Puretaanko hetki Alkon monopolia?

Kävin ystävieni kanssa mielenkiintoisen keskustelun Alkon monopolin purkamisesta. Siitä inspiraatio tähän blogitekstiin, jossa arvioin purkamisen vaikutuksia markkinoinnin neljän kilpailukeinon (4P) kautta.

Pohdinnan oletukset

Oioin vähän mutkia ja tein muutamia oletuksia. En tiedä tai väitä että oletukseni olisivat oikeita, mutta ne ovat tekstini kannalta tärkeitä.

1. Monopoli puretaan vain mietojen alkoholijuomien osalta, viinat siis pysyisivät pitkäripaisessa.
2. Monopolin purkaminen ei aiheuta merkittäviä kansanterveydellisiä haittoja.
3. Mietojen alkoholijuomien osalta myynti vapautuu kaikkiin jakeluteihin, eli viinejä voidaan myydä esimerkiksi missä tahansa vähittäiskaupan myymälässä, verkkokaupassa tai ravintolassa.
4. Samalla poistettaisiin myös mietojen alkoholijuomien myymisestä ajalliset rajoitteet.

Hinta: lisää edullista, lisää kallista

Tyypillisesti kilpailun vapauttaminen laskee hintoja. Tästä tuorein esimerkki on taksiala, jossa hinnat laskivat hinnoittelun vapautumisen myötä Uudellamaalla heinäkuussa 7%.

Näin tapahtuisi myös miedoissa alkoholijuomissa. Hinnat siis laskisivat, mutta mahdollisesti vain edullisempien viinien osalta. Sen sijaan kalliimpien viinien hinnat voisivat jopa nousta.

Alko hinnoittelee kaikki viinituotteensa samalla hinnoittelukertoimella 1,54. Esimerkiksi päivittäistavarakauppa ei kuitenkaan toimi näin, vaan yleensä suuremman volyymin tuotteissa on pienempi kate. Tämä tarkoittaa monopolista vapautuneessa kilpailussa pienempää hintaa.

Kalliimpien viinien kierto myymälöissä on hitaampaa ja ne aiheuttavat siksi enemmän kuluja jakelijalle. Alko ei kuitenkaan huomioi tätä hinnoittelussaan. Käytännössä Alko siis subventoi kalliimpien viinien hintoja edullisempien viinien kustannuksella.

Kalliimman hintaluokan viinien hinta voisi siis nousta nykytilanteeseen verrattuna. Aiheesta kirjoitti ansiokkaasti Liberan Mikko Kiesiläinen otsikolla ”Porvari, pienituloiset rahoittavat sinun viiniharrastustasi!

Myynnin vapauttaminen voisi myös tarkoittaa erilaisten tarjouksien tuomista viinien myyntiin. Markkinaehtoinen hinnoittelu toisi siis lisää vaihtelevuutta hintoihin.

Tuote: lisää jakelijoita, laajempi valikoima

Alkon viinivalikoima käsittääkseni kestää vertailun kansainväliselläkin tasolla. Tämän mahdollistaa edellä kuvattu hinnoittelumalli, jossa kaikkien viinien kate on sama.

Viinien myynnin vapauttaminen todennäköisesti kasvattaisi valikoimaa, koska viinien jakelijoiden määrä kasvaisi voimakkaasti. Suomessa olisi siis arvioni mukaan myynnissä nykyistä enemmän eri viinejä.

On kuitenkin mahdollista, että tietystä jakelutiestä saatavilla olevien viinien määrä pienenisi. Alko todennäköisesti joutuisi supistamaan valikoimaansa ja muut jakelijat tuskin pystyisivät yksittäisissä myyntipisteissä tarjoamaan yhtä laajaa valikoimaa kuin mitä Alkot nykyisellään tarjoavat.

Erityisen kiinnostavan lisän nykyiseen valikoimaan tarjoaisivat ravintolat, jotka itse tuovat valikoimaansa viinejä maailmalta tai valitsevat viinien maahantuojien harvinaisempia vaihtoehtoja.

Jakelutie: viiniä saatavilla lähikaupoista uusiin erikoismyymälöihin

Viinien myyntipisteiden määrä moninkertaistuisi, etenkin kun päivittäistavarakaupat ottaisivat viinit valikoimiinsa. Suurimmissa hypermarketeissa valikoima voisi olla hyvinkin kattava. Pienemmissäkin myymälöissä olisi saatavilla jonkinlainen perusvalikoima erilaatuisia ja erihintaisia viinejä.

Korkealaatuiseen ruokaan erikoistuneet myymälät eivät varmasti jättäisi tilaisuutta hyödyntämättä. Valikoima arvatenkin olisi tilan puutteesta johtuen suppea, mutta laatu hyvä. Ja näissä myymälöissä voitaisiin olettaa myös palvelun olevan laadukasta.

Suomeen varmasti myös syntyisi viinien erikoisliikkeitä ja erikoisliikeketjuja. Meillä on jo esimerkiksi luontaistuotekauppojen ketjuja, joten alkoholi tuskin muodostaisi poikkeusta. R-kioskit, huoltoasemat ja muut vastaavat jakelutiet täydentäisivät muun tarjonnan.

Markkinointiviestintä: uutta virtaa viinien markkinointiin

Viinien markkinointi on Suomessa pienimuotoista, koska maahantuojien resurssit ovat niukat ja Alko ei tee markkinointiviestintää yksittäisille tuotteille. Erityisesti päivittäistavarakaupan isojen toimijoiden tuleminen viinien jakelijaksi kasvattaisi viinien markkinointiviestinnän määrää. Tämä siitäkin huolimatta, että alkoholin mainontaa rajoittavat säännöt pidettäisiin ennallaan.

