tämä heikentää taksialan vetovoimaa sekä maksavien asiakkaiden että potentiaalisten työntekijöiden näkökulmasta. Suosittelen täydellistä suunnanmuutosta viestinnässä. Nopeasti.
Lämmöllä, Laaksonen
Kirjoittaja Panu Laaksonen on Palvelumarkkinoinnin toimisto Ida Framin toimitusjohtaja.
Ida Fram on Suomen ensimmäinen palvelumarkkinoinnin toimisto. Autamme markkinoinnin keinoja käyttämällä suomalaisia ja Suomessa toimivia yrityksiä kasvamaan. Lue lisää palveluistamme tai tutustu töihimme.
Usko tai älä – tunnettuus on markkinoinnin tärkein mittari
Puutteet markkinoinnin mittaamisen osaamisessa estävät markkinoinnin merkityksen kasvua suomalaisissa yrityksissä. Kun markkinoinnin tuottamia tuloksia ei pystytä esittämään numeroina, kulmahuoneen ovi ei aukea. Tästä syystä markkinoinnin kilpailukeinot jäävät alihyödynnetyiksi yrityksien liiketoiminnan kasvattamisessa.
Rekrytointi: Verkkomainonnan, hakukonemarkkinoinnin ja verkkoanalytiikan liiketoiminnan vetäjä
Etsimme uuden liiketoiminnan vetäjäksi verkkomainonnan, hakukonemarkkinoinnin ja verkkoanalytiikan ratkaisujen kokenutta osaajaa.
Markkinoinnin ja myynnin ammattilaiset arvostusta vailla
Markkinoinnin ja myynnin ammatteja arvostetumpia ovat esimerkiksi ”luontais- ja vaihtoehtohoitajat”, ”arkistonhoitajat” ja ”eläinvetoisten kulkuneuvojen kuljettajat”. Naurattaa, mutta ei tee iloiseksi!
Vapaamieliset markkinoinnin tekijät ja etiikka.
Toimittaja Aleksi Ylä-Anttila ruotii Marmain artikkelissaan (M&M 8/2017) rohkeutta ja eettisyyttä mainonnassa. Olin Folkin Tommi Laihon ja Bobin Miska Rajasuon kanssa mukana jutussa haastateltavana.
Risella nousi Suomen suosituimmaksi riisibrändiksi.
Riisimerkki Risellan myynti on kasvanut kahden viime vuoden aikana 15 prosenttia onnistuneen brändiuudistuksen ja myyntistrategian seurauksena. Myynnin kasvun siivittämänä Risella nappasi myös riisibrändien kärkipaikan kahdessa kuluttajatutkimuksessa.
Jukka Kurttila on Suomen Elon Musk.
Pian 200 vuotta täyttävä tekstiiliyritys Finlayson kertoi keskiviikkona liikevaihtonsa kasvaneen 50% ja liikevoittonsa kaksinkertaistuneen vuonna 2016. Menestyksen tekijät ovat vuonna 2014 yrityksen ostaneet mainosmiehet Jukka Kurttila ja Petri Pesonen sekä finanssialan osaaja Risto Voutilainen. Hattu päästä.
Tiedote: Lip-Lap tekemään kasvua yhdessä Idan kanssa
Suomalainen laitureita valmistava Lip-Lap Laituri Oy tavoittelee uutta kasvua liiketoimintaansa yhdessä Ida Framin kanssa. Ida sitoutuu tavoitteisiin tulospohjaisella laskutusmallilla.
Perinteikäs perheyritys Lip-Lap on valmistanut suomalaiseen rantamaisemaan istuvia laitureita jo yli viisi vuosikymmentä. Nyt yritys lähti hakemaan uutta tuulta myyntiin ja markkinointiin.
Ida Fram toimii Lip-Lapin markkinoinnin kumppanina tulospohjaisella laskutusmallilla. Ensimmäisenä uudistuivat Lip-Lapin verkkosivut ja painetut markkinointimateriaalit. Ida vastaa myös muun muassa hakukoneoptimoinnista, hakusanamainonnasta ja verkkomainonnasta sekä radio- ja printtimainonnasta.
”Valitsimme Idan kumppaniksemme kokonaisvaltaisen palvelun ja strategisen näkemyksensä ansiosta. Halu tehdä aggressiivista kasvua vaikka omalla riskillä vakuutti”, Lip-Lapin myynti- ja markkinointijohtaja Ville Helenius kertoo.
Asiakas ja toimisto jakavat näkemyksen ja tavoitteet.
“Suomalainen pk-yritys tarvitsee markkinointia kasvaakseen ja me olemme mielellämme mukana tekemässä tätä kasvua. Siksi olemme rakentaneet Lip-Lapin kanssa tulospohjaisen laskutusmallin”, Ida Framin toimitusjohtaja Panu Laaksonen toteaa.
Lisätietoja:
Panu Laaksonen, toimitusjohtaja, Ida Fram Oy
+358 40 517 7931
panu.laaksonen@idafram.fi
Ville Helenius, myynti- ja markkinointijohtaja, Lip-Lap Laituri Oy
+358 40 563 2351
ville.helenius@lip-lap.fi
www.lip-lap.fi
Lip-Lap valmistaa laadukkaita laitureita säädettävistä pylväslaitureista talvehtiviin betoniponttonilaitureihin. Lisäksi yritys tarjoaa laajan valikoiman laiturien lisävarusteita ja tarvikkeita sekä kattavan asennuspalvelun. Lip-Lap on kotimainen perheyritys, jonka perusti Pentti Palotie vuonna 1965. Tällä hetkellä yrityksen omistaa hänen poikansa toimitusjohtaja Kimmo Palotie yhdessä kolmannen sukupolven kanssa.
Ida Fram on täyden palvelun mainostoimisto, joka yhdessä digitaalisen median toimiston Into-Digital Oy:n ja viestintätoimisto Babler Oy:n kanssa palvelee asiakkaitaan 30 työntekijän voimin. Ida Framin asiakkuuksiin lukeutuvat mm. Pågen, Lomarengas ja Honkarakenne.