Tiedote: Jaakko Rytsölä escape room -bisnekseen Ida kumppaninaan.

Jaakko Rytsölän Truescape on avannut ensimmäisen pakohuonepelipaikkansa Helsingissä. Yrityksen on tarkoitus laajentaa toimintaansa koko Suomeen. Ida Fram toimii Truescapen markkinoinnin kumppanina tulospohjaisella laskutusmallilla.

Truescapen ensimmäinen pelipaikka toimii Helsingin Punavuoressa ja tarjoaa kolme pakohuonepeliä. Yritys avaa keväällä toisen toimipaikan Helsingissä ja suunnitelmana on laajentaa toiminta valtakunnalliseksi.

Pakohuonepeleistä on tullut Jaakko Rytsölän perheen intohimoinen harrastus ja nyt myös työ. Rytsölä on vaimonsa Sannin kanssa pelannut vuoden aikana Suomessa ja maailmalla yli 70 pakohuonepeliä.

”Pelasimme pakohuonepelin ensimmäisen kerran häämatkallamme Budapestissä. Pelitilassa syntynyt fiilis koukutti meidät välittömästi. Kun pelikokemusta karttui ja intomme vain kasvoi, päätimme perustaa oman pakohuonepelipaikan”, Rytsölä tiivistää.

Ida Fram toimii Truescapen markkinoinnin kumppanina yhdessä digitalisen markkinoinnin ja analytiikan toimiston Hopkinsin kanssa. Truescapen tärkeimmät markkinoinnin keinot ovat verkkosivuston kehitystyö, hakusanamainonta ja hakukoneoptimointi, blogimarkkinointi, verkkomainonta ja asiakassuhdemarkkinointi.

Yrityksien välinen yhteistyömalli on tulospohjainen ja laskutus perustuu pelivarauksien määrään.

”Markkinoinnin toimivuus ratkaisee pakohuonepelipaikan liiketoiminnan menestyksen. Koska Truescape on vasta aloittanut toimintansa, mutta haluaa kasvaa voimakkaasti, oli tulospohjainen laskutusmalli luonteva valinta. Riskiä jakamalla pääsemme yhteistyöhön, jossa menestys tehdään yhdessä”, Ida Framin toimitusjohtaja Panu Laaksonen taustoittaa.

Lisätietoja:

Jaakko Rytsölä, toimitusjohtaja, Truescape
+358 50 2295
info@truescape.fi
Truescape

Panu Laaksonen, toimitusjohtaja, Ida Fram Oy
+358 40 517 7931
panu.laaksonen@idafram.fi
Ida Fram Oy

Tällaisia ovat Kuukauden parhaat sekunnit.

Olin viime viikolla tuomaroimassa Kuukauden parhaita sekunteja. Raatimme arvioitavana oli vuoden 2016 viimeisen neljänneksen parhaat TV-mainokset.

Esikarsinnan oli läpäissyt lähes 60 mainosfilmiä ja voittajat julkaistaan MTV:n toimesta 22.2.2017. Kokosin tähän tekstiini 5 parhaita filmejä yhdistävää asiaa.

1. Konsepti

Konsepti on brändin kommunikaation lähtökohta ja punainen lanka. Hyvä konsepti kiteyttää ja dramatisoi brändin erottautumistekijät. Konseptia voidaan toteuttaa johdonmukaisesti ja toistuvasti eri kanavissa, jolloin se ajan kanssa rakentaa brändin tunnettuutta ja mielikuvat.

Parhaat mainokset perustuivat vahvaan konseptiin. Markkinoinnissa ei ole pikavoittoja, vaan menestys perustuu pitkäjänteiseen tekemiseen. Kun punainen lanka on kirkas ja säilyy, oppii kuluttaja ymmärtämään, hyväksymään ja lopulta omaksumaan brändin viestin.

2. Tarina

Viesti menee perille, kun se kerrotaan tarinan keinoin. Tähän oppiin luottavat kilpailussa pärjänneet filmit.

Mainoksen tarina voi olla pieni tai iso ja vedota erilaisiin tunteisiin. Tarinan kertomisesta huolimatta hyvä mainos voi olla luonteeltaan hyvinkin taktinen. ”Branding by selling” ei ole vain lentävä lause.

Tunteiden ja tarinan merkityksestä mainonnassa kirjoittaa ansiokkaasti esimerkiksi Make it Simplen Jarkko Tuuri blogitekstissään ”Kun saadaan aikaan tunnereaktio, mielikuvat siirtyvät pitkäkestoiseen muistiin”.

3. Musiikki

Musiikkia käytettiin tehokeinona tai jopa mainoksen kantavana voimana useammassa filmissä. Tässäkin voima on tunteisiin vetoamisessa. Musiikin avulla tuodaan tarinankerrontaan uusi kerros.

Musiikin voimasta olen kirjoittanut aikaisemmin blogissani otsikolla Antakaa kananlihan tulla.

4. Esiintyjät

Edullisemmassakaan tuotannossa ei kannata tinkiä esiintyjien laadusta. Parhaat onnistumiset filmeissä syntyvät pienissä asioissa – ilmeissä, eleissä ja asennoissa. Yksityiskohdat tekevät tarinan.

5. Tuotannon laatu

Hyväkään tarina ei nouse lentoon, jos tuotanto on tehty huonosti. Laadukas kuvaus, ohjaus, leikkaus, värit ja äänimaailma kasvattavat investoinnin kokoa, mutta maksavat itsensä takaisin parempina tuloksina.

Lopuksi todettakoon vielä, että laadukkaiden mainosfilmien suuri määrä oli ilahduttavaa. Spotit eivät kenties kestä vertailua Cannesin mainosfestivaalin parhaimmistoon, mutta laadun leveys on hyvin positiivista.

