panu laaksonen_20151111

Euro 2016 – juhlaa laidasta laitaan

Cannesin mainosfestivaalit jäivät minulta valitettavasti väliin, mutta Euro 2016 jalkapallohuumaan pääsin kiinni viime viikolla. Kolmen kaupungin ja kuuden paikan päällä seuratun ottelun kierros oli futisjuhlaa parhaimmillaan. Vaikka kyse olikin lomareissusta, tarttui keikalta matkaan mielenkiintoisia havaintoja markkinoinnin maailmasta.

Maabrändiä rakentamassa

Venäläiset ovat väkivaltaisia huligaaneja, britit kännisiä urpoja ja islantilaiset hymyileviä kaheleita. Kisoihin matkaavat fanit rakentavat tehokkaasti oman maansa brändiä.

Uusia stereotypioita syntyy ja vanhat vahvistuvat, kun fanijoukko muuttuu koko kansan kuvaksi. Saldo jää kuitenkin plussan puolelle, kun koko Euroopan katseet kääntyvät kisoissa pelaaviin joukkueisiin.

Suomen maabrändityöryhmä voisikin minun puolestani investoida jalkapallomaajoukkueemme valmennuksen ja tekemisen puitteiden kehittämiseen. Kolme ottelua kisoissa tarkoittaa vähintään lähes viittä tuntia TV-aikaa ja runsaasti muuta näkyvyyttä. Esimerkiksi Albania ilmestyi kisojen myötä takaisin Euroopan kartalle.

Kisaraja ei ylity

Kentän laidalla on katsojien lisäksi rivi kisojen yhteistyökumppaneiden mainoksia. Suomalaiset mainostajat kuitenkin loistavat poissaolollaan. Meillä on useampia hienoja kuluttajamarkkinoilla toimivia yrityksiä, mutta tekemisen kokoluokka ei ylitä kisarajaa.

Suomalaisten jo nyt kansainvälisillä markkinoilla toimivien yrityksien kilpailijoista kisojen yhteistyökumppaneita ovat mm. Continental-renkaat, Turkish Airline ja Orange. Toivon hartaasti, että suomalainenkin yritys nähdään jonain päivänä kisojen laitamainoksessa.

Probably

Carlsberg ei käytä laitamainoksissa lainkaan omaa logoaan. Sen sijaan se on kirjoittanut osan sloganistaan logon muotoon (”Probably”). Ratkaisu voi johtua alkoholimainonnan lainsäädännössä, mutta se on silti komean itsevarma.

Jani Halme kirjoitti aikanaan uusien brändien rynnimisestä Etelä-Afrikassa pelattujen MM-kisojen yhteistyökumppaniksi. Vaikka nyt ollaan Euroopassa, sama kehitys jatkuu.

Esimerkiksi kiinalaisten brändien pyrky Euroopan markkinoille vahvistuu jatkuvasti. Hisense kertoo kentän reunalla olevansa Kiinan ostetuin televisio. Socar taas on Azerbaidžanin valtion omistama öljy-yhtiö. En uskalla edes arvata millaisia tavoitteita heillä on kisayhteistyölle.

Tilaan sulle Uberin

Kansainväliset jakamistalouden palvelut muuttavat voimakkaasti myös kisamatkailua. Ison ryhmän majoitukset löytyivät kätevimmin AirBnb:n kautta ja Uber pelasti pahimmassa taksiruuhkassa. Kun vielä ruokakin hoitui pahimpaan kiireeseen Foodoran kautta, oli kattaus valmis. Minkään ei pitäisi estää meitä suomalaisia toteuttamasta seuraavaa vastaavaa palvelua.

Lämmöllä, Laaksonen

Ps. Saksa voittaa.

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

panu laaksonen_20151111

Kasvuhaluttomat yritykset ja miksi sinun pitäisi olla huolissaan niistä.

Elinkeinoelämän keskusliiton teettämä Pk-toimintaympäristökysely kertoo, että suomalaisista yrityksistä puolet pyrkii vain säilyttämään nykyisen kokonsa ja markkina-asemansa. Tämä on huolestuttavaa.

Jokainen yrittäjä ja yritys valitsee tietysti oman tiensä, ja menestyä voi monilla tavoilla. Pidän kuitenkin yrityksien kasvuhaluttomuutta suurena riskinä ja etenkin hukattuna mahdollisuutena sekä yksittäisten yrityksien että koko yhteiskuntamme hyvinvoinnin kannalta.

Miksi yrityksen pitäisi aina vaan kasvaa?

Selvityksessä listataan lukuisia syitä kasvuhaluttomuuteen. Kasvu pelottaa, koska riskit kasvavat. Kysyntää ei ole tarpeeksi tai yritys on jo saavuttanut tavoittelemansa koon. Miksi kasvua kuitenkin pitäisi tavoitella jokaisessa yrityksessä?

