etusivun kuva 3_20150101

Rekrytointi: Verkkomainonnan, hakukonemarkkinoinnin ja verkkoanalytiikan liiketoiminnan vetäjä

Etsimme uuden liiketoiminnan vetäjäksi verkkomainonnan, hakukonemarkkinoinnin ja verkkoanalytiikan ratkaisujen kokenutta osaajaa.

Toimit tiiminvetäjänä, joka vastaa verkkomainonnan, hakukonemarkkinoinnin ja verkkoanalytiikan ratkaisujen osaamisen kehittämisestä ja myynnistä. Tehtäviisi kuuluu tiimin asiantuntijoiden osaamisen kehittäminen ja olet myös mukana tekemässä tiimin rekrytointeja koskevia päätöksiä. Myyntityötä teet tiiviissä yhteistyössä toimitusjohtajamme Panu Laaksosen kanssa.

Tarjoamme

  • Haastavan tehtävän nykyisen liiketoiminnan kehittämisessä ja uuden liiketoiminnan rakentamisessa
  • Mahdollisuuden itsenäiseen työskentelyyn ja oman toimenkuvan jatkuvaan kehittämiseen
  • Dynaamisen työympäristön ja viihtyisät toimitilat
  • Kilpailukykyisen palkan

Edellytämme

  • Vähintään 3 vuoden työkokemusta vastaavista tehtävistä
  • Kokemusta (digitaalisten) markkinoinnin palveluiden myyntityön tekemisestä
  • Väkevää asennetta myyntityön tekemiseen

Arvostamme

  • Korkeakoulututkintoa
  • Omaa kontaktiverkostoa myyntityön tekemisen tueksi
  • Suosituksia potentiaalisilta asiakkailta

Toimistomme sijaitsee Helsingin keskustassa Kampissa. Työ on vakituinen ja kokoaikainen. Paikka täytetään heti kun sopiva henkilö löytyy.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja palkkatoiveesi sähköpostitse viimeistään 30.6.2017. Liitä hakemukseen mukaan ainakin CV ja kuvaus osaamisestasi. Kirjoita sähköpostin otsikkokenttään ’Rekrytointi’.

Lisätiedot

Ole hyvä ja lähetä mahdolliset kysymyksesi sähköpostitse. Rekrytoinnin puheluihin emme valitettavasti pysty rekrytoinnin ensimmäisessä vaiheessa vastaamaan.

Ida Fram
CEO
Panu Laaksonen
panu.laaksonen@idafram.fi

Markkinointitoimisto Ida Fram lyhyesti

Suomi tarvitsee lisää menestyviä yrityksiä. Niitä tehdään markkinoimalla enemmän ja paremmin.

Kasvuhaluisimmat yritykset ovat usein hieman pienempiä tai haastajia omassa markkinassaan. Me haluamme työskennellä juuri näiden nälkäisimpien kasvajien kanssa.

Älykkäämpää markkinointia

Kun resurssit ovat niukemmat, tarvitaan älykkäämpiä markkinoinnin ratkaisuja. Liiketoiminnan kasvun tavoitteet saavutetaan käyttämällä markkinoinnin kilpailukeinoja: tuote, hinta, jakelutie ja markkinointiviestintä.

Toimitamme tuloksia

Työskentelemme useiden asiakkaidemme kanssa tuloksiin perustuvalla laskutusmallilla. Meidän laskutuksemme siis perustuu tekemämme markkinoinnin työn tuloksiin. Ja vaikka laskutustamme ei sidottaisikaan tuloksiin, teemme markkinoinnin töitä kuin asiakkaamme liiketoiminta olisi omamme.

Ida Fram Group

Olemme osa markkinoinnin suunnittelu- ja konsulttiyhtiö Ida Fram Groupia.  Palvelemme asiakkaitamme yhteensä 30 työntekijän voimin yhdessä sisaryrityksiemme digitaalisen median toimiston Into-Digital Oy:n ja viestintätoimisto Babler Oy:n kanssa.

Vapaamieliset markkinoinnin tekijät ja etiikka.

Toimittaja Aleksi Ylä-Anttila ruotii Marmain artikkelissaan (M&M 8/2017) rohkeutta ja eettisyyttä mainonnassa. Olin Folkin Tommi Laihon ja Bobin Miska Rajasuon kanssa mukana jutussa haastateltavana. Kävimme toimittajan kanssa aiheesta niin mielenkiintoista keskustelua, että päätin tässä ottaa muutamia asioita jatkokäsittelyyn.

Asiakkaalle kiitos ei

Keskustelimme esimerkiksi siitä, voisiko meidän toimistomme eettisen valinnan perusteella kieltäytyä tekemästä yhteistyötä jonkin asiakkaan kanssa. Vaikka emme ole tällaista päätöstä ainakaan vielä joutuneet tekemään, on kysymys pohtimisen arvoinen.

Itselleni ratkaisevaa ei ole se, missä liiketoiminnassa asiakasyritys toimii. Käytännössä kaikilla toimialoilla voi toimia rehellisesti ja vastuullisesti tai päinvastoin. Tapa toimia onkin mielestäni tärkeämpi asia kuin toimiala sinällään.