Lämmöllä, Laaksonen

Kirjoittaja Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

Ps. Onnittelu Valiolle ja Hasan & Partnersille Effie-kilpailun voitosta Lemmy Kilmister -tribuutilla. I raise my glass to you!

Ryöstö lentokentällä! Sämpylän hinta karkasi käsistä

Matkustin viikonloppuna Kentin viimeiselle keikalle Tukholmaan. Helsinki-Vantaan lentoasemalla ostin muovipussitetun juusto-ruissämpylän hintaan 6,20 eur ja Brämhultsin mehun 4,8 eurolla. Lähemmäs 5 euroa maksaneen kaurapuuron jätin kattilaan. Melko kallista.

Sama hinta kaikille, kallista vain köyhille

Käymissäni Facebook-keskusteluissa kommentit kentän kahviloiden ja ravintoloiden hintatasosta ovat olleet samansuuntaisia omien kokemuksieni kanssa.

  • ”Elämäni kalleimman aamupalan meidän perhe on syönyt juuri lentokentällä.”
  • ”Iso olut 9,5€ (tilavuus 0,4L ja 4.6%)!!!”
  • ”Nämä Helsingin hinnat ovat niin järjettömiä, että itse en enää kahvi/olut/sämpylä -ostoksia lähtökohtaisesti tee ollenkaan.”
  • ”Musta tuntuu että ne todella kokeilee missä menee toleranssin raja hintojen suhteen.”
  • ”Sama hinta kaikille, kallista vain köyhille.”
  • Kommentoijat ovat olleet väestön ostovoimaisemmasta päästä. Arkikokemuksien perusteella hinnoittelu on siis mennyt pahasti yli.

Kysynnän hintajouston laboratoriokoe

Lentokentällä näyttääkin olevan käynnissä kahvila- ja ravintolapalveluiden kysynnän hintajouston laboratoriokoe: kuinka paljon hintoja voidaan nostaa niin, että aiheutuva kysynnän lasku on pienempi kuin korkeammista hinnoista syntyvä tulojen lisäys.

Kritiikkiini olisi helppo vastata, että hinnoittelu on tehty parhaan liiketoiminnallisen tuloksen saavuttamiseksi. Asia ei kahdestakaan syystä kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen.

Rationaalinen kuluttaja vähentää kulutustaan

Abraham Lincolnin kerrotaan sanoneen, että kaikkia ihmisiä voi huijata jonkin aikaa, joitakin ihmisiä voi huijata kaiken aikaa, mutta kaikkia ihmisiä ei voi huijata kaiken aikaa.

Finavia ei raportoi suomalaisten matkustajien määrää Helsinki-Vantaan lentokentällä. Suomesta matkustavien osuus on kuitenkin noin puolet asiakkaista.

Ulkomaiset matkustajat tyypillisesti vierailevat kentällä harvoin ja hinnoittelun vaikutukset heidän ostokäyttäytymiseensä ovat arviolta suhteellisen pienet. Kun ihmisellä on nälkä, hänen täytyy syödä.

Suomalaisten matkustajien taas voidaan olettaa asioivan kentällä enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Hintataso tulee siis tutuksi ja alkaa pidemmällä aikavälillä vaikuttamaan myös ostopäätöksiin.

Jos hinnat toistuvasti koetaan liian korkeiksi, vähentää rationaalinen kuluttaja kulutustaan. Onko nykyinen liian korkeaksi koettu hintataso siis lopulta paras liiketoiminnan menestyksen kannalta?

Hintataso kentällä rakentaa maabrändiä

Lentokentän palveluista vastaa valtio-omisteinen Finavia, jonka tehtävä on ”edistää suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä, liikkumista ja kansainvälisyyttä”.

Finavia on osaltaan rakentamassa Suomen maabrändiä. Jos lentokentän palvelut ovat ylihinnoiteltuja, millaisia vaikutuksia tällä on matkailijoiden mielikuviin ja asenteisiin Suomea kohtaan?

Kysymyksen dramatisoimiseksi pieni ajatusleikki. Mitä jos lentokentällä tarjottaisiinkin ilmaiseksi kaikille ulkomaisille matkustajille suomalaisista puhtaista raaka-aineista valmistettu tuore sämpylä ja Pauligin kahvit?

Finavia vastaa

Kysyin lentokentän kahvila- ja ravintolapalveluiden hintatasosta Finavian liiketoiminnan kehitysjohtajalta Katja Sibergiltä. Sibergin mukaan Finavia vastaa kentän palveluntarjoajien kilpailuttamisesta ja valitsemisesta, mutta toimijat vastaavat itse hinnoittelustaan. Tavoitteena on kilpailun ylläpitäminen, jotta laatu pysyy korkeana ja hinnat kilpailukykyisenä.

Kahvila- ja ravintolapalveluista vastaavat SSP Finland ja HMSHost. Yritykset ovat kilpailijoita keskenään, joten monopolista ei ole kysymys. Aidon kilpailun toteutumisesta kahden toimijan mallissa suhtaudun kuitenkin epäilevästi.

Kaikki lentokentän palvelut huomioiden Helsinki-Vantaan hintataso on Finavian selvitysten mukaan kilpailukykyinen esimerkiksi pohjoismaisten verrokkiensa kanssa. Maailman kallein lentokenttä ei siis sijaitse Suomessa.

Kalliimpaa kaurapuuroa saa kyllä hakea.

Lämmöllä, Laaksonen
Kirjoittaja Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

panu laaksonen_20151111

4P-malli kertoo tarvitaanko vakuutusyhtiöitä ja pankkeja.

Pankkien ja vakuutusyhtiöiden liiketoiminta on voimakkaassa murroksessa. Finanssialan keskusliiton mukaan vaikuttavia tekijöitä ovat ainakin pilvipalvelut, big data, mobiliteetti ja muut digitalisaation tuomat mahdollisuudet sekä muutokset asiakkaiden ostokäyttäytymisessä.