  1. Jos yritys ei kasva, syö palkkojen ja muiden kustannuksien nousu yrityksen kannattavuuden. Näin yritys ajautuu ennemmin tai myöhemmin vaikeuksiin.
  2. Pyrkimys kasvun tekemiseen pakottaa yrityksen panostamaan myyntiin ja myynnin haasteet opettavat yritystä kehittymään jatkuvasti paremmaksi. Ilman myynnin kehittämistä koko yritys näivettyy.
  3. Yrityksen kasvu on henkilöstön ja muiden tuotannontekijöiden kasvun summa. Tällä tarkoitan paitsi määrää myös laatua. Tekemisen laatu menee eteenpäin, kun yritys pyrkii kasvamaan ja laadun parantuminen tuo taas lisää kasvua.
  4. Kasvava yritys työllistää enemmän ihmisiä, investoi tuotekehitykseen, tarvitsee isompia toimitiloja, käyttää runsaammin muiden yrityksien palveluita ja maksaa enemmän veroja.

Bisneksen tekemisen luonnonlaki

Yhteiskunnan tasolla ei voida ehdoitta vaatia ikuista kasvua. Bruttokansantuote ei siis voi ilman ehtoja kasvaa kaikkialla, koko ajan ja loputtomasti.

Liike-elämässä tilanne on kuitenkin toinen. Bisneksen tekemisen luonnonlaki on, että markkinat syövät elävältä ne yritykset jotka eivät pysty kasvamaan. Ja toisaalta kasvun positiiviset kerrannaisvaikutukset yhteiskuntamme hyvinvointiin ovat voimakkaat.

Kuti jää piippuun

Yrityksien kasvuhaluista riippumatta, markkinoinnin osaamisen ja investointien puute on keskeinen kasvun este Suomessa.

Markkinoinnin keinoin pystytään tutkitusti kasvattamaan yrityksen liikevaihtoa ja markkinointipanostuksiaan kasvattavat yritykset kasvavat nopeammin kuin panostuksiaan vähentävät. Markkinointi on siis kasvun moottori. Tästä lisää vaikkapa Siksi markkinointia -selvityksestä.

Suomesta löytyy korkeatasoista osaamista useimmilla liiketoiminnan osa-alueilla. Osaamisemme jää kuitenkin suurelta osin hyödyntämättä, kun markkinoinnin panostukset ovat alimitoitettuja. Ja samalla kasvu jää tekemättä, oli kasvamiseen halua tai ei.

Lämmöllä, Laaksonen

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

panu laaksonen_20151111

B2B-markkinoinnissa Suomi tarvitsee enemmän ja parempaa.

Median digitalisoitumista ja sen vaikutuksia kuluttajien ostokäyttäytymiseen pidetään kenties suurimpana markkinoinnin ja myynnin tekemistä koskevana muutoksena miesmuistiin.

Pienemmälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että vastaava muutos on käynnissä B2B-tuotteiden ja palveluiden ostamisessa ja myymisessä.

Kuluttajamarkkinoinnissa muutokseen on reagoitu ja markkinoinnin tekeminen kehittyy vauhdilla. Mutta miten on B2B-yrityksien laita?

B2B-Suomi

Asia on erityisen tärkeä, koska B2B-yrityksien menestys on koko yhteiskuntamme taloudellisen hyvinvoinnin perusta. Anne Korkiakosken johtaman Siksi markkinointia -selvityksen mukaan Suomen viennistä vain murto-osa muodostuu kuluttajatuotteista tai -palveluista. Hyvinvointimme siis tehdään toisille yrityksille tuotteita tai palveluita myyvissä yrityksissä.

Markkinoinnin tykistö raivaa tietä myynnille

B2B-yrityksissä markkinoinnin mahdollisuudet kuitenkin nähdään kapeasti. Tyypillisimmin markkinointia käsitellään vain myynnin tukitoimintona. Edellä mainitussa selvityksessä viitataan Marketing Clinicin tutkimukseen, joka kertoo, että vain 24 prosentissa B2B-yrityksistä markkinoinnilla on tärkeä strateginen rooli liiketoiminnan yleisessä kehityksessä.

Myynnin työkalu markkinoinnin pitää toki ollakin. Markkinointia voidaan B2B-yrityksissä ajatella vaikkapa tykistönä, joka raivaa tietä myynnin jalkaväelle. Kun markkinointi toimii, etenee myynti helpommin ja nopeammin.

Samaan aikaan pitäisi kuitenkin nähdä myös esimerkiksi brändin tunnettuuden ja brändiin liitettävien mielikuvien vaikutus yritykseen kohdistuvaan kysyntään. B2B-ostopäätökset tehdään mitä suurimmassa määrin tunteella. Päättäjät kun eivät yrityksissäkään ole robotteja.

Kiinnostuneet kumppanit vähissä?