Me teemme yhteistyötä esimerkiksi alkoholin ja pienlainojen markkinoinnissa. Tätä joku voisi hyvinkin pitää epäeettisenä. Olemme kuitenkin todenneet näiden asiakkaidemme toimintatavan kestävän kriittisenkin tarkastelun. Pyrimme myös yhdessä asiakkaidemme kanssa edistämään rehellistä ja vastuullista tekemistä asiakkaamme markkinoinnissa ja koko toimialalla.

Tupakan markkinointi koetteli rajoja

Poikkeus kuitenkin vahvisti säännön, kun saimme joitain vuosia sitten tarjouspyynnön tupakkayrityksen markkinoinnista. Yrityksen toimintatavassa ei mielestämme ollut mitään erityistä moitittavaa, mutta jostain syystä nimenomaan tupakan markkinointiin liittyvä tarjouspyyntö tuntui hankalalta.

Kävimme kyseisen tarjouspyynnön läpi koko henkilöstön kanssa. Päätimme yhdessä tehdä tarjouksen, mutta henkilöstölle tarjottiin mahdollisuus kieltäytyä kyseiseen asiakkuuteen osallistumisesta. Kun tarjouksemme ei kuitenkaan mennyt läpi, ei lopullista puntarointia jouduttu tekemään. Lopputulosta henkilöstömme osalta en olisi osannut varmasti ennustaa.

Vapaamieliset markkinoinnin tekijät

Pitäisikö sitten henkilöstöllä olla aina mahdollisuus eettisiin syihin vedoten kieltäytyä osallistumisesta johonkin tiettyyn asiakkuuteen?

Itse pidän tällaista ratkaisua lähtökohtaisesti ongelmallisena. Eettiset syyt voivat olla hyvin moninaiset ja kohdistua laajasti erilaisiin toimialoihin. Yhdelle ongelma on ydinvoima, toiselle rahapelit ja kolmannelle liharuoka. Jos asiakas toimii lakien mukaisesti ja muutoinkin vastuullisesti, pitäisi markkinoinnin ammattilaisten mielestäni pystyä työskentelemään yrityksen kanssa.

Toisaalta tekemiseen haluton luova ihminen ei takuulla pysty parhaimpaansa, jos tekeminen on omaa vakaumusta vastaan. Ilmeisesti markkinoinnin tehtäviin kuitenkin hakeutuu lähtökohtaisesti vapaamielisiä tai erityisen joustavia ihmisiä, koska en ainakaan itse ole törmännyt kieltäytymisiin.

Toimiston oma agenda

Markkinointia tekevien yrityksien lisäksi myös markkinoinnin toimistojen pitäisi mielestäni rohkeasti ottaa kantaa esimerkiksi yhteiskunnallisiin asioihin. Kun vaikuttamisen osaamista on, sitä pitää myös käyttää. Bob pelasti aikanaan Korkeasaaren paviaaneja, mutta tämän päivän aiheita voisivat olla ainakin rasismiin puuttuminen tai yleensä suvaitsevaisuuden edistäminen.

Lämmöllä, Laaksonen

Kirjoittaja Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

Risella nousi Suomen suosituimmaksi riisibrändiksi.

Riisimerkki Risellan myynti on kasvanut kahden viime vuoden aikana 15 prosenttia onnistuneen brändiuudistuksen ja myyntistrategian seurauksena. Myynnin kasvun siivittämänä Risella nappasi myös riisibrändien kärkipaikan kahdessa kuluttajatutkimuksessa.

Risella-brändin siirtyessä markkinointi- ja myyntiorganisaatio Conaxess Trade Finlandin jakeluun vuoden 2015 alussa, Risellan myynninkehitys junnasi paikallaan. Conaxess Traden tehtävänä oli kääntää myynti nousuun ja raikastaa brändi-imago. Uutta kasvutarinaa lähdettiin hakemaan täydellisellä brändiuudistuksella sekä kehittämällä Risellan tuotevalikoimaa vallitsevien kuluttajatrendien mukaan.

”Suomalaisille vuosien takaa tuttu Risella-brändi piti tuoda tähän päivään. Kommunikaatio- ja pakkausuudistuksen lisäksi tuoteperheeseen tuotiin täysin uusia, trendikkäitä riisisekoituksia, kuten riisi-quinoa-moniviljaseos. Huolellisesti valitut uutuustuotteet vastasivat kuluttajien kysyntään ja niillä tavoitimme myös Risellalle uusia kohderyhmiä.”, kertoo Conaxess Trade Finlandin Senior Brand Manager Riikka Jukarainen.

Ida Fram toimii Risellan markkinoinnin kumppanina ja vastaa markkinoinnin strategisesta ja luovasta suunnittelusta yhdessä Conaxess Traden kanssa. Medioina on käytetty televisiota, radiota, hakukoneita ja blogeja. Lisäksi Ida on vastannut Risellan verkkosivuston uudistuksesta ja uutuustuotteiden pakkauksien suunnittelusta.

”Pyyhimme pölyt pois hienon brändin päältä. Myynnin kasvuluvut kertovat, että viestimme monipuolisesta ja modernista Risellasta on mennyt perille”, Ida Framin toimitusjohtaja Panu Laaksonen iloitsee.

Kahden vuoden aktiivinen brändinuudistus- ja tuoteryhmähallintatyö on tuottanut tulosta. Risellan myynti kasvoi 9 prosenttia vuonna 2016, ja menestys näkyy myös kuluttajatutkimuksissa. Markkinatutkimusyhtiö Nielsenin raportissa Risella oli riisimarkkinan suosituin brändi*. Brändien arvostus 2016 -tutkimuksessa Risella oli arvostetuin brändi riisi- ja pastakategoriassa**.