Esimerkiksi OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen on toistuvasti esittänyt kysymyksen, tarvitaanko tulevaisuudessa lainkaan pankkeja ja vakuutusyhtiöitä. Tarkastelen tässä kysymystä markkinoinnin neljän kilpailukeinon näkökulmasta (klassinen 4P-malli). Mallin mukaan finanssialan markkina muuttuu ja avautuu aivan uudenlaisille toimijoille. Toisaalta kaikki ei kuitenkaan ole muuttunut.

Maailma on turvallisempi kuin koskaan, mutta ihmiset pelkäävät enemmän kuin ikinä

Yhdysvaltalaisen psykologin Abraham Maslow’n julkaisema tarvehierarkia on psykologinen teoria, jonka mukaan ihmisellä on perustarpeita ja ”korkeampia tarpeita”. ”Korkeampien tarpeiden” toteuttamisen edellytyksenä on, että perustarpeet on tyydytetty. Ihminen siis etenee tarpeiden tyydyttämisen hierarkiassa aina tasolta seuraavalle.

Hierarkian kaksi alinta tasoa ovat fysiologiset tarpeet (hengissä säilymisen fyysiset edellytykset) ja turvallisuuden tarpeet (suojautuminen erilaisilta vaaroilta). Pankit ja vakuutusyhtiöt tyydyttävät nimenomaan näitä tarpeita, tarjoamalla esimerkiksi asuntolainaa ja turvaa tulipalon tai sairauden varalta.

Kenen vastuulle luotan tärkeimpäni?

Rahoituksen ja vakuuttamisen tuotteet ovat niin monimutkaisia, ettei kuluttaja voi tuntea saati ymmärtää eri vaihtoehtoja perinpohjaisesti. Kyse on siis pohjimmiltaan luottamuksesta: ”Tämän yrityksen vastuulle uskallan antaa tärkeimmän omaisuuteni ja läheisteni turvan”.

Luottamus taas on tunne, joka syntyy monen tekijän summana. Aikaisemmin tämän luottamuksen omistaminen oli alan vakiintuneiden toimijoiden etuoikeus. Tilanne on kuitenkin muuttunut, esimerkiksi seuraavassa kuvattavista syistä.

1. Tuote ei suojaa nykyisiä finanssialan toimijoita

Finanssialan palvelut ovat yksityiskohdiltaan monimutkaisia, mutta perusasioiltaan varsin yksinkertaisia. Uudet digitaalisen ajan yritykset ovat kuluttajan käyttäytymisen ymmärtämisen ja digitaalisen palvelumuotoilun huippuosaajia.

Digitalisaation ansiosta yrityksien ulottuvilla on myös riittävä määrä asiakkaita koskevaa informaatiota. Asiakasdatan avulla voidaan tehdä sekä tuotteistukset että riskien arviointi jopa asiakaskohtaisesti. Ei siis olisi yllätys, jos finanssialan tärkeimmät innovaatiot tulisivat jatkossa alan ulkopuolelta.

2. Hinta ei suojaa nykyisiä finanssialan toimijoita

Finanssialan palveluiden hinnoittelu perustuu suurelta osin riskin arviointiin. Esimerkiksi lainanantaja tarjoaa riskillä asiakkaalle rahaa korvausta vastaan. Vakuuttaja taas kantaa riskiä asiakkaan terveydestä tai asiakkaan omaisuuden vahingoittumisesta.

Datan määrän kasvaessa ja datan hinnan laskiessa, yhä useampi yritys pystyy arvioimaan erilaisia riskejä riittävän tarkasti. Luottoriskiä voidaan arvioida jopa sosiaalisen median palveluista saatavan informaation avulla.

Uusien digitaalisuuteen palvelunsa perustavien toimijoiden ei myöskään tarvitse investoida seiniin, eli kivijalkaan sijoittuvaan jakelutiehen. Kun lisäksi pelikenttä on globaali, voidaan palvelut varmasti hinnoitella kilpailukykyisesti.

3. Jakelutie ei suojaa nykyisiä finanssialan toimijoita

Finanssialan palvelut voidaan käytännössä poikkeuksetta jaella digitaalisesti. Tämä madaltaa huomattavasti alalle tulemisen kynnystä ja mahdollistaa fyysiseen jakelutiehen investoineita perinteisiä toimijoita tehokkaamman kustannusrakenteen.

Uusien haastajien toimesta palvelut voidaan myös muotoilla alusta asti jaeltavaksi nimenomaan digitaalisesti. Kun jakelutie ja myytävä palvelu paiskaavat iloisesti kättä, vastaa asiakaskokemus tarpeiden lisäksi myös modernin kuluttajan toiveisiin.

4. Markkinointiviestinnän osaaminen tai volyymi ei suojaa nykyisiä finanssialan toimijoita

Maailma on täynnä hyviä markkinoijia. Monilla toimialoilla ulkomaiset kilpailijat ovat Suomessa nopeasti vallanneet suuren osan markkinasta.

Erityisesti digitaalisten kanavien kautta voidaan nopeasti tavoittaa ostovoimainen väestö globaalisti. Helpointa tämä on suurimmille media-alan toimijoille, kuten vaikkapa Facebook ja Google.

Globaaleja brändejä myös rakennetaan hämmästyttävällä nopeudella. Tästä esimerkkinä mainittakoon vaikkapa Airbnb ja Uber. Finanssialan perinteisten toimijoiden onkin hyvin vaikeaa suojautua kilpailulta markkinointiviestinnän osaamisella tai volyymilla.

Palveluille on kysyntää, mutta kuka ne jatkossa tarjoaa?

Finanssialan palveluille on siis kysyntää jatkossakin, mutta 4P-mallin kautta arvioituna ala on erittäin altis kilpailulle. Finanssipalveluiden tarjoaja voikin jatkossa pankin tai vakuutusyhtiön sijaan yhä useammin olla jokin aivan muu yritys.

Helpoimmat esimerkit potentiaalista palveluiden tarjoajista löytyvät globaaleista digijättiläisistä. Miltä kuulostaisi esimerkiksi Airbnb:n asuntolaina, Teslan autovakuutus, Amazonin kotivakuutus tai Applen digisijoitusrahasto?

Lämmöllä, Laaksonen

Kirjoittaja Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

panu laaksonen_20151111

Miksi Korppikampanja on huonoa markkinointia?

Tämän viikon puheenaihe on ollut Helsingin kaupungin kampanja, jossa korppi nappaa välinpitämättömän äidin lapsen rannalta. Kampanja yksinkertaisesti on huonoa markkinointia. Mutta miksi näin on?

Kampanjan tarkoitus

Tämän tyyppisellä valistuskampanjalla on ainakin seuraavat kaksi tarkoitusta:

  1. Nostaa esiin ja kohderyhmän tietoisuuteen ongelma tai epäkohta, jonka korjaamisen kampanjan toteuttaja katsoo tarpeelliseksi.
  1. Tarjota valitulle kohderyhmälle keinoja ongelman ratkaisemiseksi ja tilanteen parantamiseksi.

Korppikampanja ei toteuta kumpaakaan näistä tarkoituksista. Siksi kampanja on huonoa markkinointia.

Tiedossa oleva ongelma, ei ratkaisua

Erityisesti pienempien lasten äidit potevat jatkuvaa huonoa omatuntoa äitiydestään. Tasapainoilu kodin, työn ja äitiyden oikean mallin (lukuisia erilaisia malleja, kaikki omalla tavallaan haastavia) on raskasta.

Älypuhelintaan selaava äiti siis varmasti tietää, että juuri tälläkin hetkellä (=koko ajan) hänen olisi parempi olla tekemässä jotain lastensa kanssa. Äiti ei tarvitse muistutusta ongelmasta, vaan korkeintaan keinoja ongelman ratkaisemiseksi.

Kampanja ei kuitenkaan ohjaa toimintaan tai tarjoa kohderyhmälle minkäänlaista apua tai ratkaisua. Verkkosivustokin on käytännössä Helsingin kaupungin lehdistötiedote (”…Kampanjan avasi 11.11.2016 sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Pia Panhelainen… ”.

Siksi kampanja on huonoa markkinointia.

Syyllistäminen on taitolaji vaikeimmasta päästä

Syyllistäminen on erittäin vaikea markkinoinnin laji, joka kääntyy helposti itseään vastaan. Korppikampanjassa tätä voi havainnollistaa arvioimalla kampanjan (todennäköistä) vaikutusta kohderyhmässä.

Haluttu vaikutus: Enpä ole tullutkaan ajatelleeksi, että keskityn liikaa vääriin asioihin ja jätän lapseni huomioimatta. Nyt keskityn jatkossa enemmän oikeisiin asioihin ja toimin näin ja noin.

Toteutunut vaikutus: Kiitos vaan muistutuksesta, että olen huono äiti huono äiti huono äiti huono äiti. Kyllä minä tiedän, että olen välillä väsynyt ja poissaoleva. Mutta voitteko uskoa että teen kyllä parhaani. Ja missä helvetissä se isäkin taas on?

Siksi kampanja on huonoa markkinointia.

Any publicity is good publicity?

Korppikampanjan tekijät voivat yrittää lohduttautua sillä, että kampanja ainakin saa julkisuutta ja herättää keskustelua. En kuitenkaan valitettavasti usko nyt saavutetun julkisuuden ja käydyn keskustelun edesauttavan varsinaista asiaa.

Siksi kampanja on huonoa markkinointia.

Lämmöllä, Laaksonen
Kirjoittaja Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

panu laaksonen_20151111

Make Marketing Great Again.

Trumpin voittoa ja sen syitä on jo Suomessakin ehditty analysoimaan runsaasti. Sallikaa minun kuitenkin tarkastella aihetta vielä kertaalleen markkinoinnin näkökulmasta. Nimittäin jos Obaman markkinointikoneisto oli aikanaan ylivertainen, onnistui Trumpin kampanja vieläkin paremmin.

Huonompi voittakoon

”Parempi ehdokas ei voita. Parempi markkinoija voittaa”. Näin kirjoitti AdAge jutussaan jo kuukausia ennen vaaleja. Väitteeseen on etenkin näin jälkikäteen helppo yhtyä.

Väitettä ei suomalaisenkaan markkinoijan parane sen suuremmin kyseenalaistaa. Huonompi tuote tai palvelu voittaa joka päivä kuluttajien muissakin valinnoissa. Tämän kannattaa muistaa, kun mietimme markkinoinnin merkitystä liiketoiminnan kasvattamisen työkaluna. Hyvä tuote myy itse itsensä. NOT!

Stronger together

Trumpin mainoslause “Make America Great Again” on fantastinen. Se kiteyttää Trumpin ainutlaatuisen myyntiväittämän kohderyhmää puhuttelevalla ja kilpailijoista erottavalla tavalla. Rakenteeltaan ja sanankäytöltään lause on yksinkertainen, selkeä ja tarttuva.

Tarinaa myös kerrottiin johdonmukaisesti. Lopputuloksena jopa Trumpin vastustajat Suomessa asti esiintyivät Make America Great Again -lippalakit päässä. Kun kilpailijat yrittivät väittää vastaan (”We are great already”), Trumpin viesti vain vahvistui. Jos ihminen kokee asioiden olevan huonosti, muuttuuko hänen mielipiteensä, kun hänelle väitetään asioiden olevan oikeasti hyvin?

Trumpin häpeilemättömään tyyliin sopii, että mainoslause on lainattu. Wikipedian mukaan sitä ovat käyttäneet aikaisemmin ainakin Ronald Reagan ja Bill Clinton!

Hillary Clintonin kampanjan kiteytyksen muuten löydät edellisestä väliotsikosta. Kuulostaako tutulta ja merkitykselliseltä? Ei minustakaan.

Ansaitun medianäkyvyyden maailmanennätys

Jälkikäteenkin on vaikeaa arvioida, miltä osin Trumpin toiminta oli suunnitelmallista ja mikä oli sattumaa. Ansaitun median hyödyntämisessä kampanja ainakin oli vertaansa vailla.

Trump tarjosi medialle viikosta toiseen uusia herkkupaloja erilaisten törkeyksien, solvauksien, epätotuuksien ja päättömien ideoiden muodossa. Media tarttui täkyihin (?) ahnaasti ja tarjosi taivastelullaan valtavasti julkisuutta Trumpin kampanjalle. Ja koska media on osa Trumpin luomaa viholliskuvaa, toimi kritiikki tasan päinvastoin kuin mitä mediassa ilmeisesti kuviteltiin.

Datalla Michiganiin

Kampanjan viime metreillä Trumpin kampanja ilmeisesti pieksi kilpailijansa myös datan hyödyntämisessä. Kampanjaorganisaatiossa ymmärrettiin, että Trumpin voitto on todella mahdollinen. Tämä kuitenkin edellytti odotettua parempaa menestystä perinteisesti demokraattivoittoisilla alueilla.

Trump vierailikin kampanjansa lopussa esimerkiksi Michiganissa, jossa hänen ei alun perin oltu uskottu millään pärjäävän. Nyt datan analysointiin perustunut loppukiri saattoi varmistaa yllätysvoiton kriittisillä alueilla. Datan käyttämisestä kampanjassa kirjoitti tarkemmin Kaisa Saario kommentissaan.

Viha ja rakkaus

Menestyvä brändi ei tarvitse kaikkien rakkautta. Riittää kun rakastajia on riittävästi ja rakkaus on pysyvää sorttia. Vihaajia brändin tuskin kannattaa ehdoin tahdoin hankkia, mutta vahvalla brändillä on myös vastustajansa. Hajuttomalla ja mauttomalla brändillä taas ei tee mitään. Trump oli puheissaan ajoittain mauton, muttei makua tai hajua vailla.

Kuluttajat haluavat brändien olevan rohkeita ja ottavan kantaa. Tästä on kirjoittanut esimerkiksi mediatoimisto Caratin Dan Rönnqvist blogissaan. Caratin koostaman trendiraportin mukaan brändien täytyisi osallistua elämään sellaisena kuin ihmiset sen kokevat.

Olen samaa mieltä. Menestyviä brändejä rakennetaan näkemyksellä ja rohkeudella. Brändin täytyy uskaltaa valita puolensa ja ylpeänä kamppailla edustamiensa asioiden puolesta. Vaikka se ei kaikkia miellyttäisikään. Erottautuminen on brändeille elinehto ja keskitien hiljaiset kulkijat eivät ole markkinoinnissa voittajia.

Tunne hakkaa järjen ja Trump Clintonin

Tärkein kaikista selityksistä on tunne ja Trumpin kampanja vetosi nimenomaan tunteisiin ennennäkemättömällä tavalla. Tunteet olivat ristiriitaisia, mutta ne olivat voimakkaita.

Järkiperustein arvioituna Clinton oli täysin ylivertainen ehdokas. Markkinoinnissa ei kuitenkaan loppujen lopuksi ole kyse järjestä. Suurvallan johtaja valitaan sydämellä, aivan kuten leipä, valmisruoka, vakuutusyhtiö ja liikuntakeskuskin.

Loppuun vaaliveikkauksista vielä sen verran, että pelkäsin Trumpin voittavan, mutten uskonut niin käyvän.

Lämmöllä, Laaksonen

Kirjoittaja Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

Tiedote: Spektri Business Park uudistuu yhteistyössä Ida Framin kanssa.

Mainostoimisto Ida Fram on aloittanut yhteistyön Spektri Business Parkin kanssa. Ida Fram valikoitui Spektrin kumppaniksi kilpailutuksella.

Tapiolassa sijaitseva Spektri kokee mittavan uudistuksen 2016–2017. Suomen vanhin Business Park on uudistanut kuluvan vuoden aikana viiden toimistorakennuksensa vuokrattavat ja yleiset tilat sekä ravintolapalvelut. Uudistumisen myötä Spektri tarvitsi myös uuden yritysilmeen ja markkinoinnin ratkaisut.

“Uudistumisen myötä pystymme tarjoamaan entistä paremmat palvelut ja viihtyisämmät tilat nykyisille ja tuleville vuokralaisille. Etsimme projektissa monipuolista markkinoinnin kumppania, jolla on sekä vahvaa visuaalista näkemystä että kykyä auttaa meitä kehittämään palvelujamme ja markkinointiamme”, Spektrin uudistusta luotsaava toimitusjohtaja Outi Kymäläinen kertoo.

Spektrin uusi ilme on jo käytössä uudistetulla verkkosivustolla ja esitteessä. Samoin käytössä ovat muut myynnin tukimateriaalit. Mainonta verkossa ja muissa medioissa käynnistyy marraskuun aikana.

”Uudistuksen tarkoitus on parantaa Spektrin asemaa kilpaillussa markkinassa ja lisätä toimitilojen käyttöastetta. On hienoa olla pioneerin matkassa mukana tekemässä kasvua”, Ida Framin toimitusjohtaja Panu Laaksonen toteaa.

Spektrin tiimiin Idassa kuuluvat toimitusjohtaja Panu Laaksosen lisäksi AD ja luova johtaja Jirka Sauros, copywriter Kati Hartikainen, tuotanto-AD Jussi Salakka ja projektipäällikkö Riikka Antila.

Lisätietoja:

Outi Kymäläinen, toimitusjohtaja, Spektri Business Park Oy
+358 10 915 017
outi.kymalainen@spektri.fi
www.spektri.fi

Panu Laaksonen, toimitusjohtaja, Ida Fram Oy
+358 40 517 7931
panu.laaksonen@idafram.fi

Spektri Business Park on 5 toimistotalon kokonaisuus Tapiolassa, Otaniemen tiede- ja yrityskeskittymän kupeessa. Spektri tarjoaa toimitiloja noin 80 yritykselle sekä laadukkaat ravintolapalvelut ja monipuoliset kokouspalvelut pienille ja suurille ryhmille.

panu laaksonen_20151111

Sääntelyä puretaan – Apteekkariliitto kuin Peura ajovaloissa.

Olen aikaisemmin kirjoittanut niin kutsutun yleisen mielipiteen tulkitsemisesta ja sen merkityksen ymmärtämisestä. Vaikka termi on epäkonkreettinen, yritän käsitellä aihetta mahdollisimman konkreettisesti.

Esimerkiksi tasa-arvoisen avioliittolain kohdalla oli tunnistettavissa hetki, jolloin yleinen mielipide kääntyi lain puolelle. Tämä hetki nyrjäytti koko asiaa koskettavan keskustelun uuteen asentoon. Äkkiä olikin noloa olla lakia vastaan. Samalla varmistui lain läpimeno.

Yleinen mielipide ja apteekkitoiminta

Nyt samanlaisen taitekohdan kynnyksellä on apteekkitoiminnan sääntely ja Apteekkariliitto. Apteekkien määräsääntelyn ja lääkkeiden hintasääntelyn purkamisen on erityisesti ottanut asiakseen Vihreiden kansanedustaja Antero Vartia. Hän on nostanut aihetta esiin lukuisissa eri yhteyksissä. Nyt hän on tehnyt myös lakialoitteen sääntelyn purkamisen puolesta.

Apteekkarien etuja valvova Apteekkariliitto on ymmärrettävästi noussut asiassa takajaloilleen. Sääntelyn purkaminen lisäisi apteekkien määrää, laskisi hintoja ja pakottaisi apteekit kehittämään palveluitaan. Sanalla sanoen markkinaan syntyisi aitoa kilpailua ja apteekkien (joidenkin mielestä ylisuuret) voitot leikkautuisivat.

Kuin Peura ajovaloissa

Liiton reaktio on ollut alkeellinen. Ensin iskee paniikki ja sitä seuraa huonosti valmisteltu hyökkäys.

Porin Suomi Areenan keskustelussa Apteekkariliiton varapuheenjohtaja Sirpa Peura oli varautunut sateenvarjolla ”koska kansanedustaja Antero Vartian suusta on lentänyt niin paljon kakkaa julkisuuteen”. Lisäksi Peura kommentoi Vartian esiintymistä alatyylisesti. ”Hän on tyypillinen nuori mies, joka on tarvinnut ehkä tähän mennessä Buranaa ja saattaa olla että muutaman Viagra-paketin hakenut, en tiedä. Mutta tuota hän ei ole vielä oikeasti ollut sairas, hän ei vielä oikein ymmärrä mitä apteekkitoiminta on”

Vaikka kyseessä olikin yksittäinen ylilyönti, kuvaa se hyvin reagointia tilanteeseen, joka jo koetaan toivottomaksi. Peuraa voisikin onnitella siitä, että hän piti toistaiseksi parhaan esityksen sääntelyn purkamiseksi. Tämän jälkeenkin liiton kommentointi on ollut haparoivaa ja sisällöltään ohutta.

Mielipidelaiva kääntyy

Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Juhani Jokinen kommentoi aihetta jo aiemmin tänä vuonna kriittisesti. ”Ehkä se on aika vanhanaikainen järjestelmä kuitenkin loppujen lopuksi, eihän siinä markkinat toimi oikeastaan ollenkaan, toteaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Juhani Jokinen.”

Elokuussa Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä asettui julkisesti sääntelyn purkamisen puolestapuhujaksi ja viikko sitten Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtman ilmoitti, että ”suomalainen apteekkijärjestelmä olisi syytä perata perusteellisesti läpi”.

Julkisesta keskustelusta, keskustelupalstoilta ja muista lähteistä voikin jo päätellä, että yleinen mielipide on kääntymässä. Pelot väistyvät ja mahdollisuudet tuntuvat houkuttelevammilta. Lumipallo jatkaa kasvamistaan, kun seuraavat poliittisten (irto)pisteiden kerääjät ryntäävät haaskalle ja media seuraa perässä.

Yleisen mielipiteen käänteestä johtuen olen varma, että apteekkitoiminnan sääntelyyn tullaan puuttumaan vielä tämän tai aivan viimeistään seuraavan vaalikauden aikana. Kun tämänsuuntainen yleisen mielipiteen kehityskulku on kunnolla käynnistynyt, sitä on hyvin vaikeaa pysäyttää. Apteekkariliitto käy siis vain hidastuskamppailua.

Brändit ja yleinen mielipide

Yleinen mielipide voi olla epäsuotuisa myös brändejä kohtaan. Vaikka brändi tunnettaisiin, siihen voidaan suhtautua negatiivisesti. Esimerkiksi Nestlé kärsii yhä edelleen vanhoista synneistään ja Nokian sukellus on ollut niin syvä, että kerran yksi maailman arvokkaimmista kuluttajabrändeistä on menettänyt suurimman osan arvostaan.

Brändeille yleinen mielipide ei kuitenkaan välttämättä ole niin kriittinen asia. Tyypillisesti brändit eivät tarvitse koko kansan suosiota tai edes enemmistön positiivista suhtautumista. Riittää kun tarpeeksi suuri joukko rakastaa brändiä. Omassa kohderyhmässä vaakakuppi täytyy kuitenkin pitää tukevasti positiivisella puolella.

Lämmöllä, Laaksonen

Kirjoittaja Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

panu laaksonen_20151111

Jäätelökaverit brändien kärkikastiin markkinoimalla.