Myöskään markkinoinnin toimistot eivät perinteisesti ole olleet erityisen kiinnostuneita B2B-markkinoilla toimivista yrityksistä. Tätä selittänee erityisesti toimistojen osaamisen painottuminen massamedioissa toteutettaviin ratkaisuihin. Kun markkinointia tekevän yrityksen potentiaalisten asiakkaiden määrä on pieni, ei toimistojen normaali keinovalikoima enää toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Tekemistä kuitenkin riittäisi.

Modernin markkinoinnin työkalut toimivat

Modernin (kuluttaja)markkinoinnin työkalut kuitenkin toimivat erinomaisesti B2B-yrityksien myynnin kasvattamisen välineenä:

  • Sisältömarkkinoinnin mahdollisuudet ovat suuret, kun esimerkiksi pystytään tuottamaan asiakasta ammatillisesti kiinnostavaa asiantuntijasisältöä.
  • Verkkosivusto on kuin 24/7 auki oleva globaali messuständi, joka kerää liidien muodossa myynnille purtavaa.
  • Markkinoinnin automaation ratkaisuilla saadaan sisällöt levitettyä tehokkaasti ja dataa hyödyntämällä liidit laadullistettua myyntiä varten.
  • Verkkomainonnan älykkäät kohdentamisen keinot tuovat jopa TV-mainonnan B2B-yrityksien ulottuville.

Tarvitsemme siis parempaa B2B-markkinointia, ja enemmän. Ryhdytäänkö töihin?

Lämmöllä, Laaksonen

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

panu laaksonen_20151111

Angry Birdsin ensi-ilta ei tule päivääkään liian myöhään.

Vihaiset linnut lentävät tänään valkokankaille Euroopassa. Jo oli korkea aikakin, ajattelee moni.

Kysyin Rovion leffatiimissä työskentelevältä ystävältäni jo lähes kaksi vuotta sitten, miksi he eivät kiirehdi elokuvan valmistumista. Angry Birdsin alamäki oli tuolloin hyvässä vauhdissa. Ajattelin elokuvan olevan ainoa pelastus ja pelastautumisessahan nopeus on valttia.

Ystäväni vastaus tuolloin oli yksiselitteinen. Hänen mukaansa kiirehtiminen olisi suurin virhe. Elokuvan ja koko Angry Birds -brändin kannalta tärkeintä oli, että elokuvasta tulee kansainvälisellä mittapuulla arvioituna varmasti hyvä. Viisaita sanoja.

Saman kysymyksen on Roviolle sittemmin esittänyt moni muukin. Vastaus on ollut aina sama. ”Minä olen ajatellut, että olemmeko me liian ajoissa”, Rovion omistajiin kuuluva ja elokuvan tuotannosta vastannut Mikael Hed totesi hiljattain Helsingin Sanomien haastattelussa.

Ennennäkemätön panostus markkinointiin

Nyt elokuva on valmis ja kohtalonhetket koittavat seuraavien viikkojen aikana. Menestystä ei kuitenkaan ole jätetty sattuman varaan.

Angry Birds -elokuvan tekemisen ja etenkin markkinoinnin mittakaava on suomalaisen mittapuun mukaan ennennäkemättömän suuri. Rovion itse rahoittama elokuva on maksanut noin 65 miljoonaa euroa. Markkinoinnin ja levityksen kulut nousevat yli sadan miljoonan euron. Lisäksi kansainväliset promootiokumppanit McDonald’sista Citroeniin ja Panasoniciin takaavat näkyvyyttä jopa 220 Meur arvosta.

Hed on kertonut elokuvan pääsevän omilleen vajaan 300 Meur myynnillä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että esimerkiksi muumien lisensoinnista vastaavan Moomin Characters Oy:n koko liikevaihto on vuositasolla noin 7 miljoonaa eur. Suomen 100 suurimman yrityksen listalle taas pääsee noin 450 Meur liikevaihdolla.

Hollywood-luokan budjetit

Pelialan yritykset näyttävät ylipäänsä kulkevan täysin omia latujaan suomalaisessa markkinoinnin kentässä. Supercell panosti viime vuonna markkinointiin jopa 20% liikevaihdostaan, eli yli 450 Meur. Max Paynesta tunnetun Remedyn uusimman pelin Quantum Breakin budjetin arvioidaan olevan Hollywood-elokuvan kokoluokkaa. Markkinoinnin budjetti lienee samaa tasoa.

Lukujen suuruuden voidaan tietysti päivitellä perustuvan globaaliin tekemiseen ja toimialan erikoispiirteisiin. Kiistatonta kuitenkin on, että panostukset markkinointiin ovat suomalaisilla yrityksillä tyypillisesti pienempiä kuin useimmissa länsimaissa. Suomalaiset yritykset panostavat markkinointiin eri arvioiden mukaan noin 2-4% liikevaihdostaan. Vastaava luku esimerkiksi USA:ssa on kuluttajamarkkinoinnin yrityksissä jopa 10%.

