Pågen - reseptinä rakkaus

Pågenin taikinajuureen leivotut leivät ovat nyt televisiossa. Katso spotti YouTubesta.

Earth Hour 2013

Earth Hour on WWF:n maailmanlaajuinen ilmastotempaus. Valot sammuvat taas tunnin ajaksi nyt lauantaina 23.3. kello 20.30. Kampanjan verkkosivuston mukaan valojen sammuttaminen on ele, jolla ihmiset tuovat ilmi huolensa ilmastonmuutoksesta.

Voit osallistua tempaukseen myös itse. Sammutat vain kotonasi valot tunnin ajaksi. Siten olet mukana kertomassa maailman päättäjille huolestasi ilmastonmuutoksesta.

Lue lisää kampanjasta WWF:n sivustolla http://wwf.fi/earthhour/. Samassa osoitteessa voit ilmoittaa yrityksesi mukaan talkoisiin.

Digitohtorit: Mikä ihmeen Shortcut? Katsaus lehdenlukijan älypuhelinsovellukseen

Kysymys:

Mikä on Shortcut ja miksi siitä pitäisi kiinnostua?

Vastaus:

Shortcut on ilmainen älypuhelinsovellus, joka yhdistää painetun lehden mobiiliin lisäsisältöön kuvantunnistusohjelman avulla. Sovelluksen kautta tarjottava lehden lisäsisältö voi olla esimerkiksi syventävää juttusisältöä, kuvia tai videoita. Shortcut säilyttää kiinnostavat jutut tallessa puhelimessa ja sen avulla sisältöä on myös helppo jakaa eteenpäin.

Mainostajien käytössä sovellus on lukijalle nopea reitti lehdestä mainostajan lisäsisältöihin, tarjouksiin, kilpailuihin, ajanvaraukseen tai verkkokauppaan. Shortcutia voidaan hyödyntää myös esimerkiksi myymälässä tai tuotepakkauksissa. Erilaisia käyttötapoja on runsaasti ja niitä syntyy jatkuvasti lisää.

Shortcut vs. QR-koodi

Moni vertaa Shortcutia QR-koodeihin. Teknisesti näiden ratkaisujen suurin ero on kuvantunnistus, johon Shortcutin toiminta perustuu. Juttuun tai mainokseen ei siis tarvitse lisätä erillistä 2D-koodia. Shortcutin kautta on myös helpompi tarjota useampia lisäsisältöjä. Linkit sisältöihin näytetään sovelluksessa ja niiden käyttäminen on helppoa. Lisäksi Shortcut toimii luontevammin lehdenlukukokemuksen syventäjänä, kun kiinnostavat jutut jäävät talteen sovellukseen.

Painetusta lehdestä interaktiivinen media

Mielestäni kiinnostavinta Shortcutissa on journalistisen lisäsisällön tuominen lukijan älypuhelimeen. Esimerkiksi Kärkimedian lähitulevaisuuden tavoitteena on saada Shortcut aktiiviseen käyttöön kaikkiin 34 sanomalehteensä. Jos käyttö yleistyy toivotulla tavalla lehtien toimituksissa, lukukokemus syvenee ja lukijasuhde vahvistuu entisestään kun painettu lehti muuttuu aidosti interaktiiviseksi mediaksi.

 

Shortcut-sovellusta käyttävät Suomessa tällä hetkellä lehdissään Kärkimedian lisäksi ainakin Bonnier ja Otavamedia. Bonnierin Olivia ja Costume –lehtien Shortcut-lanseerauksesta kirjoitettiin jo aiemmin myös Marmain sivuilla.

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja ja sovellusnestori. Ida Fram toimi Kärkimedian Shortcut-lanseerauksen yhteistyökumppanina.

Minäkin tahdon2013

Kirjoitin Markkinointi & Mainonta -lehden verkkosivustolle Vierasblogikirjoituksen otsikolla Minäkin tahdon2013. Väitän jutussani, että tämä kampanja tasa-arvoisen avioliittolain puolesta on jo nyt modernin markkinoinnin taidonnäyte. Oletko samaa mieltä? Lue juttu ja kommentoi Marmain sivustolla.