Kirjoitin edellisessä blogitekstissäni Kolmen Kaverin Jäätelön menestyksestä Markkinointi&Mainonta-lehden Arvostetuimmat brändit -listalla.

Lainasin tekstissäni lehtijuttuja, joissa oli kerrottu menestyksen tulleen ilman markkinointia (Kauppalehti) ja mainontaa (Markkinointi&Mainonta). Juttujen perusteella kysyin, miten hyvin Kolmen Kaverin Jäätelö olisi menestynyt, jos markkinointiin olisi panostettu.

Ilokseni kirjoitukseni herätti runsaasti huomiota ja keskustelu aiheesta kävi vilkkaana eri kanavissa. Useissa kommenteissa korostettiin, että Kolme Kaveria on kyllä panostanut markkinointiin, mutta ei mainontaan.

Kommenttien innoittamana tarkastelen tässä tekstissäni Kolmen Kaverin Jäätelön menestystä McCarthyn määrittelemien markkinoinnin neljän kilpailukeinon kautta. Lopuksi toistan näkemykseni siitä, että Kolmen Kaverin olisi järkevää kasvattaa markkinoinnin investointejaan.

Tuote (Product)

Tuotteen tarina on omaleimainen ja tunteisiin vetoava. Kolmen Kaverin Jäätelö on syntynyt ystävyksien intohimosta hyvään jäätelöön. Tavoitteena on ”niin hyvä maku että taju lähtee”.

Ajan hengen mukaisesti jäätelö valmistetaan lähellä tuotetuista raaka-aineista. Keinotekoisia maku- tai väriaineita ei käytetä ja valmistustapaa kuvataan mahdollisimman yksinkertaiseksi.

Makuyhdistelmät ovat poikkeuksellisia ja tuotevalikoimaa on kasvatettu ilmeisen suunnitelmallisesti.

Pakkaus on muodoltaan suurimmasta osasta kilpailevia tuotteita erottuva ja visuaaliselta ilmeeltään miellyttävä. Tarralla tehty sinetti on erinomainen oivallus, joka vahvistaa erottumista ja viestii korkeasta laadusta.

Onko Kolmen Kaverin Jäätelön valikoima kasvamassa jo liiankin suureksi? Pitäisikö nykyisestä valikoimasta valita selkeät ”sankarituotteet”, joiden markkinointiin sekä peittoon jakelutiessä erityisesti panostetaan ja jotka vetävät muun valikoiman kysyntää perässään?

Hinta (Price)

En tunne tarkemmin Kolmen Kaverin Jäätelön valmistamisen, jakelun tai markkinoinnin kustannuksia. Oletettavasti premium-hinnoitellun jäätelön kate on kuitenkin hyvä.

Pakkauskoko 0,5 l mahdollistaa korkeasta kilohinnasta huolimatta järkevän tasoisen hinnan per pakkaus. Esimerkiksi Prismassa pakkauksen hinta on tätä kirjoitettaessa 4,95 €.

Aino-jäätelöön verrattuna Kolmen Kaverin hinta on Prismassa kaksinkertainen. Toisaalta Fazerin Pätkis- ja Dumle-jäätelöt ovat samanhintaisia kuin Kolmen Kaverin Jäätelö ja Ben & Jerry’s jopa 35% kalliimpaa.

Miksi Ben & Jerry’s saa tuotteestaan yli kolmanneksen kovemman hinnan ja voisiko brändiin panostamalla Kolmen Kaverin Jäätelön hintaa nostaa?

Saatavuus (Place)

Tuotteet ovat saatavilla pääasiallisesti päivittäistavarakaupoissa. Kolmen Kaverin Jäätelön kenties hienoin onnistuminen onkin tuotteiden saaminen yli tuhanteen kauppaan muutamassa vuodessa. Tästä saavutuksesta suuri osa elintarvikealan yrityksistä voi vain haaveilla. Miten tämä on tehty, sitä en tarkemmin tiedä.

Kaupoissa esillepanoista on Kolmen Kaverin Facebook-sivun mukaan huolehtinut ainakin jäätelölähettiläs Eve. Joissain myymälöissä on pystytty toteuttamaan esillepanoja omissa kylmäkaapeissa.

Kolmen Kaverin Jätskibiili taas on kiertänyt tapahtumissa ympäri Suomen myymässä jäätelöä ja kesällä Jätskifillarit ilahduttivat ihmisiä Helsingissä. Flow Festivalilla Kolme Kaveria myi 2000 annoksen testierän vegaanijäätelöä.

Millainen olisi Kolmen Kaverin Vene, mitä tapahtuisi jos jäätelölähettiläiden määrä olisi kymmenkertainen ja missä olisi paras paikka Kolmen Kaverin pysyvälle jäätelökioskille?

Markkinointiviestintä (Promotion)

Markkinointiviestintään lasketaan kuuluvaksi mainonta, myynninedistäminen, tiedotus- ja suhdetoiminta sekä myyntityö.

Näistä keinoista mainontaa ei ole Kolmen Kaverin Jäätelön markkinoinnissa toistaiseksi hyödynnetty juuri lainkaan. Sen sijaan tiedotus- ja suhdetoimintaa sekä myyntityötä on tehty runsaasti.

Omassa tiedossani on ainakin aktiivinen jalkatyö bloggaajien kanssa. Jäätelöä on aktiivisesti tarjottu maisteltavaksi laajalle bloggaajajoukolle ja bloggaajat näyttävätkin ottaneen tuotteen omakseen.

Vahvan tarinan, jalkatyön ja mainioiden tuotteiden voimalla on ansaittu runsaasti näkyvyyttä eri medioissa.

Kolmen Kaverin Jäätelön Facebook-tykkääjien määrä on vajaat 20 000. Instagramissa seuraajia on vajaat 3000. Päivityksiä Kaverit näyttävät tekevän säännöllisen epäsäännöllisesti. Mainepalvelu Underhoodin sosiaalisen median analyysissa Kolme Kaveria saa mainiot pisteet 5,5/10.

