Sääntely seis ja alkoholimainonta kouluihin

Vuodenvaihteessa voimaan astuvat mietojen alkoholijuomien mainonnan rajoitukset ovat herättäneet huomiota julkisuudessa ja sosiaalisen median palveluissa. Muutoksiin on suhtauduttu kriittisesti ja etenkin some-keskusteluissa niitä on näytetty pitävän jopa jonkinlaisena hyökkäyksenä ihmisten itsemääräämisoikeutta kohtaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö on ilmoittanut lakimuutoksen tavoitteeksi lasten ja nuorten suojelemisen. Päätöksen taustalla on tutkimukset, joiden mukaan mainonta aikaistaa lasten alkoholinkäytön aloittamista sekä lisää nuorten alkoholinkäyttöä ja humalajuomista. Perustelut ovat mielestäni järkevät.

Esitän kysymyksen kaikille lakimuutosta vastustaville. Ovatko Sosiaali- ja terveysministeriön käyttämät tutkimustulokset virheellisiä ja millä perusteilla näin on? Tämä olisi nimittäin ainoa järkevä argumentti lakimuutoksen vastustamiselle. Tuskinpa kukaan meistä haluaa aikaistaa lasten alkoholinkäytön aloittamista ja lisätä nuorten humalajuomista.

Jatkan ajatusleikillä. Jos tutkimustulokset ovat virheellisiä, sopiiko että tuon heti huomenna lukioiden pihaan ulkomainoskyltit ja täytän ne alkoholia sisältävien tuotteiden mainoksilla? Jos tämä passaa, niin voinko raahata samanlaiset kyltit myös peruskoulujen pihoihin? Eikä tässä vielä kaikki. Pystytetäänkö vielä viimeiset kyltit päiväkodin leikkipuistoon?

Koska tutkimukset ovat väärässä ja alkoholimainonta ei vaikuta lapsiin ja nuoriin, ei mitään estettä mainosten esittämiselle pitäisi olla. Ja jos tämä ajatusleikki tuntuu pähkähullulta, mietitäänpä hetki kuinka monta alkoholimainosta esimerkiksi Helsingin keskustan kouluja käyvät lapset ja nuoret näkevät koulumatkallaan.

Markkinoijan tai mainostoimiston näkökulmasta rajoituksissa ei ole mitään erityisen uutta. Suomessa rajoitetaan monen muunkin tuotteen ja palvelun mainontaa ja vieläpä mietojen alkoholijuomien mainontaa tiukemmin. Vastuullista, laadukasta ja tuloksellista mietojen alkoholijuomien mainontaa onkin täysin mahdollista tehdä myös muutoksien jälkeen.

Panu Laaksonen, toimitusjohtaja, mainostoimisto Ida Fram

 

 

Sinä et tiedä onnistuiko MTV Push

Kirjoitin syyskuun lopulla Markkinointi & mainonta -lehden sivustolle Vierasblogikirjoituksen MTV Push -kohusta:

Helsingin kaupungin ja MTV:n järjestämä MTV Push –tapahtuma on erityisesti tapahtuman jälkeen saanut runsaasti negatiivista huomiota. Järjestelyjä on pidetty epäonnistuneina ja budjettia on luonnehdittu ylisuureksi. Samalla on kyseenalaistettu koko tapahtuman tarpeellisuus kulttuuritarjonnaltaan jo muutoinkin aktiivisessa kaupungissa.

Koska kyseessä on investointi Helsingin kaupungin kansainväliseen markkinointiin, pitäisi myös tuloksia arvioida nimenomaan tästä näkökulmasta. Keskustelu on kuitenkin painottunut aivan muihin asioihin.

Ongelmana epäselvät tavoitteet

Suurin syy keskustelun ajautumiselle väärille urille on epätarkkuus tavoitteiden asettamisessa ja asetettujen tavoitteiden viestimisessä.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tatu Rauhamäen mukaan MTV Push on keino saada kaupunkiin MTV European Music Awards -gaala. Tapahtuman järjestäjien mukaan MTV Pushin tehtävänä taas on tavoittaa mahdollisimman moni maailman nuorista, ja kertoa heille että Helsinki on paikka jonne kannattaa tulla.

Lisäksi edes näitä keskenään hyvin erilaisia tavoitteita ei ole pystytty ymmärrettävästi viestimään kaupunkilaisille ja medialle.