Grand One 2013: Nokia mLearning Solution

Työn nimi:

Nokia mLearning Solution

Työn suunnittelusta vastanneet yritykset ja henkilöt:

mainostoimisto Ida Fram

Jirka Sauros, Creative Director, AD
Kati Hartikainen, Copywriter
Jussi Salakka, Production AD
Jenni Forsblom, Project Manager
Jonna Kivipelto, Account Director

Into-Digital

Antti Lassila, Head Developer
Antti Jokinen, Project Manager
Teemu Eskola, Account Director

Työn tuotannosta vastanneet yritykset ja henkilöt:

mainostoimisto Ida Fram

Jirka Sauros, Creative Director, AD
Kati Hartikainen, Copywriter
Jussi Salakka, Production AD
Jenni Forsblom, Project Manager
Jonna Kivipelto, Account Director

Into-Digital

Antti Lassila, Head Developer
Antti Jokinen, Project Manager
Teemu Eskola, Account Director

Asiakas:

Nokia

Pia Tanskanen
Susanna Silvennoinen

 

Nokia kouluttaa taskusta!

e-oppiminen on jo tuttu ja hyväksi todettu tapa etenkin nopeasti omaksuttavien opintokokonaisuuksien suorittamiseen. Uusien isonäyttöisten Windows-puhelimien aikakausi innosti Nokiaa lanseeraamaan oman mobiilioppimisympäristön.

Oppimista missä tahansa, milloin tahansa

Nokia tarvitsi käyttöönsä nykyaikaisen koulutustyökalun, jolla perehdyttää henkilökuntaansa, jälleenmyyjiään ja alihankkijoitaan ympäri maailmaa. Nykyinen koulutusjärjestely ja käytössä olevat materiaalit olivat tarkoitukseen hiukan kankeita eivätkä tukeneet mielikuvaa teknologisesta edelläkävijästä. Toiveena oli vähentää fyysisiä koulutustilaisuuksia tarjoamalla nokialaisille mahdollisuuden opiskella tarvittavat sisällöt omaan tahtiinsa, missä päin maailmaan tahansa, omalla Nokiallaan!

Skaalautuvuutta ja uudelleenkäytettävyyttä

Suunnittelemallamme ja toteuttamallamme mLearning-platformilla voidaan toteuttaa helposti niin kevyitä kuin raskaampiakin opintokokonaisuuksia. Kaiken suunnittelun keskiössä oli uudelleenkäytettävyys ja joustavuus, jotta applikaatio palvelisi tulevaisuudessa kaikkia Nokian e-koulutustarpeita kustannustehokkaalla tavalla.

Kierrätyksellä liikkeelle

Ensimmäinen mLearning-koulutuskokonaisuus keskittyi matkapuhelimien kierrätykseen. Palvellakseen paremmin yhä ympäristötietoisempia ja kriittisempiä asiakkaita Nokia halusi päivittää henkilöstönsä tiedot yrityksen kierrätyskäytännöistä sekä vihreästä ajattelusta. Kokonaisuuden tuli antaa vastaukset kuluttajien kiperimpiikin kysymyksiin esimerkiksi puhelimen materiaalien jatkokäytöstä ja kierrätyksen turvallisuudesta. Opiskelumateriaalin tuli olla informatiivisuuden lisäksi myös viihdyttävä, innostava ja käyttäjäystävällinen.

Uusi Windows Phone -ympäristö

Sovellus toteutettiin Windows Phone -sovelluksena, joka on ladattavissa Windows Marketplacesta. Valittu tekniikka mahdollistaa parhaan käyttökokemuksen sekä modernien Nokian puhelinten ominaisuuksien hyödyntämisen. Marketplacen kautta sovellus on helposti saatavilla niin henkilökunnan kuin asiakkaidenkin käyttöön.

Globaalisti toimivan yrityksen koulutustyökalu

Suomessa suunniteltu mLearning-applikaatio otettiin globaalisti innokkaasti vastaan. Parhaillaan sovelluksesta työstetään kieliversioita englanninkielisen version jatkoksi. Ensimmäiset käännökset applikaatiosta on jo tehty kiinaksi, espanjaksi ja portugaliksi.

Klikkaa tästä 2.0

Toimitusjohtajamme Panu Laaksonen on yhtenä kirjoittajana mukana Mainostajien liiton julkaisemassa Klikkaa tästä, Internetmarkkinoinnin käsikirja 2.0 -kirjassa. Laaksosen yhdessä Samuli Salokankaan kanssa kirjoittaman osion aiheena on liiketoiminnan kasvattaminen markkinoinnin keinoin.

Kirjan esittelytekstin mukaisesti, Klikkaa tästä, Internetmarkkinoinnin käsikirja 2.0 on ajantasainen käsikirja internetin mahdollisuuksista. Kirja kertoo monipuolisesti internetin tämänhetkisestä keinovalikoimasta. Se on suunniteltu markkinointiviestinnän ammattilaisten käytännölliseksi työvälineeksi, mutta yhtä lailla kirjaa voivat hyödyntää opiskelijat ja muut internetmarkkinoinnista kiinnostuneet. Kirjan sisältöön voi tutustua osoitteessa www.klikkaatasta.fi.

 

Ida joululomailee

Olemme joululoman vietossa ja palaamme toimistolle vuoden vaihduttua keskiviikkona 2.1.2013.