Risellan brändin uudistus jatkuu. Kevään 2017 aikana Risella lanseeraa heti valmis -tuoteperheen, joka koostuu valmiiksi kypsistä riisi-, quinoa- ja moniviljaseoksista. Uutuudet vastaavat helppojen, nopeiden ja terveellisten arkiruokien kasvavaan kysyntään.

Jukaraisen mukaan Risellan suurin myyntipiikki on kuitenkin edelleen joulu ja riisipuurosesonki. ”Viime vuoden joulusesongin aikaan Risella puuroriisiä myytiin Suomessa huimat 1,12 miljoonaa kiloa.”

Lisätiedot:

 Riikka Jukarainen, Senior Brand Manager, Conaxess Trade Finland
+358 50 5755 361, riikka.jukarainen@conaxesstrade.com
Risella Oy

Panu Laaksonen, toimitusjohtaja, Ida Fram Oy
+358 40 517 7931, panu.laaksonen@idafram.fi

*) Lähde: Nielsen Homescan PT-OSTOT 2016, MAT päättyen 2.10.2016, total Suomi, ostot arvossa, kategoria total riisit

**) Markkinointi&Mainonta-lehden ja Taloustutkimus Oy:n ja Brändien arvostus 2016 -tutkimuksessa selvitettiin kaiken kaikkiaan 1 005 brändin arvostus suomalaisten keskuudessa. Lisätietoa: http://www.taloustutkimus.fi/tuotteet_ja_palvelut/tuotekuva_brandi/valmiita_tuotekuvatutkimuksia/brandien-arvostus-2016/

Conaxess Trade on yksi Euroopan johtavista päivittäistavarakaupan jakelijayrityksistä. Konserni työllistää yli 500 henkilöä ja sen liikevaihto on 400 miljoonaa euroa. Yrityksellä on liiketoimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa sekä Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Suomessa yritys toimii johtavana myynti- ja markkinointiyhtiönä nimellä Oy Conaxess Trade Finland Ab. Yhtiön edustamia tuotemerkkejä Suomessa ovat muun muassa Risella, Twinings, Barilla, Wasa, Old El Paso, Mentos ja Wrigley’s. 

Ida Fram on markkinointitoimisto, joka yhdessä digitaalisen median toimiston Into-Digital Oy:n ja viestintätoimisto Babler Oy:n kanssa palvelee asiakkaitaan 30 työntekijän voimin. Ida Framin asiakkuuksiin lukeutuvat mm. Pågen, Lomarengas ja Honkarakenne.

Jukka Kurttila on Suomen Elon Musk.

Pian 200 vuotta täyttävä tekstiiliyritys Finlayson kertoi keskiviikkona liikevaihtonsa kasvaneen 50% ja liikevoittonsa kaksinkertaistuneen vuonna 2016. Menestyksen tekijät ovat vuonna 2014 yrityksen ostaneet mainosmiehet Jukka Kurttila ja Petri Pesonen sekä finanssialan osaaja Risto Voutilainen. Hattu päästä.

Markkinoi kuin Kurttila

Kirjoitin viime elokuussa Teslan markkinoinnista ja Elon Muskista otsikolla ”Markkinoi kuin Musk on kelvoton vinkki”. Viestini oli, ettei suurimmalla osalla suomalaisista markkinoijista ole edellytyksiä rakentaa brändiään Muskin opein ilman panostuksia maksettuun mediaan. Tätä mieltä olen edelleen.

Poikkeus vahvistaa

Finlayson kuitenkin on säännön vahvistava poikkeus. Uudistuneen Finlaysonin markkinoinnin keskiössä on uutiskynnyksen ylittävät yhteiskunnalliset kannanotot, konkreettiset teot ja tuotteet.

  • Vuoden 2014 lopussa Finlayson lanseerasi Touko Laaksosen homoeroottista kuvastoa käyttävän Tom of Finland -malliston. Kansainvälinen myynti ei vetänyt odotetusti, mutta Suomessa mallisto nosti Finlaysonin uudestaan ja erityisesti uudella tavalla esiin.
  • Keväällä 2015 Finlayson päätti yhteistyön tavaratalo Kärkkäisen kanssa Kärkkäisen omistajan rasististen mielipiteiden takia. Päätöksestä uutisoitiin kaikissa valtakunnan päämedioissa.
  • Toukokuussa 2015 Finlayson lanseerasi Finlayson Plus -tuotesarjan, jonka tuotteissa hyödynnetään augmented reality -teknologiaa. Lanseerauksen noteerasivat ainakin kaupallisen alan mediat ja design-mediat.
  • Vuoden 2015 lopussa Finlayson perusti Finlayson Lab -ohjelman, johon se palkkasi kolme nuorta suunnittelijaa harjoittelijoiksi. Ohjelmasta kertoivat esimerkiksi Kauppalehti ja Marmai.
  • Alkuvuonna 2016 Finlayson käynnisti lakanakeräyksen, jossa yritys lupasi tehdä vanhoista lakanoista räsymattoja. Keräys toi ihmiset Finlaysonin myymälöihin ja kierrätysmateriaalia kertyi lopulta yli 30 tonnia.
  • Kuluvan vuoden helmikuussa uutisoitiin Finlaysonin toimitusjohtajan Jukka Kurttilan päätöksestä välttää Yhdysvaltoihin matkustamista niin kauan kuin Trump on vallassa. Boikottiin tarttuivat ainakin YLE, IS ja Talouselämä.
  • Aiemmin tässä kuussa Finlayson toi markkinoille pussilakanan, jolle yritys antaa 50 vuoden takuun. Lakanan nimi on Jesus. Tämäkin lanseeraus uutisoitiin laajasti ja MV-lehti peräti epäili Finlaysonin sortuneen tuotteellaan uskonrauhan rikkomiseen.
  • Maaliskuussa Finlayson ehti myös liittoutumaan Suomen Punaisen Ristin ja Muumien kanssa rasismia vastaan (http://www.eirasimille.fi).