Kaupunkilaisia on kusetettu

MTV Pushin maksavat helsinkiläiset veronmaksajat. Kun tavoitteet ovat epäselvät, voi kuka tahansa  arvioida tuloksia itse valitsemastaan näkökulmasta. Keskustelua onkin käyty niin kirjavista lähtökohdista, että järjestäjät ovat jääneet täysin vaille mahdollisuuksia vakuuttaa ihmiset investoinnin järkevyydestä.

Tapahtumiin osallistui yhteensä vain noin 7000 ihmistä. Kun investointi on 850 000€, ei negatiivisen kritiikin esittämiseen tarvita edes laskutikkua. Tapahtumien osallistujamäärä ei kuitenkaan ole relevantti mittari, koska tavoitteena ei ole ollut mahdollisimman suuren yleisön tavoittaminen kotimaassa. Tämä unohtuu, kun MTV Pushin vaihtoehdoksi tarjotaan Flow-festivaalin anteliaampaa tukemista.

Budjetin käyttämisestä taas on liikkeellä ainakin kaksi versiota. Toisen version mukaan suurin investointi (450 000€) ovat tapahtuman järjestelyt, eli esimerkiksi lavat, äänentoisto ja turvamiehet. Tuoreemman version mukaan kyseinen summa on käytetty pääosin TV-toteutukseen, jonka tärkeimpänä lopputuloksena syntyy MTV Push Helsinki Special –ohjelma. Tällainen epätarkka informaatio rahankäytöstä varmistaa sen, että investointi tuomitaan liian kalliiksi.

Tapahtumalle jo varatusta budjetista huolimatta sitä tuskin järjestetään uudestaan ensi vuonna. Suurin syy siihen on täydellisesti epäonnistunut sisäinen markkinointi.

Kohderyhmänä kansainvälinen yleisö

Vaikka tavoitteiden asettaminen onkin tehty huolimattomasti, tiedetään MTV Pushin olevan ensisijaisesti Helsingin kaupungin ulkoisen markkinoinnin toimenpide. Investoinnin järkevyyttä on siis toistaiseksi mahdotonta tarkemmin arvioida, koska vaikutuksia valitussa kohderyhmässä ei tunneta.

Me emme vielä tiedä, saako Helsinki MTV European Music Awards –gaalan järjestettäväkseen. Jos gaala saadaan Pushin ansiosta Helsinkiin, maksaa investointi itsensä takaisin moninkertaisesti. Tiedossa ei myöskään ole, kuinka suuren määrän kohderyhmään kuuluvia ihmisiä TV-toteutus tavoittaa ja mitkä ovat vaikutukset kohderyhmän mielikuviin ja käyttäytymiseen. Markkinoinnillinen jättipotti voi siis vielä toteutua, kun nuoret ympäri maailman ihastuvat ja matkaavat Helsinkiin.

Sinä et siis tiedä onnistuiko MTV Push. Enkä muuten tiedä minäkään.

Panu Laaksonen, toimitusjohtaja, mainostoimisto Ida Fram

Kirjoitin Markkinointi & mainonta -lehden sivustolle Vierasblogikirjoituksen Itellan ”brändiuudistuksesta”:

Brändi on brändi ja nimi on nimi

Itella muuttaa nimensä takaisin Postiksi. Muutosta perustellaan ainakin kohderyhmätutkimuksien tuloksilla ja alhaisemmilla kustannuksilla.

Päätös on varmasti harkittu ja hyvin perusteltu. Häiritsevää kuitenkin on, että muutoksesta puhutaan brändin uudistamisena. Tästä kun ei suinkaan ole kysymys, vaan Itella muuttaa nimensä ja uudistaa samalla visuaalisen ilmeensä.

Brändi-termin yksiselitteinen määrittely on tietysti vaikeaa. Suomenkielisen Wikipedian mukaan brändi on tavaramerkin ympärille muodostunut positiivinen maine. Brändin arvo muodostuu esimerkiksi asiakkaiden merkkiuskollisuudesta ja brändiin liitettävistä mielikuvista. Näitä ei mikään yritys voi omalla päätöksellään muuttaa ainakaan yhdessä yössä.

Hermostumiseni voi tietysti kuitata sanojen merkityksien turhaksi ylitulkitsemiseksi. Pahoin kuitenkin pelkään, että tämä terminologian sekoittaminen kertoo laajemmin suomalaisen brändiosaamisen puutteista. Yrityksissämme ei tyypillisesti ymmärretä vahvan brändin merkitystä yrityksen keskeisenä kilpailuedun tekijänä, eikä olla valmiita tai kyvykkäitä investoimaan brändien pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Osallistu keskusteluun Marmain sivustolla >>

Alkoholimainonnan rajoituksia koskeva laki tulee voimaan ensi vuoden alusta. Lakiuudistuksen myötä mietojen alkoholijuomien mainonta kielletään yleisillä paikoilla. Rajoitukset koskevat myös alkoholin radiomainontaa ja televisiomainontaa.

Rajoituksien järkevyyteen liittyvään keskusteluun en tässä lähde ottamaan kantaa. Sen sijaan poimintana pari ulkomainosta.

Samba & Samba, kuin kaksi marjaa:

IdaFram_Samba_20140507

panu laaksonen kuva_20140310

Kirjoitin Markkinointi & Mainonta -lehteen tekstin Guruehdokas-sarjaan. Tekstiä ei ole vielä verkosta luettuna, mutta voit lukea jutun painetusta lehdestä tai alta.

Korjatkaamme kestävyysvaje markkinoimalla

Vaatimattomuus ei kaunista. Ilmoittaudun guruehdokkaaksi kertomalla miten kestävyysvaje poistetaan markkinoinnin keinoin.

Suomen Pankin mukaan suomalaisten kotitalouksien yhteenlasketut talletukset ovat yli 80 miljardia euroa. Suomalaisilla on siis varallisuutta inflaation syötävänä lähes kymmenkertaisesti arvioituun kestävyysvajeeseen verrattuna.

Markkinointi on keino saada nämä laiskat eurot liikkeelle. Yksityisen kulutuksen kasvu vaikuttaa positiivisesti talouskasvuun ja työllisyyteen.

Aloitetaan palveluista

Jos jokainen suomalainen kävisi kuukausittain kerran nykyistä useammin ravintolassa syömässä ja käyttäisi ruokailuun keskimäärin 10 euroa, kasvaisi yksityinen kulutus 600 miljoonalla eurolla vuodessa.

Seuraavat miljoonat voidaan hakea pois tileiltä makaamasta vaikkapa kotisiivouksien, yksityisten hammasläkäripalveluiden ja kotimaan matkailun kysyntää kasvattamalla.

Palveluiden nälkä kasvaa markkinoinnin avulla. Esimerkiksi McDonald’sin myynti Suomessa on yli 160 miljoonaa euroa vuodessa. Markkinointi on globaalin yrityksen sykkivä sydän ja liiketoiminnan kasvun elinehto.

Jatketaan verkkokaupalla

Kestävän kehityksen kannattajana en haluaisi lisätä tavaroiden kulutusta. Onneksi kestävyysvajetta voidaan korjata ohjaamalla nykyistä kulutusta.

Verkkokaupan arvo Suomessa on Kaupan liiton mukaan yli 10 miljardia euroa vuodessa. Tästä summasta menee arvioijasta riippuen noin 20 prosenttia ulkomaisille verkkokaupoille.  Lähes neljäsosa kestävyysvajeen euromäärästä valuu siis verkon kautta vieraisiin taskuihin.

Ulkomaisten verkkokauppojen suosiota selitetään usein edullisemmalla hinnalla. Selitys on halpa. Kansainväliset toimijat ymmärtävät paremmin kuluttajien ostokäyttäytymistä, kehittävät löydettävyydeltään ja käytettävyydeltään laadukkaampia verkkokauppoja sekä investoivat aggressiivisesti brändinsä vetovoiman kasvattamiseen.

Korjauslista

Lopuksi muutamia konkreettia ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi.

1. Päättäkäämme, että suurin potentiaali yritystemme liiketoiminnan kasvattamisessa on markkinoinnin, viestinnän ja myynnin osaamisen parantamisessa.

2. Lisätkäämme markkinointi ja viestintä pakollisiksi aineiksi kaikkiin peruskoulun jälkeisiin koulutuksiin.

3. Kasvattakaamme markkinoinnin, viestinnän ja myynnin osaamista yrityksien ylimmässä johdossa. Tämä onnistuu erityisesti johdon asennemuutoksella ja painottamalla markkinointiosaamista johdon rekrytoinneissa.