Loma-aikana toimistomme on suljettu, mutta päivystäjänä toimii Panu Laaksonen:

Panu Laaksonen
toimitusjohtaja
040 517 79 31
panu.laaksonen@idafram.fi

Panun tavoitat kiireisissä asioissa parhaiten tekstiviestillä. Sähköpostit hän lukee vain tarpeen tullen.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Ida Fram ja Pågen

Oy Pågen Ab on valinnut Ida Framin uudeksi mainostoimistokseen. Pågen haki yhteistyössä 2nd Opinionin kanssa tehdyllä kilpailutuksella tuoretta näkökulmaa siihen, kuinka leipomoalan haastaja voi kasvattaa markkinaosuuttaan erityisesti ruokaleipäpuolella.

– Etsimme strategisen ajattelun hallitsevaa kumppania, joka kykenee kyseenalaistamaan vanhaa ja luomaan uutta. Ida Framin visiot ja innostunut asenne vakuuttivat meidät, kertoo Oy Pågen Ab:n toimitusjohtaja Riku Vilanti.

Yhteistyö on käynnistetty markkinointiviestinnän strategian uudelleen määrittelyllä. Seuraava vaihe on vuoden 2013 toimenpiteiden suunnittelu.

– Iloksemme Pågen painotti jo kilpailutusvaiheessa kuluttajien käyttäytymisen ymmärrystä ja markkinoinnin strategista osaamista. Lähdemme haastajatoimiston sykkeellä paaluttamaan Pågenin asemaa Suomen kolmantena merkittävänä leipomoalan toimijana, sanoo Ida Framin toimitusjohtaja Panu Laaksonen.

Ida Framista kätensä taikinaan ovat iskeneet Panu Laaksosen lisäksi Jonna Kivipelto, Jirka Sauros, Kati Hartikainen ja Jenni Forsblom.

Lisätietoja:

Panu Laaksonen, toimitusjohtaja, Ida Fram Oy
+358 40 517 7931
panu.laaksonen@idafram.fi
http://www.idafram.fi

Riku Vilanti, toimitusjohtaja, Oy Pågen Ab
+ 358 50 362 5344
riku.vilanti@pagen.fi
http://www.pagen.fi/

Vuonna 1878 perustettu Pågen on Ruotsin suurin leipomoalan yritys. Suomen tytäryhtiö Oy Pågen Ab on toiminut vuodesta 1969. Monipuolinen ruoka- ja kahvileipävalikoima sisältää lähes 30 tuotetta tummista ja vaaleista leivistä korppuihin, muffinseihin ja Suomen suosituimpiin korvapuusteihin, Gifflareihin.

Ida Fram on täyden palvelun mainostoimisto, joka yhdessä digitaalisen median toimiston Into-Digital Oy:n kanssa palvelee asiakkaitaan  30 työntekijän voimin. Ida Framin asiakkuuksiin lukeutuvat mm. Pågen, Silmäasema ja Unilever.

Antakaa kananlihan tulla

Kun halutaan tehdä vaikuttavaa TV-mainontaa, ei musiikin merkitystä kannata ylenkatsoa. Päinvastoin. Kokosin tähän kirjoitukseeni muutamia poimintoja musiikin voimasta mainonnan tehokeinona.

Sydneyn oopperatalo: ”The Ship Song -project”

Hasan & Partnersin toimitusjohtaja poimi Marmain artikkeliinsa vaikuttavan esimerkin musiikin voimasta. ”The Ship Song” -projekti on Sydneyn maailmankuulun oopperatalon kampanja, joka Ekan mukaan sai koko Australian tuntemaan suurta ylpeyttä ikonisesta maamerkistään ja kasvatti myyntiä yli 40 prosenttia. Ekaa lainatakseni: ”laittakaa kuulokkeet korville ja antakaa kananlihan tulla.

Chipotle Mexican Grill: ”Back to the Start”

Entä mitä olisi tämä Chipotle Mexican Grillin mainos ilman Willie Nelsonin tulkintaa Coldplayn The Scientist -kappaleesta

Fazer leipomot: ”Reissumies eväsleivät”

Kim Heroldin tahdittama Reissumiehen spotti ei yllä aivan samaan sarjaan kansainvälisten kilpureidensa kanssa, mutta musiikin voima on tässäkin mainoksessa vahvasti läsnä.

 

 

Digitohtorit: Onko verkkomainonnan kasvussa mitään järkeä?

Kysymys:

Verkkomainonta on tällä hetkellä ainoa mediamainonnan laji joka kasvaa. Mistä kasvu johtuu ja onko kasvussa järkeä?

Vastaus:

Verkkomedia on TNS Gallupin ja IAB:n keräämien tietojen mukaan ainoa mediaryhmä, jossa mainonnan määrä kasvaa. Kasvuvauhti on hidastunut, mutta vuoden ensimmäisellä puolikkaalla kasvua kertyi 13% edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Verkon osuus kaikesta mediamainonnasta on nyt jo yli 18%.