Markkinointi on liiketoiminnan kasvattamisen työkalu

Edellä mainituille yrityksille on itsestään selvää, että markkinointi on keskeinen liiketoiminnan kasvattamisen työkalu. Tämä ei ole globaalin liiketoiminnan tai tietyn toimialan erikoispiirre.

Supercellillä markkinointia ei koeta irralliseksi toiminnoksi, vaan sillä on suuri rooli peliemme ja pelaajiemme tarinoiden jakamisessa. Olemme alusta asti uskoneet markkinoinnin voimaan ja pyrkineet tuomaan sitä lähelle pelitiimejämme”, Supercell kertoi kiittäessään Vuoden markkinointijohtajan tittelistä. Näillä opeilla yritys teki viime vuonna tulosta 845 Meur.

Lämmöllä, Laaksonen

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

panu laaksonen_20151111

Miten PK-yrityksen kasvua tehdään markkinoinnin keinoin?

Olen viimeisen parin viikon aikana tavannut kolme erilaista yritystä, jotka kaikki ovat esittäneet saman kysymyksen:

Liiketoimintamme kasvu polkee paikallaan ja etsimme keinoja vauhdin kiihdyttämiseksi. Miten kasvun tekemistä voidaan vauhdittaa markkinoinnin keinoin?

Mikään ei ammatillisesti voisi ilahduttaa minua enempää kuin tämä kysymys. Tähän kysymykseen minä ja kollegamme haluamme vastata työksemme.

Kasvun tekemisen neljä keinoa

Kyseiset yritykset toimivat B2C-markkinoilla ja yrityksien liikevaihdon kokoluokka on 5-20 Meur. Markkinointibudjetti on kaikilla korkeintaan noin 5% liikevaihdosta. Yrityksistä ensimmäinen toimii pienenevässä, toinen neutraalisti kehittyvässä ja kolmas kasvavassa markkinassa. Haaste on kuitenkin yhteinen.

Vaikka yritykset ja niiden toimialat ovat erilaisia, aloitamme kaikkien kohdalla haasteen ratkaisemisen paneutumalla neljään asiaan.

1. Keskitytään tehokkaampaan tekemiseen

Tyypillisesti markkinointibudjetti pilkotaan tämän kokoluokan yrityksissä jopa kymmeniin pienempiin toimenpiteisiin. Lopputuloksena on sillisalaatti, jota kutsun näennäismarkkinoinniksi. Kädet kyllä heiluvat, mutta mitään ei tapahdu.

Etenkin kun resurssit ovat niukat, täytyy tehdä vähemmän mutta paremmin. Karsitaan siis paljon aikaa vieviä ja tuottamattomia toimenpiteitä ja keskitetään investoinnit isompiin kokonaisuuksiin. Markkinointi on luopumisen tuskaa.

2. Kasvatetaan markkinointi-investointeja

Pelko on kasvun suurin este. Kasvun tekeminen edellyttää tyypillisesti resurssien kasvattamista ja rohkeutta kasvattaa riskiä. Toisaalta markkinoinnin tekemisen järkevöittäminen pienentää riskiä merkittävästi.

Markkinoinnin investoinnit saadaan tehokkaampaan käyttöön, kun tekemistä keskitetään edellä kuvatulla tavalla. Tämä ei kuitenkaan yleensä riitä, vaan tarvitaan myös suurempia panostuksia suunnitteluun, tuotantoon ja mediaan.

Investointeja ei kuitenkaan voida kasvattaa, mikäli investoinnin tuottoa ei voida mitata. Tästä lisää myöhemmin tässä kirjoituksessani.

3. Tehdään vaikuttavaa mainontaa

Kasvun tekemisessä voidaan hyödyntää monipuolisesti markkinointiviestinnän eri keinoja. Kyseisten yrityksien kohdalla mainonta eri kanavissa on kuitenkin keinoista keskeisin. Väitän näin, vaikka tämä väitteeni ei taidakaan nauttia erityisen suurta suosiota.

Tuotteiden hintojen kertominen ei ole mainontaa, vaan hintatiedotusta. Tuotteiden listaaminenkaan ei ole mainontaa, vaan tuotetiedotusta. Mainonta on tarinoita ja tunnetta. Mainonta rakentaa ja liittää yritykseen, tuotteeseen tai palveluun mielikuvia, jotka tekevät siitä kilpailijoitaan haluttavamman. Mainonta koskettaa ihmistä tunteen tasolla ja juuri siksi sen vaikutukset ovat pitkäaikaisia.

Mainontaa ja mainonnan puolustamista käsitteli hiljattain blogissaan Make It Simple:n Jarkko Tuuri. Suosittelen.

4. Mitataan ja opitaan

Vaikka markkinoinnin investointien tehtävänä onkin myynnin kasvattaminen, ei markkinoinnin toimivuutta voida mitata suoraan myynnistä. Myynnin kasvua saadaan aikaan, kun markkinoinnissa tehdään oikeita asioita hyvin.