Yritys joka tekee kiinnostavia asioita ja toimii kiinnostavalla tavalla, kerää huomiota. Ja kun tällainen yritys menestyy, ylittää menestys uutiskynnyksen. Positiivinen ja itseään vahvistava kierre on valmis.

Finlayson-hakujen määrä Googlessa moninkertaistui Tom of Finland -malliston lanseerauksen myötä.

Kaikki joukolla mediaa ansaitsemaan?

Finlayson on onnistunut hienosti ansaitun median hyödyntämisessä markkinoinnissa. Tästäkö siis ratkaisu muidenkin yrityksien markkinoinnin haasteisiin?

Median ansaitsemisessa haasteena on erityisesti rohkeus. Uutiskynnyksen täytyy ylittyä, mutta se ei ole helppoa. Toimitusjohtaja Kurttila on kertonut saaneensa tappouhkauksia Tom of Finland -malliston julkaisun jälkeen. Kuinka moni johtaja tai edes yrittäjä on valmis tähän?

Jos rohkeus riittää, tarvitaan myös toisteisuutta. Yrityksen täytyy myydä koko ajan, eikä vain silloin kun sillä on toiminnastaan jotain kiinnostavaa sanottavaa. Finlaysonilla on jatkuvasti löydetty tapoja päästä esiin. Erityisen hienoa on, että suuri osa huomiosta on liittynyt Finlaysonin tuotteisiin.

Lisäksi viestin täytyy ansaittunakin tavoittaa riittävän suuri määrä ihmisiä. Viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Riittävälle tavoittavuudelle ei kuluttajatuotteiden markkinoinnissa ole vaihtoehtoja.

Finlaysonin Tomppa Hesarin kannessa

En tiedä Finlaysonin markkinoinnin budjettia. Sen kuitenkin tiedän, että edellä mainituista ”tempauksista” Hesarin kannen mainoksella on esitelty ainakin Tom of Finland -mallisto, Design Lab ja rasisminvastainen kampanja. Finlayson siis panostaa myös maksettuun mediaan ja näin vahvistaa viestiään ja viestinsä tavoittavuutta. Fiksua ja näkemykseni mukaan myös välttämätöntä.

Maailmalle ilman 200 vuoden yhteistä historiaa

Tällä hetkellä viennin osuus Finlaysonin myynnistä on 4,5%, eli noin 1,5 Meur. Tavoitteena on vuonna 2020 tehdä 10% liikevaihdosta ulkomailta. On kiinnostavaa nähdä, miten Finlaysonin maailmanvalloitusta tehdään, kun tukena ei ole 200 vuoden yhteistä historiaa ja vahvaa tunnettuutta. Todennäköisesti panostuksia maksulliseen mediaan täytyy kasvattaa voimakkaasti. Tai sitten Kurttilan täytyy tehdä Muskit myös kansainvälisesti.

Lämmöllä, Laaksonen

Kirjoittaja Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

Tiedote: Lip-Lap tekemään kasvua yhdessä Idan kanssa

Suomalainen laitureita valmistava Lip-Lap Laituri Oy tavoittelee uutta kasvua liiketoimintaansa yhdessä Ida Framin kanssa. Ida sitoutuu tavoitteisiin tulospohjaisella laskutusmallilla.

Perinteikäs perheyritys Lip-Lap on valmistanut suomalaiseen rantamaisemaan istuvia laitureita jo yli viisi vuosikymmentä. Nyt yritys lähti hakemaan uutta tuulta myyntiin ja markkinointiin.

Ida Fram toimii Lip-Lapin markkinoinnin kumppanina tulospohjaisella laskutusmallilla. Ensimmäisenä uudistuivat Lip-Lapin verkkosivut ja painetut markkinointimateriaalit. Ida vastaa myös muun muassa hakukoneoptimoinnista, hakusanamainonnasta ja verkkomainonnasta sekä radio- ja printtimainonnasta.

”Valitsimme Idan kumppaniksemme kokonaisvaltaisen palvelun ja strategisen näkemyksensä ansiosta. Halu tehdä aggressiivista kasvua vaikka omalla riskillä vakuutti”, Lip-Lapin myynti- ja markkinointijohtaja Ville Helenius kertoo.

Asiakas ja toimisto jakavat näkemyksen ja tavoitteet.

“Suomalainen pk-yritys tarvitsee markkinointia kasvaakseen ja me olemme mielellämme mukana tekemässä tätä kasvua. Siksi olemme rakentaneet Lip-Lapin kanssa tulospohjaisen laskutusmallin”, Ida Framin toimitusjohtaja Panu Laaksonen toteaa.

Lisätietoja:

Panu Laaksonen, toimitusjohtaja, Ida Fram Oy
+358 40 517 7931
panu.laaksonen@idafram.fi

Ville Helenius, myynti- ja markkinointijohtaja, Lip-Lap Laituri Oy
+358 40 563 2351
ville.helenius@lip-lap.fi
www.lip-lap.fi

Lip-Lap valmistaa laadukkaita laitureita säädettävistä pylväslaitureista talvehtiviin betoniponttonilaitureihin. Lisäksi yritys tarjoaa laajan valikoiman laiturien lisävarusteita ja tarvikkeita sekä kattavan asennuspalvelun. Lip-Lap on kotimainen perheyritys, jonka perusti Pentti Palotie vuonna 1965. Tällä hetkellä yrityksen omistaa hänen poikansa toimitusjohtaja Kimmo Palotie yhdessä kolmannen sukupolven kanssa.

Ida Fram on täyden palvelun mainostoimisto, joka yhdessä digitaalisen median toimiston Into-Digital Oy:n ja viestintätoimisto Babler Oy:n kanssa palvelee asiakkaitaan 30 työntekijän voimin. Ida Framin asiakkuuksiin lukeutuvat mm. Pågen, Lomarengas ja Honkarakenne.

 

Oravat ovat huonoja brändinrakentajia

HMD Global osti oikeuden käyttää Nokian tavaramerkkiä matkapuhelinten valmistuksessa. Ensimmäiset uudet Nokia-puhelimet julkaistiin viime viikolla Barcelonan mobiilimessuilla. Kauppoihin uutuudet saapuvat kuluvan vuoden toisen kvartaalin aikana.

Nokia oli tiennäyttäjä

Nokia oli aikanaan suomalaisille tiennäyttäjä kansainvälisen kuluttajabrändin rakentamisessa. Yritys investoi markkinointiin miljardeja euroja ja käytti parhaita kotimaisia sekä kansainvälisiä markkinoinnin kumppaneita.

Parhaimmillaan Nokia kuului maailmassa kymmenen arvokkaimman brändin joukkoon. Todennäköisesti tähän saavutukseen ei meidän elinaikanamme tule pystymään mikään muu suomalainen brändi.

Brändi vs. Jolla

Nokia-brändin vetovoima on edelleen vahva, vaikka sen arvo onkin romahtanut huippuvuosien 30 miljardista noin 5 miljardin tasolle. Muutaman päivän kuluessa julkistuksesta ilmestyi HMD Globalin mukaan yli 7500 artikkelia Nokia-puhelimista. Samalla puhelimet keräsivät sosiaalisessa mediassa yli 10 miljoonaa mainintaa.

Vetovoimainen brändi on kuluttajamarkkinoilla kaikki kaikessa. Siksi Nokia-brändin käyttäminen on erittäin mielenkiintoinen mahdollisuus HMD Globalille. Ei ole vaikeaa ennustaa uusille Nokia-puhelimille selvästi parempaa menestystä kuin esimerkiksi Jollalle, joka jo päätti vetäytyä matkapuhelinmarkkinoilta ja keskittyä Sailfish-käyttöjärjestelmän kehittämiseen.

Miksi vahva brändi on arvokas?

Vaikka brändi on yritykselle aineetonta omaisuutta, voidaan brändin arvo kirjata liikearvona yrityksen taseeseen.

Markkinoinnin teorian mukaan vahvan brändin tuomia konkreettisia hyötyjä ovat esimerkiksi seuraavat:

  • Erottautuminen kilpailijoista asiakkaille uskottavalla ja merkityksellisellä tavalla
  • Korkeampi hinta
  • Suurempi ostouseus ja asiakasuskollisuus
  • Parempi asema jakelutiessä
  • Suoja kilpailulta
  • Mahdollisuus laajentua uusiin tuoteryhmiin ja palveluihin

Brändin menestys siis määrittää vahvasti yrityksen liiketoiminnan menestystä. Kun yrityksen johdon vastuulla on yrityksen menestyksen tekeminen, pitäisi jokaisen suomalaisenkin johtajan olla erityisen kiinnostunut yrityksen ja sen tuotteiden tai palveluiden brändistä. Kuinka moni oikeasti on?

Oravat rakentavat heikkoja brändejä

Vahvoja brändejä rakennetaan näkemyksellä ja kärsivällisyydellä. Brändin arvon kasvattaminen on investointi, joka ei tarjoa pikavoittoja.

Monella markkinoijalla on oravan keskittymiskyky.

Esimerkiksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professorin Pekka Mattilan mielestä kuitenkin ”monella markkinoijalla on oravan keskittymiskyky”.

Mattilan mukaan viestien rakentumista ei malteta seurata ja markkinoijat säntäilevät lyhyen aikavälin tuloksien perässä. Tuloksena on sekalainen kokoelma ristiriitaisia ja keskenään kilpailevia markkinoinnin konsepteja.

Ei anneta periksi, eihän?

Vaasan yliopiston johtamisen yksikön tutkimusjohtaja Tero Vuorinen teki Kauppalehden mielipidekirjoituksessaan kivuliaita huomioita suomalaisten brändiosaamisesta.

Vaikka teksti perustuukin Vuorisen epätieteellisen kävelytutkimukseen Aleksanterinkadulla, on viesti karu: suomalaisia kansainvälisiä kuluttajabrändejä ei juuri ole. Vuorisen johtopäätös onkin, että ”suomalaisten kannattaisi jatkossakin keskittyä myymään rinta rottingilla metsäkoneita, laivoja ja hissejä, eikä surkutella Suomen heikkoutta kuluttajabrändeissä”.

Jääräpää kun olen, en halua antaa periksi. Ei siis olla oravia, vaan panostetaan jatkossakin myös vahvojen kansainvälisten kuluttajabrändien rakentamiseen. Ja toivotaan HMD Globalille ja Nokia-brändille erinomaista menestystä kivikovassa matkapuhelinmarkkinassa.

Lämmöllä, Laaksonen
Kirjoittaja Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

Tulos tai ulos. Näin markkinointiin rakennetaan tulospohjainen laskutusmalli.

Markkinointi on tärkein yrityksen liiketoiminnan kasvattamisen työkalu. Yrityksen markkinoinnin kumppanin tehtävänä on siis auttaa yritystä kasvattamaan liiketoimintaansa. Miten kumppanin työssä onnistumista mitataan yhteistyön tuloksien perusteella?

Mitä tekisin jos tämä olisi minun yritykseni?

Käytän asiakkaidemme markkinoinnin suunnittelussa työkaluna yksinkertaista kysymystä: Mitä tekisin, jos tämä olisi minun yritykseni? Tämä lähtökohta ohjaa tarkastelemaan asiakasyrityksen liiketoimintaa kokonaisuutena ja arvioimaan markkinoinnin kilpailukeinojen valikoimaa laajassa merkityksessään (klassinen 4P-malli).

Kun tämä on tekemisen lähtökohta, voi työn laskutus kokonaan tai osittain perustua toteutuneisiin tuloksiin. Tuloksiin perustuvassa laskutuksessa toimisto siis jakaa asiakkaan riskiä. Korvaus kumppanille on pienempi, jos asetettuja tavoitteita ei saavuteta. Jos taas tulokset ylittävät asetetut tavoitteet, hyötyy onnistumisesta myös kumppani.

10 vinkkiä tulospohjaisen laskutusmallin suunnitteluun

Tulospohjaisen laskutuksen mallit rakennetaan tapauskohtaisesti. Kokemukseni mukaan laskutusmallissa täytyy etukäteen sopia esimerkiksi seuraavista asioista:

1. Miten määrittelemme tavoitteet, joiden saavuttamiseen laskutus lopulta perustuu?
2. Mitkä ovat mitattavat tavoitteet ja miltä ajanjaksolta mittaaminen tehdään?
3. Miten tavoitteiden toteutumista seurataan ja raportoidaan?
4. Mikä on kumppanin tarjoaman työpanoksen sisältö ja ketkä töiden tekemiseen osallistuvat?
5. Sitoutuuko kumppani panostamaan yhteiseen tekemiseen jonkin tietyn työmäärän tietyllä ajanjaksolla vai määritelläänkö työpanoksen määrä muulla tavalla?
6. Miten mediainvestoinnin suunnittelu tehdään ja mikä on investoinnin koko?
7. Miten toimitaan jos mediainvestointia halutaan muuttaa alkuperäisestä?
8. Miten toimitaan, jos yhdessä todetaan asetettujen tavoitteiden olleen ylimitoitettuja tai alimitoitettuja?
9. Miten toimitaan, jos jokin tehtäväksi sovittu asia ei tapahdukaan ja tavoitteet muuttuvat sen takia ylimitoitetuiksi?
10. Miten laskutusmallissa käsitellään mahdolliset alihankinnat?

Kaksi esimerkkiä tulospohjaisesta laskutuksesta

Käytämme Ida Framissa tulospohjaista laskutusmallia useamman asiakkaamme kanssa.

Rakennusalan yrityksen laskutuksemme on pääosin työperusteinen, mutta osa laskutuksesta on sidottu tuloksiin. Mitattava tulos on yrityksen liikevaihdon kasvu ja mittausjakso tilikausi. Sopimuksessa määritellään myös mediainvestoinnin koko, joka on oleellinen tekijä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.

Tässä yhteistyössä tulospohjainen laskutus sitouttaa molemmat osapuolet tiiviiseen yhteistyöhön ja tasaa asiakkaan aiempaa suurempien markkinoinnin investointien aiheuttamaa riskiä.

Truescape Escape Room -pakohuonepelien markkinoinnissa laskutuksemme kokonaisuudessaan perustuu toteutuvaan myyntiin. Kyseessä on start-up-yritys, joka ei liiketoiminnan alkuvaiheessa voisi pääomien puutteesta johtuen riittävästi investoida markkinoinnin resurssien ostamiseen.

Olemme sitoutuneet panostamaan Truescapen markkinoinnin suunnitteluun ja toteutukseen tietyn määrän resursseja ja laskutamme prosenttiosuuden toteutuneesta myynnistä. Lisäksi sopimukseen on määritelty myynnin minimitaso, joka täytyy yhdessä saavuttaa ennen kuin laskutuksemme alkaa.

Lämmöllä, Laaksonen

Kirjoittaja Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

Tiedote: Jaakko Rytsölä escape room -bisnekseen Ida kumppaninaan.

Jaakko Rytsölän Truescape on avannut ensimmäisen pakohuonepelipaikkansa Helsingissä. Yrityksen on tarkoitus laajentaa toimintaansa koko Suomeen. Ida Fram toimii Truescapen markkinoinnin kumppanina tulospohjaisella laskutusmallilla.

Truescapen ensimmäinen pelipaikka toimii Helsingin Punavuoressa ja tarjoaa kolme pakohuonepeliä. Yritys avaa keväällä toisen toimipaikan Helsingissä ja suunnitelmana on laajentaa toiminta valtakunnalliseksi.

Pakohuonepeleistä on tullut Jaakko Rytsölän perheen intohimoinen harrastus ja nyt myös työ. Rytsölä on vaimonsa Sannin kanssa pelannut vuoden aikana Suomessa ja maailmalla yli 70 pakohuonepeliä.

”Pelasimme pakohuonepelin ensimmäisen kerran häämatkallamme Budapestissä. Pelitilassa syntynyt fiilis koukutti meidät välittömästi. Kun pelikokemusta karttui ja intomme vain kasvoi, päätimme perustaa oman pakohuonepelipaikan”, Rytsölä tiivistää.

Ida Fram toimii Truescapen markkinoinnin kumppanina yhdessä digitalisen markkinoinnin ja analytiikan toimiston Hopkinsin kanssa. Truescapen tärkeimmät markkinoinnin keinot ovat verkkosivuston kehitystyö, hakusanamainonta ja hakukoneoptimointi, blogimarkkinointi, verkkomainonta ja asiakassuhdemarkkinointi.

Yrityksien välinen yhteistyömalli on tulospohjainen ja laskutus perustuu pelivarauksien määrään.

”Markkinoinnin toimivuus ratkaisee pakohuonepelipaikan liiketoiminnan menestyksen. Koska Truescape on vasta aloittanut toimintansa, mutta haluaa kasvaa voimakkaasti, oli tulospohjainen laskutusmalli luonteva valinta. Riskiä jakamalla pääsemme yhteistyöhön, jossa menestys tehdään yhdessä”, Ida Framin toimitusjohtaja Panu Laaksonen taustoittaa.

Lisätietoja:

Jaakko Rytsölä, toimitusjohtaja, Truescape
+358 50 2295
info@truescape.fi
Truescape

Panu Laaksonen, toimitusjohtaja, Ida Fram Oy
+358 40 517 7931
panu.laaksonen@idafram.fi
Ida Fram Oy

Tällaisia ovat Kuukauden parhaat sekunnit.

Olin viime viikolla tuomaroimassa Kuukauden parhaita sekunteja. Raatimme arvioitavana oli vuoden 2016 viimeisen neljänneksen parhaat TV-mainokset.

Esikarsinnan oli läpäissyt lähes 60 mainosfilmiä ja voittajat julkaistaan MTV:n toimesta 22.2.2017. Kokosin tähän tekstiini 5 parhaita filmejä yhdistävää asiaa.

1. Konsepti

Konsepti on brändin kommunikaation lähtökohta ja punainen lanka. Hyvä konsepti kiteyttää ja dramatisoi brändin erottautumistekijät. Konseptia voidaan toteuttaa johdonmukaisesti ja toistuvasti eri kanavissa, jolloin se ajan kanssa rakentaa brändin tunnettuutta ja mielikuvat.

Parhaat mainokset perustuivat vahvaan konseptiin. Markkinoinnissa ei ole pikavoittoja, vaan menestys perustuu pitkäjänteiseen tekemiseen. Kun punainen lanka on kirkas ja säilyy, oppii kuluttaja ymmärtämään, hyväksymään ja lopulta omaksumaan brändin viestin.

2. Tarina

Viesti menee perille, kun se kerrotaan tarinan keinoin. Tähän oppiin luottavat kilpailussa pärjänneet filmit.

Mainoksen tarina voi olla pieni tai iso ja vedota erilaisiin tunteisiin. Tarinan kertomisesta huolimatta hyvä mainos voi olla luonteeltaan hyvinkin taktinen. ”Branding by selling” ei ole vain lentävä lause.

Tunteiden ja tarinan merkityksestä mainonnassa kirjoittaa ansiokkaasti esimerkiksi Make it Simplen Jarkko Tuuri blogitekstissään ”Kun saadaan aikaan tunnereaktio, mielikuvat siirtyvät pitkäkestoiseen muistiin”.

3. Musiikki

Musiikkia käytettiin tehokeinona tai jopa mainoksen kantavana voimana useammassa filmissä. Tässäkin voima on tunteisiin vetoamisessa. Musiikin avulla tuodaan tarinankerrontaan uusi kerros.

Musiikin voimasta olen kirjoittanut aikaisemmin blogissani otsikolla Antakaa kananlihan tulla.

4. Esiintyjät

Edullisemmassakaan tuotannossa ei kannata tinkiä esiintyjien laadusta. Parhaat onnistumiset filmeissä syntyvät pienissä asioissa – ilmeissä, eleissä ja asennoissa. Yksityiskohdat tekevät tarinan.

5. Tuotannon laatu

Hyväkään tarina ei nouse lentoon, jos tuotanto on tehty huonosti. Laadukas kuvaus, ohjaus, leikkaus, värit ja äänimaailma kasvattavat investoinnin kokoa, mutta maksavat itsensä takaisin parempina tuloksina.

Lopuksi todettakoon vielä, että laadukkaiden mainosfilmien suuri määrä oli ilahduttavaa. Spotit eivät kenties kestä vertailua Cannesin mainosfestivaalin parhaimmistoon, mutta laadun leveys on hyvin positiivista.

Lämmöllä, Laaksonen

Kirjoittaja Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

Ps. Onnittelu Valiolle ja Hasan & Partnersille Effie-kilpailun voitosta Lemmy Kilmister -tribuutilla. I raise my glass to you!

Ryöstö lentokentällä! Sämpylän hinta karkasi käsistä

Matkustin viikonloppuna Kentin viimeiselle keikalle Tukholmaan. Helsinki-Vantaan lentoasemalla ostin muovipussitetun juusto-ruissämpylän hintaan 6,20 eur ja Brämhultsin mehun 4,8 eurolla. Lähemmäs 5 euroa maksaneen kaurapuuron jätin kattilaan. Melko kallista.

Sama hinta kaikille, kallista vain köyhille

Käymissäni Facebook-keskusteluissa kommentit kentän kahviloiden ja ravintoloiden hintatasosta ovat olleet samansuuntaisia omien kokemuksieni kanssa.

  • ”Elämäni kalleimman aamupalan meidän perhe on syönyt juuri lentokentällä.”
  • ”Iso olut 9,5€ (tilavuus 0,4L ja 4.6%)!!!”
  • ”Nämä Helsingin hinnat ovat niin järjettömiä, että itse en enää kahvi/olut/sämpylä -ostoksia lähtökohtaisesti tee ollenkaan.”
  • ”Musta tuntuu että ne todella kokeilee missä menee toleranssin raja hintojen suhteen.”
  • ”Sama hinta kaikille, kallista vain köyhille.”
  • Kommentoijat ovat olleet väestön ostovoimaisemmasta päästä. Arkikokemuksien perusteella hinnoittelu on siis mennyt pahasti yli.

Kysynnän hintajouston laboratoriokoe

Lentokentällä näyttääkin olevan käynnissä kahvila- ja ravintolapalveluiden kysynnän hintajouston laboratoriokoe: kuinka paljon hintoja voidaan nostaa niin, että aiheutuva kysynnän lasku on pienempi kuin korkeammista hinnoista syntyvä tulojen lisäys.

Kritiikkiini olisi helppo vastata, että hinnoittelu on tehty parhaan liiketoiminnallisen tuloksen saavuttamiseksi. Asia ei kahdestakaan syystä kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen.

Rationaalinen kuluttaja vähentää kulutustaan

Abraham Lincolnin kerrotaan sanoneen, että kaikkia ihmisiä voi huijata jonkin aikaa, joitakin ihmisiä voi huijata kaiken aikaa, mutta kaikkia ihmisiä ei voi huijata kaiken aikaa.

Finavia ei raportoi suomalaisten matkustajien määrää Helsinki-Vantaan lentokentällä. Suomesta matkustavien osuus on kuitenkin noin puolet asiakkaista.

Ulkomaiset matkustajat tyypillisesti vierailevat kentällä harvoin ja hinnoittelun vaikutukset heidän ostokäyttäytymiseensä ovat arviolta suhteellisen pienet. Kun ihmisellä on nälkä, hänen täytyy syödä.

Suomalaisten matkustajien taas voidaan olettaa asioivan kentällä enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Hintataso tulee siis tutuksi ja alkaa pidemmällä aikavälillä vaikuttamaan myös ostopäätöksiin.

Jos hinnat toistuvasti koetaan liian korkeiksi, vähentää rationaalinen kuluttaja kulutustaan. Onko nykyinen liian korkeaksi koettu hintataso siis lopulta paras liiketoiminnan menestyksen kannalta?

Hintataso kentällä rakentaa maabrändiä

Lentokentän palveluista vastaa valtio-omisteinen Finavia, jonka tehtävä on ”edistää suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä, liikkumista ja kansainvälisyyttä”.

Finavia on osaltaan rakentamassa Suomen maabrändiä. Jos lentokentän palvelut ovat ylihinnoiteltuja, millaisia vaikutuksia tällä on matkailijoiden mielikuviin ja asenteisiin Suomea kohtaan?

Kysymyksen dramatisoimiseksi pieni ajatusleikki. Mitä jos lentokentällä tarjottaisiinkin ilmaiseksi kaikille ulkomaisille matkustajille suomalaisista puhtaista raaka-aineista valmistettu tuore sämpylä ja Pauligin kahvit?

Finavia vastaa

Kysyin lentokentän kahvila- ja ravintolapalveluiden hintatasosta Finavian liiketoiminnan kehitysjohtajalta Katja Sibergiltä. Sibergin mukaan Finavia vastaa kentän palveluntarjoajien kilpailuttamisesta ja valitsemisesta, mutta toimijat vastaavat itse hinnoittelustaan. Tavoitteena on kilpailun ylläpitäminen, jotta laatu pysyy korkeana ja hinnat kilpailukykyisenä.

Kahvila- ja ravintolapalveluista vastaavat SSP Finland ja HMSHost. Yritykset ovat kilpailijoita keskenään, joten monopolista ei ole kysymys. Aidon kilpailun toteutumisesta kahden toimijan mallissa suhtaudun kuitenkin epäilevästi.

Kaikki lentokentän palvelut huomioiden Helsinki-Vantaan hintataso on Finavian selvitysten mukaan kilpailukykyinen esimerkiksi pohjoismaisten verrokkiensa kanssa. Maailman kallein lentokenttä ei siis sijaitse Suomessa.

Kalliimpaa kaurapuuroa saa kyllä hakea.

Lämmöllä, Laaksonen
Kirjoittaja Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.