Parhaimmillaan markkinointiviestinnän määrän ja laadunkin kasvaminen ohjaisi kulutusta laadukkaampiin ja hinnaltaan arvokkaampiin viineihin. Sekin on tietysti mahdollista, että päivittäistavarakaupan jätit pahoinpitelisivät viinien markkinoinnin pelkäksi tarjousmainonnaksi.

Lämmöllä, Laaksonen
Kirjoittaja on Palvelumarkkinoinnin toimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

Näin kasvatimme Autonkuljetus Sjöbergin liikevaihtoa lähes 90%

Autonkuljetus Sjöberg on tehnyt yhteistyötä Idan kanssa parin vuoden ajan. Panostamalla henkilöstöön, kalustoon ja markkinointiin yritys kasvatti liikevaihtoaan 2016-2017 lähes 90%.

Ida on jo vanha tuttu herra Sjöbergin kanssa. Yhteistyömme alkoi Autonkuljetuksen sisaryritys Hinaus Sjöbergin markkinoinnin tiimoilta.

Reilut kaksi vuotta sitten teimme asiakkaan kanssa strategisen päätöksen siirtää markkinoinnin panostuksia autonkuljetusliiketoimintaan, kun haasteet hinaustoiminnan kanssa kasvoivat eikä liiketoiminta näyttänyt enää jyrkkää kasvukäyrää.

Autonkuljetus Sjöberg oli jo tekemässä merkittäviä investointeja henkilöstöön ja kalustoon, joten meillä oli kaikki edellytykset tehdä kasvua markkinoinnin keinoin.

Kotipesä kuntoon

Uudistimme Autonkuljetus Sjöbergin verkkosivuston kokonaisuudessaan. Uusiksi meni rakenne, sisältö, käyttöliittymä ja visuaalinen ilme.

Samalla päivitimme sivuston toimimaan sujuvasti tilauskanavana sekä panostimme hakukoneoptimointiin ja hakusanamainontaan. Muina markkinointitoimenpiteinä olemme toteuttaneet re-targetoitua display-mainontaa sekä kohdennettua suorakirjettä.

Kohdennettu markkinointi toimii

Seuraamme ja tarkennamme verkossa tehtäviä toimenpiteitä jatkuvasti. Tulosten valossa tehty työ näyttää toimivan, sillä verkkosivujen kävijämäärä on moninkertaistunut ja liikevaihto kasvaa kohisemalla.

  • Verkkosivuston kävijämäärä on yli kymmenkertaistunut 12 kuukauden aikana
  • Liikevaihdon kasvu 2016-2017 oli peräti 88% ja kasvu jatkuu
  • Yritys tekee liikevaihdostaan tulosta yli 11%

Projektista sanottua

”On ollut mielenkiintoista lähteä rakentamaan ja kasvattamaan uutta liiketoimintoa nollasta. Tehdyt satsaukset ovat tuottaneet mukavasti tulosta ja vielä on kasvunvaraa. Kohdennettu markkinointi on ollut lisäksi hyvin kustannustehokasta.Tästä on hyvä jatkaa!”

Sten Sjöberg, yrittäjä, toimitusjohtaja, Autonkuljetus Sjöberg

Ida on Autonkuljetus Sjöbergin markkinoinnin kumppani. Yhteistyö käynnistyi vuoden 2016 alussa ja pitää sisällään monipuolisesti markkinoinnin strategisen ja luovan suunnittelun ja toteutuksen.

Tavataanko?

Haluatko kuulla lisää yhteistyöstäni Autonkuljetus Sjöbergin tai keskustella palvelujen markkinoinnin ja myynnin tekemisestä kanssamme? Ole hyvä ja ota yhteyttä:

Panu Laaksonen
CEO
panu.laaksonen@idafram.fi
+358 40 517 79 31

Tilaa myös uutiskirjeeni ja saat kerran kuukaudessa sähköpostiisi tuoreimmat blogitekstimme ja case-esittelymme.

 

Ida Framista Suomen ensimmäinen palvelumarkkinoinnin toimisto

Mainostoimisto Ida Fram uusiutuu ja keskittyy palvelualan yrityksien markkinoinnin tekemiseen. Samalla yrityksen nimeksi tulee Palvelumarkkinoinnin toimisto Ida Fram.

Suomen ensimmäinen palvelumarkkinoinnin toimisto tarjoaa asiakkailleen markkinoinnin strategisen ja luovan suunnittelun lisäksi esimerkiksi verkkopalveluiden kehittämisen, hakukonemarkkinoinnin ja verkkomainonnan ratkaisut sekä myyntitapaamisten sopimisen palvelut. Tarkoituksena on toimia palvelualoilla toimivien yrityksien markkinoinnin strategisena kumppanina.

– Tunnemme etenkin pienten ja keskisuurten yritysten arjen haasteet ja palveluiden markkinoinnin erikoispiirteet läpikotaisin. Palvelualan yritykset saavat meiltä kaikki kasvun tekemiseen tarvitsemansa markkinoinnin palvelut, kertoo toimitusjohtaja Panu Laaksonen.

Erikoistuminen harvinaista markkinointialalla

Tyypillisesti suomalaiset markkinointialan yritykset eivät ole erikoistuneet. Esimerkiksi mainostoimistot ja mediatoimistot ovat yleisosaajia, jotka toimivat lukuisilla eri toimialoilla. Palveluita kuitenkin ostetaan eri tavalla kuin fyysisiä tuotteita. Siksi palvelualan yritykset Idan näkemyksen mukaan hyötyvät enemmän erikoistuneesta markkinointikumppanista.

– Olemme ensimmäinen, mutta tuskin viimeinen palveluiden markkinointiin erikoistuva toimisto. Markkinoinnin vaatimustason kasvaessa myös erikoistumisen tarve korostuu, Laaksonen tiivistää.