Siksi mittaamisessa täytyy keskittyä ”oikeissa asioissa onnistumisen” arviointiin. Yksinkertaisimmillaan mittaamisen kohteita on kolme:

  1. Tunnettuus, eli kuinka suuri osa kohderyhmästä tuntee yrityksen, tuotteen tai palvelun.
    2. Preferenssi, eli kuinka suuri osa kohderyhmästä valitsee mieluummin yrityksen tuotteen tai palvelun kuin kilpailijan vastaavan.
    3. Suosittelu, eli kuinka suuri osa tuotteen tai palvelun käyttäjistä olisi valmiita suosittelemaan tuotetta tai palvelua.

Kun mittaamista tehdään jatkuvasti, opitaan näiden mittarien ja myynnin kasvun välinen suhde. Koska tulokset riippuvat toimialasta ja myös yrityksestä itsestään, tarvitaan mittaamisen oppimiseen kärsivällisyyttä.

Hei huomenta Suomi

Työmme kyseisten yrityksien kanssa on vasta alussa. Koska käytännössä kaikki uudet työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, olemme yhdessä isänmaan asialla hyvinvointiyhteiskuntaa pelastamassa. Ei hassumpi syy mainosmiehelle nousta ylös aamulla.

Lämmöllä, Laaksonen

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

panu laaksonen_20151111

Toinenkin ylimielinen idiootti kiittää.

Tommi Laiho kirjoitti blogissaan hienosti kiitoksen voimaannuttavasta vaikutuksesta. Tekstissään Laiho kannustaa jokaista jakamaan kiitoksia sekä kehuja ja esittää samalla kiitoksensa lukuisille itselleen tärkeille ihmisille.

Laiho tuskin tarkoitti kehotustaan otettavaksi näin kirjaimellisesti. Päätin kuitenkin hänen tekstinsä innoittamana kirjoittaa omat kiitokseni. Laihon tavoin pahoittelen jo etukäteen tärkeiden nimien puuttumista listalta.

Kiitos Tommi Laiho juttuideasta.

Kiitos Teemu Jokinen yhtiökumppanuudesta ja ystävyydestä. Joku viisas on kieltänyt perustamasta yritystä ystävän kanssa. Väärässä oli.

Kiitos kaikki mahtavat kollegat ja erityisesti Idat Riikka, Jussi, Jirka, Kati ja Anna. Teemme markkinoinnissa suuria nyt ja vielä paljon suurempia tulevaisuudessa.

Kiitos luottamuksesta osaamiseemme Pågenin Riku, Leena & Kia, Novo Nordiskin Salla, Niina & co, Lomarenkaan Pekka & Juksu, Risellan Riikka, Julio & Paul, Fressin Ville, Hannu, Mikko ja koko johtoryhmä, Credit24:n Kim & Hanna, PlusTerveyden Miina, Henna & Mia, GSK:n Essi, Aarne, Sari & co ja kaikki muutkin asiakkaamme. Lupaamme olla luottamuksenne arvoisia myös jatkossa ja tehdä markkinointianne kuin yrityksenne olisi omamme.

Kiitos faija koko elämän mittaisesta markkinoinnin korkeakoulusta. Saappaitasi en onnekseni ole koskaan joutunut täyttämään ja tuskin olisin siinä onnistunutkaan.

Kiitos Lössi. Te olette pian 40 vuoden ajan olleet minulle koulukavereita, kämppiksiä, joukkuetovereita, kummeja, kollegoita, asiakkaita ja ennen kaikkea ystäviä. Teitä parempia ei ole.

Erikseen mainittakoon vielä ystävä ja ammatillinen kumppani Tomi Wirtanen. Vaikka takkatulen loimussa välillä kipunoikin, tekevät keskustelumme markkinoinnista minusta joka kerta vähän kovemman ammattilaisen.

Kiitos Hermanni & Helmi ja Niina. Työ ei ole kaikki, te olette.

Lämmöllä, Laaksonen

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja

panu laaksonen_20151111

Tällaista vääryyttä ei saa Suomessa tapahtua

Suomi järkyttyi presidentti Sauli Niinistöä myöten 11-vuotiaan Valtteri Saarisen kohtaamasta rasistisesta käytöksestä. Valtteri kertoi Ylen aamu-tv:ssä reippaana, että häntä muun muassa nimitellään tummemman ihonvärinsä takia ja bussi saattaa jättää hänet poimimatta kyytiin. Presidentin Facebook-kirjoitusta lainaten, tällaista vääryyttä ei saa Suomessa tapahtua.

Perunalla kuvatut äpärapaskat

Toteutimme asiakkaallemme kuvakilpailun, johon osallistui omilla kuvillaan monennäköisiä suomalaisia. Kun äänestyksessä menestyi romanilapsen kuva, kokosi verkkoyhteisö voimansa äänestystulokseen vaikuttamiseksi. Koska ”kuka voisi edes HARKITA mannejen perunalla kuvattujen äpäräpaskoille häviämistä!”.