4. Muuttakaamme Tekesin toiminnan painotusta voimakkaammin innovaatioiden kehittämisen rahoittamisesta innovaatioiden kaupallistamiseen.

5. Pitäkäämme kiinni vahvasta teollisesta osaamisestamme, jolla ylläpidämme nykytilanteen. Samalla keskittykäämme kehittämään ainutlaatuisia kuluttajatuotteita ja –palveluita, jotka viemme maailmalle ylivoimaisen suomalaisen markkinointiosaamisen avulla.

Panu Laaksonen

Kirjoittaja on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja ja perustaja

Supertaifuunikeräys

Käynnistin yhdessä Suomen Blogimedian bloggaajien kanssa vapaaehtoiskampanjan, jonka tavoitteena on kerätä varoja supertaifuunin uhrien auttamiseen. Lähde mukaan lahjoittamalla rahaa tai levittämällä sanaa keräyksestä.

Filippiineille pahiten iskeneen supertaifuunin Haiyanin aiheuttamien kuolonuhrien määrän arvioidaan nousevan yli 10 000:n. Lisäksi arviolta 600 000 filippiiniläistä on joutunut kodittomaksi ja avun tarpeessa on jopa 4 miljoonaa lasta.

Haluatko auttaa kanssani supertaifuunin uhreja? Osallistu nyt lahjoittamalla rahaa Punaisen Ristin katastrofirahastoon tai levittämällä sanaa keräyksistä.

Auta lahjoittamalla

Tee lahjoituksesi Punaisen Ristin katastrofirahastoon verkkopankkimaksulla tai luottokortilla >>

Voit lahjoittaa myös soittamalla tai tekstiviestillä:

Soita 0600-122 20 (20,28 € + ppm)

Lähetä tekstiviesti SPR numeroon 16499 (15 €)

Auta levittämällä sanaa katastrofikeräyksistä

Voit auttaa myös levittämällä sanaa Punaisen Ristin keräyksestä. Lisää tieto keräyksestä esimerkiksi blogiisi, sivustollesi, uutiskirjeeseesi, sähköpostisi allekirjoitukseen, Facebook-profiiliisi tai Twitter-tiliisi. Valmiin keräyskampanjamateriaalin voit hakea osoitteesta www.kampanjasivu.fi/supertaifuunikerays

Painetun uutislehden tulevaisuus

Tältä näytti Kauppalehden uutisetusivu ”Nokia-päivänä” 3.9.2013. Mitä tämä kertoo painetun uutislehden tulevaisuudesta?

Tuoreessa Mainostaja-lehdessä on kirjoitus Pågenin mainostoimistovalinnasta, jonka tuloksena yhteistyöni Pågenin kanssa käynnistyi. Jutussa käydään läpi kilpailutuksen läpivieneen 2nd Opinionin asiantuntijan ja osakkaan Pekka Silvennoisen, Pågenin toimitusjohtajan Riku Vilantin ja toimitusjohtajani Panu Laaksosen ajatuksia prosessin onnistumisesta.

Lue juttu klikkaamalla alla olevaa kuvaa tai tilaa Mainostaja-lehti.

Pågenin mainostoimistovalinta Mainostaja-lehdessä

Pågen - reseptinä rakkaus

Pågenin taikinajuureen leivotut leivät ovat nyt televisiossa. Katso spotti YouTubesta.

Earth Hour 2013

Earth Hour on WWF:n maailmanlaajuinen ilmastotempaus. Valot sammuvat taas tunnin ajaksi nyt lauantaina 23.3. kello 20.30. Kampanjan verkkosivuston mukaan valojen sammuttaminen on ele, jolla ihmiset tuovat ilmi huolensa ilmastonmuutoksesta.

Voit osallistua tempaukseen myös itse. Sammutat vain kotonasi valot tunnin ajaksi. Siten olet mukana kertomassa maailman päättäjille huolestasi ilmastonmuutoksesta.

Lue lisää kampanjasta WWF:n sivustolla http://wwf.fi/earthhour/. Samassa osoitteessa voit ilmoittaa yrityksesi mukaan talkoisiin.