Kova usko osaamiseen laskutusmallia myöten

Palvelumarkkinoinnin toimisto Ida Fram pyrkii toteuttamaan asiakkaidensa kanssa osittain tai kokonaan tekemisen tuloksiin perustuvia laskutusmalleja. Tarkoituksena on riskiä jakamalla parantaa palvelualan yrityksien mahdollisuuksia investoida markkinoinnin määrään ja laatuun.

– Teemme kasvua markkinoinnin keinoin ja työmme tulokset mitataan euroina. Koska osaamme asiamme, ovat tulospohjaiset laskutusmallit meille toimiva ratkaisu. Alalla puhetta tulospohjaisesta tekemisestä on riittänyt, mutta tekijöitä on ollut vähemmän”, toteaa Panu Laaksonen.

Uusi hallitus luotsaa muutosta

Muutoksessa uudistetaan myös Ida Framin hallitus, jota johtaa hallitusammattilainen Esa Matikainen. Muut jäsenet ovat R-kioskin toimitusjohtaja Teemu Rissanen, Ida Framin luova johtaja Jirka Sauros ja toimitusjohtaja Panu Laaksonen.

Lisätietoja

Panu Laaksonen, toimitusjohtaja, Palvelumarkkinoinnin toimisto Ida Fram Oy
+358 40 517 7931
panu.laaksonen@idafram.fi

Ida Fram on Suomen ensimmäinen palvelumarkkinoinnin toimisto. Yritys auttaa markkinoinnin keinoin suomalaisia ja Suomessa toimivia palvelualan yrityksiä kasvamaan. Ida Fram on osa Ida Fram Groupia, johon kuuluvat myös digitaalisen markkinoinnin toimisto Into-Digital, vaikuttajamarkkinointiin erikoistunut viestintätoimisto Babler, Blogiyhteisö Suomen Blogimedia ja B2B-myynnin ja markkinoinnin toimisto Fram2B. Ida Framin asiakkaita ovat mm. Folksam Vahinkovakuutus, ISS Direct, Lomarengas ja Lip-Lap Laiturit.

Usko tai älä – tunnettuus on markkinoinnin tärkein mittari

Puutteet markkinoinnin mittaamisen osaamisessa estävät markkinoinnin merkityksen kasvua suomalaisissa yrityksissä. Kun markkinoinnin tuottamia tuloksia ei pystytä esittämään numeroina, kulmahuoneen ovi ei aukea. Tästä syystä markkinoinnin kilpailukeinot jäävät alihyödynnetyiksi yrityksien liiketoiminnan kasvattamisessa.

Erilaisia mielipiteitä markkinoinnin mittaamisesta on runsaasti. Kuvaan seuraavassa oman totuuteni. Näkemykseni olen muodostanut kansainvälisesti tunnustettujen markkinoinnin osaajien työn tuloksia soveltaen.

Markkinoinnin tehtävä on asiakkaiden hankkiminen ja pitäminen

Markkinoinnin kummisedäksikin mainitun Peter Druckerin määritelmän mukaan, markkinoinnin tehtävänä on auttaa yrityksiä hankkimaan asiakkaita ja pitämään asiakkaat.

Käytän tätä määritelmää oman näkemykseni perustana. Samalla väitän, että markkinoinnin tehoa täytyy mitata myynnin kasvusta. Jos myynti ei kasva, markkinointi ei toimi. Yksinkertaista?

Myyntikäyrää tuijottamalla et opi markkinoimaan tehokkaasti

Markkinointia ei kuitenkaan voida mitata vain myynnin tuloksista. Myyntikäyrä ei nimittäin kerro, missä asioissa olemme markkinoinnissa onnistuneet ja mitä meidän pitäisi tehdä seuraavaksi.

Sen sijaan tarvitaan välillisiä mittareita, joissa tapahtuvat muutokset tuottavat myynnin kasvua. Kun ymmärrämme välillisten mittareiden ja myynnin välistä suhdetta, opimme tekemään markkinointia tuloksellisesti.

Tunnettuus on markkinoinnin tärkein mittari

Jos markkinoinnin mittaamiseen pitäisi valita vain yksi mittari, valitsisin brändin tunnettuuden. Tunnettuus tarkoittaa brändin tuttuutta sen kohderyhmässä. Se kuvaa brändin nimen muistamista ja ihmisten tietoisuutta siitä, missä tuote- tai palvelukategoriassa brändi toimii. Lisäksi tunnettuus laajassa merkityksessään pitää sisällään ne mielleyhtymät, joita ihmiset liittävät brändiin.

Ilman tunnettuutta brändi ei ole olemassa. Siksi tunnettuus on brändin markkinoinnin menestyksen keskeisin mittari.

Ilman tunnettuutta brändi ei ole olemassa. Siksi tunnettuus on brändin markkinoinnin menestyksen keskeisin mittari. Kuluttajan ostoprosessin ensimmäinen vaihe on Attention (”huomio”). Mikäli potentiaalinen asiakas ei tunne kategoriaa, tuotetta/palvelua tai brändiä, hän ei voi edetä ostopolulla. Vain tuttu brändi pääsee harkintajoukkoon. Ihmiset myös alitajuisesti suhtautuvat positiivisemmin itselleen tuttuihin brändeihin.

Kolme mittaria riittää

Tunnettuuden lisäksi mittaisin brändipreferenssiä ja suositteluhalukkuutta. Muodostaisin siis mittaamisen rungon (vain) kolmesta mittaamisen kohteesta:

1. Tunnettuus, eli kuinka suuri osa kohderyhmästä tuntee brändisi, millaisia mielikuvia kohderyhmä yhdistää brändiisi ja miten voimakkaita nämä mielikuvat ovat.