Tällaista vääryyttä ei saa Suomessa tapahtua.

Castingin uudet haasteet

Teimme pari viikkoa takaperin asiakkaamme uuden mainosfilmin castingin. Kun yksi suosikkiesiintyjistämme poikkesi ihonväriltään tyypillisestä kantasuomalaisesta, päädyimme yhdessä asiakkaan kanssa miettimään miten suomalaiset ihmiset häneen suhtautuisivat.

Tällaista vääryyttä ei saa Suomessa tapahtua.

Pelkoa väkivallanteoista

Halusimme toteuttaa asiakkaamme kanssa viestintäkampanjan, jossa asiakkaamme toivottaa julkisesti tervetulleeksi kaikki ihmiset ihonväriin tai uskontokuntaan katsomatta. Kampanjaa ei toteutettu, koska pelko asiakkaamme toimipisteisiin ja henkilöstöön kohdistuvista väkivallanteoista katsottiin liian suureksi.

Tällaista vääryyttä ei saa Suomessa tapahtua.

Ketsupit boikottiin

Felixin mainoksessa Josephine kertoo kalastusharrastuksestaan ja suomalaisuudesta. Koska Josephine ”on vääränvärinen”, ilmoittivat ihmiset julkisesti aloittavansa Felixin tuotteiden boikotoinnin.

Lisäksi Orklan ”Ei haittaa meitä!” -twiitin kirjoittanut viestintä- ja vastuullisuuspäällikkö Emma Vironmäki kertoi MTV3:lle Rajat kiinni -porukan muun muassa lähettäneen toistuvasti kuvia Isisin iskusta Brysselissä.
Tällaista vääryyttä ei saa Suomessa tapahtua.

Ei olla enää hiljaa rasismista

Tämä ei enää ole omien ongelmiensa ahdistamien ihmisten viatonta paineiden päästelyä tai humalaisten hölmöilyä.  Tämä on askel askeleelta vihaksi kasvavaa rasisimia, jonka me kaikki olemme liian hiljaa pysymällä antaneet muuttua hyväksytymmäksi ja uudeksi normaaliksi.

Tällaista vääryyttä ei saa Suomessa tapahtua.

Lämmöllä, Laaksonen

 Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja

PS. Hesarin Riitta Koivuranta tarttui tähän aiheeseen omassa jutussaan: http://www.hs.fi/kulttuuri/a1459994313070. Mukana kommentoimassa on myös Dynamo & Sonin Vesa Tujunen.

panu laaksonen_20151111

Mainosmiehen vinkki VR:lle

– nyt on aika kertoa junamatkailun vahvuuksista

VR kertoi viime viikolla lippu-uudistuksensa vaikutuksista. Toimitusjohtaja Mikael Aron mukaan uudistus on näkynyt alkuvuoden matkustajamäärissä toivotusti. Ainakaan vielä matkustajamäärän kasvu ei kuitenkaan riitä kattamaan hinnanalennuksien vaikutusta ja VR:n liikevaihto laskee edelleen.

Media hoiti hinnoista tiedottamisen

Pidemmän päälle minkään yrityksen menestys ei voi perustua jatkuvaan hintojen laskemiseen. Ei vaikka hintojen laskemista toivoisi koko Suomi. Markkinoinnin keinoin täytyy siis pystyä kertomaan oman tuotteen tai palvelun ylivoimaisuudesta ja luomaan haluttavia mielikuvia, jotta asiakas  tekee valintansa muuten kuin pelkän hinnan perusteella.

Suomessa on joitain yrityksiä, jotka voivat hoitaa tiedottamisen hintojensa alentamisesta YLE:n uutisten kautta. Viime vuonna tässä onnistui S-ryhmä ja nyt VR. Kun hintatiedotus on kaikkien päämedioiden voimalla hoidettu, voi VR ajaa halpuutuskampanjointinsa alas ja keskittyä kommunikoimaan ainutlaatuisia vahvuuksiaan.

Junassa on hauska matkustaa

Kerrottavaa Valtionrautateillä kyllä riittää. Bussiin verrattuna juna on nopeampi tapa matkustaa. Junissa on ravintolavaunut ja monta vessaa. Lastenvaunuissa on kirjoja, liukumäki ja leikkijuna ja yöjunassa matka sujuu mukavasti vaikka nukkuen. Junissa on sähköpistokkeet jokaisella paikalla ja langaton verkkokin toimii ainakin suurimman osan matkasta. Persoonalliset konduktöörit ovat kuin käveleviä mainoshahmoja, työskentelyhyteissä voi tehdä rauhassa töitä ja harvaan bussiin saa kyytiin oman auton.

Kiskojen kolinaa

Junalla matkustamiseen myös liitetään jo valmiiksi vahvojakin positiivisia mielikuvia. Rautatieasemat ovat kaupunkien keskustojen solmukohtia ja kiskojen kolina on kuin lupaus jostain paremmasta. Onpa junamatkailusta on tehty lauluja ja elokuviakin.