Kuinka paljon paremman peiton jakelutiessä Kolmen Kaverin Jäätelö voisi saada panostamalla mainontaan ja mikä olisi vahvojen mainonnan panostuksien vaikutus kysyntään?

Yhteenveto

Tämän tarkastelun tuloksena voidaan todeta Kolmen Kaverin kyllä panostaneen markkinointiin. Näkemykseni kuitenkin pysyy. Kasvun jatkamisen ja kasvuvauhdin kiihdyttämisen tärkein keino on markkinoinnin panoksien kasvattaminen.

Eniten voitettavaa Kolmella Kaverilla on markkinointiviestinnän investointien kasvattamisessa. Nykyiset keinot kannattaa pitää mukana valikoimassa, mutta etenkin mainonta eri kanavissa ja eri muodoissaan tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia.

Mainonnan avulla voidaan toistuvasti tavoittaa suuria ihmisjoukkoja. Viesti ja viestin esittämisen tapa voidaan määritellä itse ja toistojen määrää kasvattaa vapaasti. Oivaltavilla luovilla ratkaisuilla brändin tarinaan voidaan rakentaa voimaa, leveyttä ja etenkin tunnettuutta.

Lämmöllä, Laaksonen

Kirjoittaja Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

panu laaksonen_20151111

Jäätelökaverit brändien kärkikastiin ilman markkinointia.

Kolmen Kaverin Jäätelö nousi tänä vuonna jäätelömerkkien kärkeen Markkinointi&Mainonta-lehden Arvostetuimmat brändit -listalla. Taakse jäivät Aino, Magnum, Pingviini ja muut suomalaisten perinteiset suosikit.

Vuonna 2012 aloittaneen jäätelötehtaan onnistumisesta kertovassa artikkelissa todetaan menestyksen tulleen ilman mainontaa. Tuotekehityksestä vastaavan Sauli Saarniston mukaan premium-jäätelön maine on levinnyt suusta suuhun.

Markkinoinnista, tai pikemminkin sen puutteesta, Kolme Kaveria ovat kertoneet aiemmin Kauppalehdessä. Jutussa Kaverit toteavat, että kuluttajien viestejä jäätelöstä liikkuu sosiaalisessa mediassa ja tulee yrityksen sähköpostiin päivittäin. ”Muuta markkinointia ei ole tarvittu”.

Mitä jos markkinointiin olisi investoitu?

Vuoden 2015 keväällä Kolmen Kaverin Jäätelöä sai Kauppalehden artikkelin mukaan tuhannesta K- ja S-marketista. Yrityksen raportoitu liikevaihto koko vuodelta oli noin 2 Meur.

Jäätelöä siis myytiin keskimäärin 2000 eurolla per myymälä. Se on vielä aika vähän, vaikka kasvuluvut ovatkin olleet prosentuaalisesti kovia.

Jos Kolmen Kaverin Jäätelöä on myyty vuodessa kahdella miljoonalla eurolla ilman markkinointia, niin kuinka paljon myyntiä olisi tullut markkinointiin investoimalla?

Kolmen Kaverin Jäätelöllä on varmasti omat syynsä siihen, että he eivät ole (vielä?) investoineet markkinointiin. Tilanne on kuitenkin sama aivan liian monessa suomalaisessa yrityksessä.

Markkinoinnin mahdollisuuksia liiketoiminnan tekemisen työkaluna ei joko ymmärretä tai yrityksiltä puuttuu osaaminen tai resurssit markkinoinnin investointien tekemiseen. Tämä on huomattava kasvun este kotimarkkinassa ja etenkin viennin osalta.

Maailma on täynnä hyvää jäätelöä

Maailma on täynnä hyvänmakuisia jäätelöitä. Aivan samalla tavalla kuin se on täynnä esimerkiksi hyvänmakuisia oluita, makeisia ja virvoitusjuomia.

Näiden kaikkien tuotteiden valmistamisessa me olemme Suomessa ihan riittävän hyviä. Markkinoinnissa ja myynnissä emme niinkään. Hyvä tuote ei vieläkään myy itse itseään. Ei edes suomalaisilla mustikoilla, kardemummalla ja Madagaskarin vaniljalla maustettu kermainen premium-jäätelö.

Kolmen Kaverin Jäätelöä on tarkoituksena myydä myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Jotta nämä pyrkimykset olisivat realistisia, pitäisi myynnin ja tuloksen kotimaassa kasvaa vielä roimasti. Tai sitten kansainvälistymiseen tarvitaan rahoitusta jostain muualta.

Siitä olen joka tapauksessa varma, että maailmaa ei valloiteta ilman markkinointia. Siksikin myös Kolmen Kaverin olisi korkea aika alkaa tosissaan keskittymään markkinoinnin tekemiseen.

Kasvuhaluttomat yritykset vs. kasvuhalukkaat menestykset

Kirjoitin kesäkuussa kasvuhaluttomista suomalaista yrityksistä. Elinkeinoelämän keskusliiton teettämä Pk-toimintaympäristökysely kertoo, että suomalaisista yrityksistä puolet pyrkii vain säilyttämään nykyisen kokonsa ja markkina-asemansa.

Yritysten täytyy tavoitella kasvua tai ne kuolevat. Toivon että Kolmen Kaverin Jäätelö ei kuulu kasvua tavoittelemattomien yrityksien joukkoon. Tehkää Heikki, Ilkka ja Sauli mahtavasta jäätelöstänne markkinoimalla maailmanmenestys! Tuote ainakin on kunnossa.

Lämmöllä, Laaksonen

Kirjoittaja Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

Folksam Lip-Lap Laatutakuu ISS Direct Novo Nordisk Lomarengas E. Ahlström Lammi Spektri