2. Preferenssi, eli kuinka suuri osa kohderyhmästä valitsee mielummin sinun brändisi kuin kilpailevan brändin.

3. Suosittelu, eli kuinka suuri osa brändisi käyttäjistä olisi valmiita suosittelemaan brändiäsi.

Näiden mittaaminen vaatii aikaa, vaivaa ja rahaa, mutta on mahdottoman hyödyllistä, kun yritys oppii ymmärtämään omien markkinointipanostuksiensa tehoa.

Välillisistä mittareista myynnin kasvun mittaamiseen

Näistä välillisistä mittareista päästään myös suoraan kiinni myynnin kasvun mittaamisen, joka lopulta kertoo markkinoinnin toimivuuden. Tätä voidaan kuvata yksinkertaistetulla esimerkillä:

  • Millaisilla markkinoinnin toimenpiteillä pystymme tehokkaimmin kasvattamaan brändimme tunnettuutta yhdellä prosenttiyksiköllä?
  • Kun brändimme tunnettuus kasvaa yhden prosenttiyksikön, kuinka paljon myyntimme kasvaa?
  • Kuinka paljon meidän täytyy investoida rahaa tunnettuutemme kasvattamiseen yhdellä prosenttiyksiköllä?

Näin markkinoinnin mittaamiseen saadaan laskentakaava, joka ymmärretään myös siellä kuuluisassa kulmahuoneessa.

Markkinointi on pitkäjänteistä puurtamista

Avainasia markkinoinnin tekemisessä ja mittaamisessa on pitkäjänteisyys. Tuloksellinen markkinointi on jatkuvaa puurtamista, joka ei voi perustua pikavoittojen metsästämiseen.

Mielestäni jokaisen suomalaisen yrityksen pitäisi järjestelmällisesti mitata ainakin edellä kuvattuja mittaamisen kohteita. Toistaiseksi en ole vielä kuullut yhtään hyvää syytä olla mittaamatta näitä. Ja silti tiedän vain muutamia yrityksiä, jotka toimivat tämän ilmiselvän suosituksen mukaisesti.

Lämmöllä, Laaksonen

Kirjoittaja Panu Laaksonen on Ida Framin  toimitusjohtaja. Teksti on alunperin julkaistu Markkinointi&Mainonta-lehden blogitekstinä.

etusivun kuva 3_20150101

Rekrytointi: Verkkomainonnan, hakukonemarkkinoinnin ja verkkoanalytiikan liiketoiminnan vetäjä

Etsimme uuden liiketoiminnan vetäjäksi verkkomainonnan, hakukonemarkkinoinnin ja verkkoanalytiikan ratkaisujen kokenutta osaajaa.

Toimit tiiminvetäjänä, joka vastaa verkkomainonnan, hakukonemarkkinoinnin ja verkkoanalytiikan ratkaisujen osaamisen kehittämisestä ja myynnistä. Tehtäviisi kuuluu tiimin asiantuntijoiden osaamisen kehittäminen ja olet myös mukana tekemässä tiimin rekrytointeja koskevia päätöksiä. Myyntityötä teet tiiviissä yhteistyössä toimitusjohtajamme Panu Laaksosen kanssa.

Tarjoamme

  • Haastavan tehtävän nykyisen liiketoiminnan kehittämisessä ja uuden liiketoiminnan rakentamisessa
  • Mahdollisuuden itsenäiseen työskentelyyn ja oman toimenkuvan jatkuvaan kehittämiseen
  • Dynaamisen työympäristön ja viihtyisät toimitilat
  • Kilpailukykyisen palkan

Edellytämme

  • Vähintään 3 vuoden työkokemusta vastaavista tehtävistä
  • Kokemusta (digitaalisten) markkinoinnin palveluiden myyntityön tekemisestä
  • Väkevää asennetta myyntityön tekemiseen

Arvostamme

  • Korkeakoulututkintoa
  • Omaa kontaktiverkostoa myyntityön tekemisen tueksi
  • Suosituksia potentiaalisilta asiakkailta

Toimistomme sijaitsee Helsingin keskustassa Kampissa. Työ on vakituinen ja kokoaikainen. Paikka täytetään heti kun sopiva henkilö löytyy.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja palkkatoiveesi sähköpostitse viimeistään 30.6.2017. Liitä hakemukseen mukaan ainakin CV ja kuvaus osaamisestasi. Kirjoita sähköpostin otsikkokenttään ’Rekrytointi’.

Lisätiedot

Ole hyvä ja lähetä mahdolliset kysymyksesi sähköpostitse. Rekrytoinnin puheluihin emme valitettavasti pysty rekrytoinnin ensimmäisessä vaiheessa vastaamaan.

Ida Fram
CEO
Panu Laaksonen
panu.laaksonen@idafram.fi

Markkinointitoimisto Ida Fram lyhyesti

Suomi tarvitsee lisää menestyviä yrityksiä. Niitä tehdään markkinoimalla enemmän ja paremmin.

Kasvuhaluisimmat yritykset ovat usein hieman pienempiä tai haastajia omassa markkinassaan. Me haluamme työskennellä juuri näiden nälkäisimpien kasvajien kanssa.

Älykkäämpää markkinointia

Kun resurssit ovat niukemmat, tarvitaan älykkäämpiä markkinoinnin ratkaisuja. Liiketoiminnan kasvun tavoitteet saavutetaan käyttämällä markkinoinnin kilpailukeinoja: tuote, hinta, jakelutie ja markkinointiviestintä.

Toimitamme tuloksia

Työskentelemme useiden asiakkaidemme kanssa tuloksiin perustuvalla laskutusmallilla. Meidän laskutuksemme siis perustuu tekemämme markkinoinnin työn tuloksiin. Ja vaikka laskutustamme ei sidottaisikaan tuloksiin, teemme markkinoinnin töitä kuin asiakkaamme liiketoiminta olisi omamme.

Ida Fram Group

Olemme osa markkinoinnin suunnittelu- ja konsulttiyhtiö Ida Fram Groupia.  Palvelemme asiakkaitamme yhteensä 30 työntekijän voimin yhdessä sisaryrityksiemme digitaalisen median toimiston Into-Digital Oy:n ja viestintätoimisto Babler Oy:n kanssa.

Markkinoinnin ja myynnin ammattilaiset arvostusta vailla

Markkinoinnin ja myynnin ammatteja arvostetumpia ovat esimerkiksi ”luontais- ja vaihtoehtohoitajat”, ”arkistonhoitajat” ja ”eläinvetoisten kulkuneuvojen kuljettajat”. Naurattaa, mutta ei tee iloiseksi

Ilta-Sanomat julkaisi jokin aika sitten verkkokyselynsä tulokset arvostetuimmista ammateista Suomessa. Kärkipäässä komeilevat poliisit ja palomiehet, joita listalla seuraavat lukuisat eri hoitoalojen ammatit.

Markkinoinnin ja myynnin ammattilaiset arvostusta vailla

Listalla on yhteensä 457 ammattia. Perää pitävät panttilainaajat, mutta tämän tekstini kannalta kiinnostavampia sijoituksia ovat seuraavat:

  • 406. Myynti- ja markkinointijohtajat
  • 424. Tuote-esittelijät
  • 425. Myyntiedustajat
  • 434. Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat
  • 449. Myynti-insinöörit ja lääke-esittelijät
  • 451. Tutkimus- ja markkinatutkimushaastattelijat
  • 453. Mainos- ja tiedotusjohtajat

Vähiten arvostetuimpien 50:n ammatin joukossa on siis lähes 10 markkinoinnin ja myynnin ammattia, ”mainonnan ja markkinoinnin eritysasiantuntijat ja ”myynti- ja markkinointijohtajat” mukaan lukien.  Kaikkia edellä mainittuja ammatteja arvostetumpia ovat esimerkiksi ”luontais- ja vaihtoehtohoitajat” (403.), ”arkistonhoitajat (356.) ja eläinvetoisten kulkuneuvojen kuljettajat (341.). Naurattaa, mutta ei tee iloiseksi.

Heikko arvostus on yhteiskunnallinen ongelma

Tämä kertoo merkittävästä yhteiskunnallisesta ongelmasta. Suomalaisten yrityksien menestyksen keskeinen haaste ovat liian heikko markkinoinnin osaaminen ja liian pienet rahalliset panostukset markkinointiin. Alan ammattien kehno arvostus kertoo yleisesti markkinoinnin ja myynnin merkityksen ymmärryksestä Suomessa.

Kyseessä on myös itseään toteuttava kierre. Kun markkinoinnin ja myynnin ammattien arvostus on tällä tasolla, eivät parhaat nuoret osaajat hakeudu näihin ammatteihin. Ja kun osaajat karttavat näitä ammatteja, ei tekemisen laatu ja arvostus nouse.

Markkinoinnin ammattilaisten manifesti

Me markkinoinnin ammattilaiset emme tee logoja, mainoksia tai kamppiksia, vaan autamme suomalaisia yrityksiä menestymään paremmin. Kun yritykset kasvavat ja tekevät parempaa tulosta, ne voivat ostaa enemmän palveluita muilta yrityksiltä, työllistää enemmän ihmisiä ja maksaa enemmän veroja.

Menestyvien yrityksien avulla maksetaan myös Suomen arvostetuimpien ammattien ihmisten palkat. Siksi markkinoinnin ammattilaisten työtä kannattaa arvostaa, vaikka emme suoraan ihmishenkiä pelastakaan.

Tämä manifesti meidän täytyy nyt yhdessä saada kuulluksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Luulisi onnistuvan, koska olemme markkinoinnin ja myynnin ammattilaisia.

Lämmöllä, Laaksonen

Kirjoittaja Panu Laaksonen on Ida Framin toimitusjohtaja.

Vapaamieliset markkinoinnin tekijät ja etiikka.

Toimittaja Aleksi Ylä-Anttila ruotii Marmain artikkelissaan (M&M 8/2017) rohkeutta ja eettisyyttä mainonnassa. Olin Folkin Tommi Laihon ja Bobin Miska Rajasuon kanssa mukana jutussa haastateltavana. Kävimme toimittajan kanssa aiheesta niin mielenkiintoista keskustelua, että päätin tässä ottaa muutamia asioita jatkokäsittelyyn.

Asiakkaalle kiitos ei

Keskustelimme esimerkiksi siitä, voisiko meidän toimistomme eettisen valinnan perusteella kieltäytyä tekemästä yhteistyötä jonkin asiakkaan kanssa. Vaikka emme ole tällaista päätöstä ainakaan vielä joutuneet tekemään, on kysymys pohtimisen arvoinen.

Itselleni ratkaisevaa ei ole se, missä liiketoiminnassa asiakasyritys toimii. Käytännössä kaikilla toimialoilla voi toimia rehellisesti ja vastuullisesti tai päinvastoin. Tapa toimia onkin mielestäni tärkeämpi asia kuin toimiala sinällään.

Me teemme yhteistyötä esimerkiksi alkoholin ja pienlainojen markkinoinnissa. Tätä joku voisi hyvinkin pitää epäeettisenä. Olemme kuitenkin todenneet näiden asiakkaidemme toimintatavan kestävän kriittisenkin tarkastelun. Pyrimme myös yhdessä asiakkaidemme kanssa edistämään rehellistä ja vastuullista tekemistä asiakkaamme markkinoinnissa ja koko toimialalla.