Junalla matkustamisen erityistä tunnelmaa kuvaavat hyvin esimerkiksi nämä kaksi mainosfilmiä maailmalta:

Kun tunteisiin vetoavan tarinan sitten vielä allekirjoittaa järkevällä hinnalla, voi rationaalinen kuluttaja hyvillä mielin valita junan.

Lämmöllä, Laaksonen

 Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja

Tiedote: Risellan markkinointia tekevät nyt Ida Fram ja Virta Helsinki.

Risellaa Suomessa edustava Conaxess Trade Finland on valinnut Ida Framin ja Virta Helsingin kehittämään Risellan markkinointia. Ida Fram ja Virta Helsinki valikoituivat kumppaneiksi kilpailutuksella. Keväällä alkavassa kampanjoinnissa on tarkoitus hyödyntää Risellan ikonista jingleä.

Conaxess Trade Finland (ent. Valora Trade Finland) etsi kilpailutuksella Risellan markkinointiin kumppaneita, jotka hallitsevat markkinoinnin strategisen suunnittelun, luovat ratkaisut sekä digitaaliset kanavat päivittäistavarakaupan markkinoinnissa. Tavoitteena on merkittävä myynnin kasvu.

Kasvutavoitteemme ovat kovat ja kumppanien valinnassa painotimme toimialaosaamisen ohella kykyä rakentaa toimiva kokonaisuus nimenomaan kasvun näkökulmasta. Ida Fram ja Virta erottuivat edukseen erityisesti strategisella osaamisellaan ja kokonaisvaltaisella lähestymisellään”, kertoo Conaxess Trade Finlandin Senior Brand Manager Riikka Jukarainen.

Risella on ollut suomalaisten luottobrändi jo vuosikymmenien ajan. Risellan suosituin tuote on puuroriisi, jonka lisäksi valikoimassa on 13 muuta riisituotetta. Risellan mainosjingle, Pepe Willbergin laulama ”Suomen suosituin riisi on Risella” on monille suomalaisille tuttu jo 1960-luvulta.

Tarkoitus on pyyhkiä pölyt hienon brändin päältä. Päivitämme mielikuvan tutusta ja turvallisesta Risellasta ja käännämme tuotteiden myynnin entistä jyrkempään kasvuun, kertoo Ida Framin toimitusjohtaja Panu Laaksonen.

Risellan, Ida Framin ja Virran yhteistyö on käynnistynyt markkinoinnin strategisella suunnittelulla, Risellan viestien kiteytyksellä ja verkkosivuston uudistuksella. Kampanjointi alkaa huhtikuussa.

Lisätietoja:

Panu Laaksonen, toimitusjohtaja, Ida Fram Oy
+358 40 517 7931
panu.laaksonen@idafram.fi

Mika Häyrinen, toimitusjohtaja, Virta Helsinki Oy
+358 50 3666 433
mika.hayrinen@virtamedia.com

Riikka Jukarainen, Senior Brand Manager, Oy Conaxess Trade Finland Ab
+358 50 575 5361
riikka.jukarainen@conaxesstrade.com

Conaxess Trade Finland on Suomen johtava myynti- ja markkinointiorganisaatio päivittäistavarakaupan alalla. Yrityksellä on yli 50 vuoden kokemus jakelutoiminnasta ja se on erikoistunut kotimaisten ja ulkomaisten brändituotteiden markkinointiin. www.conaxesstrade.com/fi

Ida Fram on täyden palvelun mainostoimisto, joka yhdessä sisaryrityksiensä digitaalisen median toimiston Into-Digital Oy:n ja viestintätoimisto Babler Oy:n kanssa palvelee asiakkaitaan 30 työntekijän voimin. Ida Framin asiakkuuksiin lukeutuvat mm. Pågen, Lomarengas ja Honkarakenne. www.idafram.fi

Virta Helsinki on digiajan mediatoimisto. Virta ryhmään kuuluvat ohjelmallisen digimarkkinoinnin toimisto R3al Helsinki ja asiakasymmärrys –ja tutkimustoimisto Kuulas Helsinki. Asiakkaita mm. Elisa, H&M, Olvi ja Posti. www.virtamedia.com

Puikot jäässä – mainosmies antaa huutia matkailupalveluille

Matkailuun kulutetaan Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa lähes 15 miljardia euroa vuodessa. Lisäksi yksi matkailueuro tuo ministeriön laskelmien mukaan muille toimialoille 56 senttiä.

Matkailin itse perheeni ja ystävieni kanssa hiihtolomalla Saariselällä. Reissu oli onnistunut, mutta mainosmiehen matkassa palvelut ja markkinointi saivat silti huutia. Pienet asiat ovat isoja asioita.