Järkiperusteita verkkomainonnan panostusten kasvattamiseen kyllä löytyy ainakin paperilla, mutta tapahtuuko päätöksenteko analyyttisen suunnittelutyön tuloksena? Otan tässä vastauksessani verkkomainonnan keinoista tarkasteluun display-mainonnan. Lisäksi keskityn niihin mainostajiin, joiden pääasiallinen jakelutie on muu kuin verkko.

Järkisyy 1: Tavoittavuus

Joidenkin tutkimuksien mukaan verkko on jo nyt päiväpeitoltaan suurin mediaryhmä. Lisäksi verkkomediassa käytetään eri mediaryhmistä eniten aikaa päivässä. Tavoittavuus itsessään ei kuitenkaan tee verkkomedian panostusten kasvattamista järkeväksi. On rahanhukkaa näyttää mainoksia, joita ei huomata tai jotka eivät erotu muusta mainonnasta.

Verkkomainonnan mittaaminen on kuitenkin kokemuksieni mukaan lastenkengissä. Tyypillisesti kampanjoissa seurataan näyttökertojen lisäksi lähinnä klikkausprosenttia. Klikkauksien merkitys on kuitenkin pieni, jos yrityksen tuotteen myynti ei tapahdu verkossa. Kun miljoonasta mainoksen nähneestä ihmisestä selvästi alle 10 000 klikkaa mainosta, eikö olisi järkevää keskittyä klikkausten määrän sijaan esimerkiksi juuri mainoksen huomaamiseen ja erottumiseen?

Järkisyy 2: Kohdennettavuus

Verkkomedia tarjoaa runsaasti erilaisia kohdentamisen muotoja. Näyttää kuitenkin siltä, ettei niitä käytetä aktiivisesti hyväksi. Esimerkiksi mainonnan sisällön muokkaaminen viikonpäivän ja kellonajan mukaan on kiinnostava mahdollisuus. Myös median sisältöön jollain tapaa kantaa ottava mainonta loistaa poissaolollaan. Samasta tuotteesta voisi urheilumiehelle kertoa eri kulmalla kuin matkailusta innostuneelle. Ja verkkomainoksen kohdesivulla jo aikaisemmin vierailleille ihmisille tuskin kannattaa näyttää samaa mainosta kuin aiheeseen perehtymättömille.

Kohdentamisen keinovalikoima verkossa on siis laaja, mutta verkkomainonnan kohdentaminen näyttäisi olevan täysin alihyödynnetty mahdollisuus. Laiskuutta, osaamattomuutta vai silkkaa tyhmyyttä?

Järkisyy 3: Vaikuttavuus

Verkkomainonta on keskimäärin heikkolaatuista sontaa. Erityisesti kooltaan suurempien display-mainoksien kontaktihinnat eivät ole erityisen edullisia, joten suurimmat säästöt verrattuna muihin mediaryhmiin haetaan mainonnan suunnittelusta ja tuotannosta. Ja säästämällä suunnittelusta ja tuotannosta, säästetään laadusta. Hyvää mainontaa ei verkossakaan saa halvalla. Älä kuvittele muuta.

Vaikuttava mainonta vetoaa järjen lisäksi tunteisiin. Vaikuttava mainonta naurattaa tai itkettää ja jättää ihmiseen pysyvän muistijäljen. Pystytkö mainitsemaan yhden verkkomainoksen, joka sai sinut nauramaan?

Verkkomainonnan vaikuttavuutta mitataan edelleen pääsääntöisesti klikkausprosenteilla. Muiden mittareiden suunnitelmallisen käytön puute tekee verkkomainonnan vaikuttavuuden arvioimisesta täyttä arpapeliä. Onko järkee vai ei?

Järkisyy 4: Kustannustehokkuus

Viime kädessä yrityksien päätöksentekoa ohjaa raha. Mistä mediasta ja millaisilla ratkaisuilla saadaan parhaat tulokset suhteessa panostuksiin. Jos markkinoinnin onnistumista ei mitata liiketoiminnan menestyksen kautta, ei markkinoinnilla ole tarkoitusta.

Verkkomainonta voi parhaimmillaan olla hyvinkin kustannustehokasta. Mielestäni verkon tehokkuutta mediana ei kuitenkaan ole edes yritetty kunnolla arvioida. Ja kun näin on, ei voida perustellusti väittää että panostuksien siirtäminen verkkoon olisi järkevää. Suattaapi siis olla, vua suottaapi olla olemattaki.

Digitohtori Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja. Panu vihaa huonoa mainontaa mediasta riippumatta.

Ps. Digitohtorien väittely ”Höttöä, arpapeliä vai tuloksia?” pidetään Markkinointiviestinnän viikolla Wanhassa satamassa MTL Stagella ke-to 26.-27.9. klo 14. Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja haastamaan!