Tupakan markkinointi koetteli rajoja

Poikkeus kuitenkin vahvisti säännön, kun saimme joitain vuosia sitten tarjouspyynnön tupakkayrityksen markkinoinnista. Yrityksen toimintatavassa ei mielestämme ollut mitään erityistä moitittavaa, mutta jostain syystä nimenomaan tupakan markkinointiin liittyvä tarjouspyyntö tuntui hankalalta.

Kävimme kyseisen tarjouspyynnön läpi koko henkilöstön kanssa. Päätimme yhdessä tehdä tarjouksen, mutta henkilöstölle tarjottiin mahdollisuus kieltäytyä kyseiseen asiakkuuteen osallistumisesta. Kun tarjouksemme ei kuitenkaan mennyt läpi, ei lopullista puntarointia jouduttu tekemään. Lopputulosta henkilöstömme osalta en olisi osannut varmasti ennustaa.

Vapaamieliset markkinoinnin tekijät

Pitäisikö sitten henkilöstöllä olla aina mahdollisuus eettisiin syihin vedoten kieltäytyä osallistumisesta johonkin tiettyyn asiakkuuteen?

Itse pidän tällaista ratkaisua lähtökohtaisesti ongelmallisena. Eettiset syyt voivat olla hyvin moninaiset ja kohdistua laajasti erilaisiin toimialoihin. Yhdelle ongelma on ydinvoima, toiselle rahapelit ja kolmannelle liharuoka. Jos asiakas toimii lakien mukaisesti ja muutoinkin vastuullisesti, pitäisi markkinoinnin ammattilaisten mielestäni pystyä työskentelemään yrityksen kanssa.

Toisaalta tekemiseen haluton luova ihminen ei takuulla pysty parhaimpaansa, jos tekeminen on omaa vakaumusta vastaan. Ilmeisesti markkinoinnin tehtäviin kuitenkin hakeutuu lähtökohtaisesti vapaamielisiä tai erityisen joustavia ihmisiä, koska en ainakaan itse ole törmännyt kieltäytymisiin.

Toimiston oma agenda

Markkinointia tekevien yrityksien lisäksi myös markkinoinnin toimistojen pitäisi mielestäni rohkeasti ottaa kantaa esimerkiksi yhteiskunnallisiin asioihin. Kun vaikuttamisen osaamista on, sitä pitää myös käyttää. Bob pelasti aikanaan Korkeasaaren paviaaneja, mutta tämän päivän aiheita voisivat olla ainakin rasismiin puuttuminen tai yleensä suvaitsevaisuuden edistäminen.

Lämmöllä, Laaksonen

Kirjoittaja Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

Risella nousi Suomen suosituimmaksi riisibrändiksi.

Riisimerkki Risellan myynti on kasvanut kahden viime vuoden aikana 15 prosenttia onnistuneen brändiuudistuksen ja myyntistrategian seurauksena. Myynnin kasvun siivittämänä Risella nappasi myös riisibrändien kärkipaikan kahdessa kuluttajatutkimuksessa.

Risella-brändin siirtyessä markkinointi- ja myyntiorganisaatio Conaxess Trade Finlandin jakeluun vuoden 2015 alussa, Risellan myynninkehitys junnasi paikallaan. Conaxess Traden tehtävänä oli kääntää myynti nousuun ja raikastaa brändi-imago. Uutta kasvutarinaa lähdettiin hakemaan täydellisellä brändiuudistuksella sekä kehittämällä Risellan tuotevalikoimaa vallitsevien kuluttajatrendien mukaan.

”Suomalaisille vuosien takaa tuttu Risella-brändi piti tuoda tähän päivään. Kommunikaatio- ja pakkausuudistuksen lisäksi tuoteperheeseen tuotiin täysin uusia, trendikkäitä riisisekoituksia, kuten riisi-quinoa-moniviljaseos. Huolellisesti valitut uutuustuotteet vastasivat kuluttajien kysyntään ja niillä tavoitimme myös Risellalle uusia kohderyhmiä.”, kertoo Conaxess Trade Finlandin Senior Brand Manager Riikka Jukarainen.

Ida Fram toimii Risellan markkinoinnin kumppanina ja vastaa markkinoinnin strategisesta ja luovasta suunnittelusta yhdessä Conaxess Traden kanssa. Medioina on käytetty televisiota, radiota, hakukoneita ja blogeja. Lisäksi Ida on vastannut Risellan verkkosivuston uudistuksesta ja uutuustuotteiden pakkauksien suunnittelusta.

”Pyyhimme pölyt pois hienon brändin päältä. Myynnin kasvuluvut kertovat, että viestimme monipuolisesta ja modernista Risellasta on mennyt perille”, Ida Framin toimitusjohtaja Panu Laaksonen iloitsee.

Kahden vuoden aktiivinen brändinuudistus- ja tuoteryhmähallintatyö on tuottanut tulosta. Risellan myynti kasvoi 9 prosenttia vuonna 2016, ja menestys näkyy myös kuluttajatutkimuksissa. Markkinatutkimusyhtiö Nielsenin raportissa Risella oli riisimarkkinan suosituin brändi*. Brändien arvostus 2016 -tutkimuksessa Risella oli arvostetuin brändi riisi- ja pastakategoriassa**.

Risellan brändin uudistus jatkuu. Kevään 2017 aikana Risella lanseeraa heti valmis -tuoteperheen, joka koostuu valmiiksi kypsistä riisi-, quinoa- ja moniviljaseoksista. Uutuudet vastaavat helppojen, nopeiden ja terveellisten arkiruokien kasvavaan kysyntään.

Jukaraisen mukaan Risellan suurin myyntipiikki on kuitenkin edelleen joulu ja riisipuurosesonki. ”Viime vuoden joulusesongin aikaan Risella puuroriisiä myytiin Suomessa huimat 1,12 miljoonaa kiloa.”

Lisätiedot:

 Riikka Jukarainen, Senior Brand Manager, Conaxess Trade Finland
+358 50 5755 361, riikka.jukarainen@conaxesstrade.com
Risella Oy

Panu Laaksonen, toimitusjohtaja, Ida Fram Oy
+358 40 517 7931, panu.laaksonen@idafram.fi

*) Lähde: Nielsen Homescan PT-OSTOT 2016, MAT päättyen 2.10.2016, total Suomi, ostot arvossa, kategoria total riisit

**) Markkinointi&Mainonta-lehden ja Taloustutkimus Oy:n ja Brändien arvostus 2016 -tutkimuksessa selvitettiin kaiken kaikkiaan 1 005 brändin arvostus suomalaisten keskuudessa. Lisätietoa: http://www.taloustutkimus.fi/tuotteet_ja_palvelut/tuotekuva_brandi/valmiita_tuotekuvatutkimuksia/brandien-arvostus-2016/

Conaxess Trade on yksi Euroopan johtavista päivittäistavarakaupan jakelijayrityksistä. Konserni työllistää yli 500 henkilöä ja sen liikevaihto on 400 miljoonaa euroa. Yrityksellä on liiketoimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa sekä Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Suomessa yritys toimii johtavana myynti- ja markkinointiyhtiönä nimellä Oy Conaxess Trade Finland Ab. Yhtiön edustamia tuotemerkkejä Suomessa ovat muun muassa Risella, Twinings, Barilla, Wasa, Old El Paso, Mentos ja Wrigley’s. 

Ida Fram on markkinointitoimisto, joka yhdessä digitaalisen median toimiston Into-Digital Oy:n ja viestintätoimisto Babler Oy:n kanssa palvelee asiakkaitaan 30 työntekijän voimin. Ida Framin asiakkuuksiin lukeutuvat mm. Pågen, Lomarengas ja Honkarakenne.

Jukka Kurttila on Suomen Elon Musk.

Pian 200 vuotta täyttävä tekstiiliyritys Finlayson kertoi keskiviikkona liikevaihtonsa kasvaneen 50% ja liikevoittonsa kaksinkertaistuneen vuonna 2016. Menestyksen tekijät ovat vuonna 2014 yrityksen ostaneet mainosmiehet Jukka Kurttila ja Petri Pesonen sekä finanssialan osaaja Risto Voutilainen. Hattu päästä.

Markkinoi kuin Kurttila

Kirjoitin viime elokuussa Teslan markkinoinnista ja Elon Muskista otsikolla ”Markkinoi kuin Musk on kelvoton vinkki”. Viestini oli, ettei suurimmalla osalla suomalaisista markkinoijista ole edellytyksiä rakentaa brändiään Muskin opein ilman panostuksia maksettuun mediaan. Tätä mieltä olen edelleen.

Poikkeus vahvistaa

Finlayson kuitenkin on säännön vahvistava poikkeus. Uudistuneen Finlaysonin markkinoinnin keskiössä on uutiskynnyksen ylittävät yhteiskunnalliset kannanotot, konkreettiset teot ja tuotteet.

  • Vuoden 2014 lopussa Finlayson lanseerasi Touko Laaksosen homoeroottista kuvastoa käyttävän Tom of Finland -malliston. Kansainvälinen myynti ei vetänyt odotetusti, mutta Suomessa mallisto nosti Finlaysonin uudestaan ja erityisesti uudella tavalla esiin.
  • Keväällä 2015 Finlayson päätti yhteistyön tavaratalo Kärkkäisen kanssa Kärkkäisen omistajan rasististen mielipiteiden takia. Päätöksestä uutisoitiin kaikissa valtakunnan päämedioissa.
  • Toukokuussa 2015 Finlayson lanseerasi Finlayson Plus -tuotesarjan, jonka tuotteissa hyödynnetään augmented reality -teknologiaa. Lanseerauksen noteerasivat ainakin kaupallisen alan mediat ja design-mediat.
  • Vuoden 2015 lopussa Finlayson perusti Finlayson Lab -ohjelman, johon se palkkasi kolme nuorta suunnittelijaa harjoittelijoiksi. Ohjelmasta kertoivat esimerkiksi Kauppalehti ja Marmai.
  • Alkuvuonna 2016 Finlayson käynnisti lakanakeräyksen, jossa yritys lupasi tehdä vanhoista lakanoista räsymattoja. Keräys toi ihmiset Finlaysonin myymälöihin ja kierrätysmateriaalia kertyi lopulta yli 30 tonnia.
  • Kuluvan vuoden helmikuussa uutisoitiin Finlaysonin toimitusjohtajan Jukka Kurttilan päätöksestä välttää Yhdysvaltoihin matkustamista niin kauan kuin Trump on vallassa. Boikottiin tarttuivat ainakin YLE, IS ja Talouselämä.
  • Aiemmin tässä kuussa Finlayson toi markkinoille pussilakanan, jolle yritys antaa 50 vuoden takuun. Lakanan nimi on Jesus. Tämäkin lanseeraus uutisoitiin laajasti ja MV-lehti peräti epäili Finlaysonin sortuneen tuotteellaan uskonrauhan rikkomiseen.
  • Maaliskuussa Finlayson ehti myös liittoutumaan Suomen Punaisen Ristin ja Muumien kanssa rasismia vastaan (http://www.eirasimille.fi).

Yritys joka tekee kiinnostavia asioita ja toimii kiinnostavalla tavalla, kerää huomiota. Ja kun tällainen yritys menestyy, ylittää menestys uutiskynnyksen. Positiivinen ja itseään vahvistava kierre on valmis.

Finlayson-hakujen määrä Googlessa moninkertaistui Tom of Finland -malliston lanseerauksen myötä.

Kaikki joukolla mediaa ansaitsemaan?

Finlayson on onnistunut hienosti ansaitun median hyödyntämisessä markkinoinnissa. Tästäkö siis ratkaisu muidenkin yrityksien markkinoinnin haasteisiin?

Median ansaitsemisessa haasteena on erityisesti rohkeus. Uutiskynnyksen täytyy ylittyä, mutta se ei ole helppoa. Toimitusjohtaja Kurttila on kertonut saaneensa tappouhkauksia Tom of Finland -malliston julkaisun jälkeen. Kuinka moni johtaja tai edes yrittäjä on valmis tähän?

Jos rohkeus riittää, tarvitaan myös toisteisuutta. Yrityksen täytyy myydä koko ajan, eikä vain silloin kun sillä on toiminnastaan jotain kiinnostavaa sanottavaa. Finlaysonilla on jatkuvasti löydetty tapoja päästä esiin. Erityisen hienoa on, että suuri osa huomiosta on liittynyt Finlaysonin tuotteisiin.

Lisäksi viestin täytyy ansaittunakin tavoittaa riittävän suuri määrä ihmisiä. Viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Riittävälle tavoittavuudelle ei kuluttajatuotteiden markkinoinnissa ole vaihtoehtoja.

Finlaysonin Tomppa Hesarin kannessa

En tiedä Finlaysonin markkinoinnin budjettia. Sen kuitenkin tiedän, että edellä mainituista ”tempauksista” Hesarin kannen mainoksella on esitelty ainakin Tom of Finland -mallisto, Design Lab ja rasisminvastainen kampanja. Finlayson siis panostaa myös maksettuun mediaan ja näin vahvistaa viestiään ja viestinsä tavoittavuutta. Fiksua ja näkemykseni mukaan myös välttämätöntä.

Maailmalle ilman 200 vuoden yhteistä historiaa

Tällä hetkellä viennin osuus Finlaysonin myynnistä on 4,5%, eli noin 1,5 Meur. Tavoitteena on vuonna 2020 tehdä 10% liikevaihdosta ulkomailta. On kiinnostavaa nähdä, miten Finlaysonin maailmanvalloitusta tehdään, kun tukena ei ole 200 vuoden yhteistä historiaa ja vahvaa tunnettuutta. Todennäköisesti panostuksia maksulliseen mediaan täytyy kasvattaa voimakkaasti. Tai sitten Kurttilan täytyy tehdä Muskit myös kansainvälisesti.

Lämmöllä, Laaksonen

Kirjoittaja Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

Tiedote: Lip-Lap tekemään kasvua yhdessä Idan kanssa

Suomalainen laitureita valmistava Lip-Lap Laituri Oy tavoittelee uutta kasvua liiketoimintaansa yhdessä Ida Framin kanssa. Ida sitoutuu tavoitteisiin tulospohjaisella laskutusmallilla.

Perinteikäs perheyritys Lip-Lap on valmistanut suomalaiseen rantamaisemaan istuvia laitureita jo yli viisi vuosikymmentä. Nyt yritys lähti hakemaan uutta tuulta myyntiin ja markkinointiin.

Ida Fram toimii Lip-Lapin markkinoinnin kumppanina tulospohjaisella laskutusmallilla. Ensimmäisenä uudistuivat Lip-Lapin verkkosivut ja painetut markkinointimateriaalit. Ida vastaa myös muun muassa hakukoneoptimoinnista, hakusanamainonnasta ja verkkomainonnasta sekä radio- ja printtimainonnasta.

”Valitsimme Idan kumppaniksemme kokonaisvaltaisen palvelun ja strategisen näkemyksensä ansiosta. Halu tehdä aggressiivista kasvua vaikka omalla riskillä vakuutti”, Lip-Lapin myynti- ja markkinointijohtaja Ville Helenius kertoo.

Asiakas ja toimisto jakavat näkemyksen ja tavoitteet.

“Suomalainen pk-yritys tarvitsee markkinointia kasvaakseen ja me olemme mielellämme mukana tekemässä tätä kasvua. Siksi olemme rakentaneet Lip-Lapin kanssa tulospohjaisen laskutusmallin”, Ida Framin toimitusjohtaja Panu Laaksonen toteaa.

Lisätietoja:

Panu Laaksonen, toimitusjohtaja, Ida Fram Oy
+358 40 517 7931
panu.laaksonen@idafram.fi

Ville Helenius, myynti- ja markkinointijohtaja, Lip-Lap Laituri Oy
+358 40 563 2351
ville.helenius@lip-lap.fi
www.lip-lap.fi

Lip-Lap valmistaa laadukkaita laitureita säädettävistä pylväslaitureista talvehtiviin betoniponttonilaitureihin. Lisäksi yritys tarjoaa laajan valikoiman laiturien lisävarusteita ja tarvikkeita sekä kattavan asennuspalvelun. Lip-Lap on kotimainen perheyritys, jonka perusti Pentti Palotie vuonna 1965. Tällä hetkellä yrityksen omistaa hänen poikansa toimitusjohtaja Kimmo Palotie yhdessä kolmannen sukupolven kanssa.

Ida Fram on täyden palvelun mainostoimisto, joka yhdessä digitaalisen median toimiston Into-Digital Oy:n ja viestintätoimisto Babler Oy:n kanssa palvelee asiakkaitaan 30 työntekijän voimin. Ida Framin asiakkuuksiin lukeutuvat mm. Pågen, Lomarengas ja Honkarakenne.

 

Folksam Lip-Lap Laatutakuu ISS Direct Novo Nordisk Lomarengas E. Ahlström Lammi Spektri