Poro on parasta kortilla

Menomatkalla poikkesimme paikallisella tilalla ostamassa laatikollisen poronlihaa. Maksuvälineenä kelpasi vain käteinen ja ostosreissu oli tyssätä siihen. Onneksi ystävällinen taksikuski oli valmis lainaamaan rahat. Yhdelläkään porotilalla ei kuulema ole korttimaksun mahdollisuutta. Pitäisi olla. Käteisen rahan käyttäminen vähenee ja korttimaksuun löytyy lukuisia käteviä ja kauppiaalle edullisia ratkaisuja. Nykytilanteessa kortin hyväksyminen maksuvälineenä olisi peräti kilpailuetu.

Vastaa vaikka EI, mutta älä jätä vastaamatta

Lähetin Saariselän verkkosivustolta löytämääni sähköpostiosoitteseen kyselyn noin viikkoa ennen loman alkamista. Tiedustelin postissani lisätietoja lasketteluvälineiden vuokraamisesta ja jonkinlaista pakettihintaa. Ajatuksenani oli omien varusteiden jättäminen kotiin. Postiini ei koskaan vastattu ja Finnair keräsi lisämaksun ylimääräisistä matkatavaroista. Se joka vastaa, tekee kauppaa.

Hissi auki pääsiäisenä

Maisemat ovat mahtavat, mutta muutoin Saariselän rinnetarjonta kalpenee muille pohjoisen hiihtokeskuksille. Kun hissejä on vain 5 kpl, pitäisi niiden kaikkien olla käytössä. Nyt yksi hissi pysyi suljettuna koko viikon ja se saadaan kuulema kuntoon ehkä pääsiäiseksi. Lisäksi toinen hissi oli käytössä vain ajoittain. Rinteessä väkeä oli vähän ja peruspalvelut laiminlyömällä määrä tuskin ainakaan kasvaa. Ja jos lähes puolet hisseistä on kiinni, pitäisi lipun hintaa laskea. Näin toimivat alppikohteet ainakin Ranskassa.

Urahtelu ei kutsu ostamaan

Tunturimaisemissakin asiakas odottaa ystävällistä ja osaavaa palvelua. Kylmäkiskoinen urahtelu voi kenties olla eksoottista, mutta ostamaan se ei kutsu. Aloitetaan vaikka seuraavista: hymyile, keskustele ja muista asiakas vielä seuraavanakin päivänä.

Tarjoa pullaa ja myy

Viikon lopulla istuskelimme koiravaljakko-ajeluja tarjoavan yrityksen kahvilassa, kun sisään asteli ajelulle osallistuneiden ihmisten ryhmä. Järjestäjä tarjosi porukalle kahvit ja pullat, mutta tarjotin kiersi kaaressa kolmen miehen seurueemme. En ole erityisen perso pullalle, mutta olisiko järjestäjä voinut tuupata pullat myös meille ja vaikkapa kehaista hyvin sujunutta safaria? Samalla kun pullat kiersivät pöytämme, kiersivät potentiaaliset kaupat myyjän.

puikot jäässä maisema

Tähtiä vain taivaalla

Suomalaisten lomakeskuksien ravintoloiden taso on yleisesti ottaen heikko. Niin myös tällä kertaa. Tarjonta on mielikuvituksetonta, valmiita kastikkeita ja erilaisia puolivalmisteita käytetään aivan liikaa ja turhan harva raaka-aine lautasella on tuoretta. Esimerkiksi alppikohteissa laadukas ruoka on oleellinen osa matkakokemusta. Ja Ruotsin Åressa sijaitseva Fäviken Magasinet nappasi vastikään toisen Michelin-tähden.

Markkinoikaa niitä palveluitanne

Vierailin Saariselän verkkosivustolla useampaan kertaan ennen matkaa ja matkan aikana. Tästä huolimatta en lainkaan kohdannut Saariselän mainontaa verkossa, vaikka uudelleenmarkkinoinnin (retargeting) ratkaisut tarjoaisivat erinomaisia mahdollisuuksia eri palveluista kertomiseen. Potentiaalisia mainostajia perheellemme olisivat olleet ainakin keilahalli, Angry Birds -leikkipuisto ja kylpylä. Nyt emme asioineet näistä yhdessäkään koko viikon aikana.

Miksi lentokentälle tuli vain melkein elävä tuli?

Kotimatkalla huomasin ilokseni, että Ivalon piskuisen lentokentän odotustilat oli uudistettu. Takan ääreen sijoitetut keinotuolit olivatkin täynnä matkustajista, mutta miksi takassa vilkkuivat keinovalot? Tulen pitäminen oikeassa takassa aiheuttaisi tietysti vaivaa, mutta elävä tuli olisi kentän lumisissa maisemissa todella tunnelmallinen ratkaisu. Ivalo voisi kenties olla maailmassa ainoa lentokenttä, jossa palaa aito puu. Ja kyllä, perun sanani jos tulen puuttumisessa on kyse lentoturvallisuudesta.

Lämmöllä, Laaksonen

 Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja