Ajankohtaista

etusivun kuva 4_20150101

Tiedote: Spektri Business Park uudistuu yhteistyössä Ida Framin kanssa.

Mainostoimisto Ida Fram on aloittanut yhteistyön Spektri Business Parkin kanssa. Ida Fram valikoitui Spektrin kumppaniksi kilpailutuksella.

Tapiolassa sijaitseva Spektri kokee mittavan uudistuksen 2016–2017. Suomen vanhin Business Park on uudistanut kuluvan vuoden aikana viiden toimistorakennuksensa vuokrattavat ja yleiset tilat sekä ravintolapalvelut. Uudistumisen myötä Spektri tarvitsi myös uuden yritysilmeen ja markkinoinnin ratkaisut.

“Uudistumisen myötä pystymme tarjoamaan entistä paremmat palvelut ja viihtyisämmät tilat nykyisille ja tuleville vuokralaisille. Etsimme projektissa monipuolista markkinoinnin kumppania, jolla on sekä vahvaa visuaalista näkemystä että kykyä auttaa meitä kehittämään palvelujamme ja markkinointiamme”, Spektrin uudistusta luotsaava toimitusjohtaja Outi Kymäläinen kertoo.

Spektrin uusi ilme on jo käytössä uudistetulla verkkosivustolla ja esitteessä. Samoin käytössä ovat muut myynnin tukimateriaalit. Mainonta verkossa ja muissa medioissa käynnistyy marraskuun aikana.

”Uudistuksen tarkoitus on parantaa Spektrin asemaa kilpaillussa markkinassa ja lisätä toimitilojen käyttöastetta. On hienoa olla pioneerin matkassa mukana tekemässä kasvua”, Ida Framin toimitusjohtaja Panu Laaksonen toteaa.

Spektrin tiimiin Idassa kuuluvat toimitusjohtaja Panu Laaksosen lisäksi AD ja luova johtaja Jirka Sauros, copywriter Kati Hartikainen, tuotanto-AD Jussi Salakka ja projektipäällikkö Riikka Antila.

Lisätietoja:

Outi Kymäläinen, toimitusjohtaja, Spektri Business Park Oy
+358 10 915 017
outi.kymalainen@spektri.fi
www.spektri.fi

Panu Laaksonen, toimitusjohtaja, Ida Fram Oy
+358 40 517 7931
panu.laaksonen@idafram.fi

Spektri Business Park on 5 toimistotalon kokonaisuus Tapiolassa, Otaniemen tiede- ja yrityskeskittymän kupeessa. Spektri tarjoaa toimitiloja noin 80 yritykselle sekä laadukkaat ravintolapalvelut ja monipuoliset kokouspalvelut pienille ja suurille ryhmille.

panu laaksonen_20151111

Sääntelyä puretaan – Apteekkariliitto kuin Peura ajovaloissa.

Olen aikaisemmin kirjoittanut niin kutsutun yleisen mielipiteen tulkitsemisesta ja sen merkityksen ymmärtämisestä. Vaikka termi on epäkonkreettinen, yritän käsitellä aihetta mahdollisimman konkreettisesti.

Esimerkiksi tasa-arvoisen avioliittolain kohdalla oli tunnistettavissa hetki, jolloin yleinen mielipide kääntyi lain puolelle. Tämä hetki nyrjäytti koko asiaa koskettavan keskustelun uuteen asentoon. Äkkiä olikin noloa olla lakia vastaan. Samalla varmistui lain läpimeno.

Yleinen mielipide ja apteekkitoiminta

Nyt samanlaisen taitekohdan kynnyksellä on apteekkitoiminnan sääntely ja Apteekkariliitto. Apteekkien määräsääntelyn ja lääkkeiden hintasääntelyn purkamisen on erityisesti ottanut asiakseen Vihreiden kansanedustaja Antero Vartia. Hän on nostanut aihetta esiin lukuisissa eri yhteyksissä. Nyt hän on tehnyt myös lakialoitteen sääntelyn purkamisen puolesta.

Apteekkarien etuja valvova Apteekkariliitto on ymmärrettävästi noussut asiassa takajaloilleen. Sääntelyn purkaminen lisäisi apteekkien määrää, laskisi hintoja ja pakottaisi apteekit kehittämään palveluitaan. Sanalla sanoen markkinaan syntyisi aitoa kilpailua ja apteekkien (joidenkin mielestä ylisuuret) voitot leikkautuisivat.

Kuin Peura ajovaloissa

Liiton reaktio on ollut alkeellinen. Ensin iskee paniikki ja sitä seuraa huonosti valmisteltu hyökkäys.

Porin Suomi Areenan keskustelussa Apteekkariliiton varapuheenjohtaja Sirpa Peura oli varautunut sateenvarjolla ”koska kansanedustaja Antero Vartian suusta on lentänyt niin paljon kakkaa julkisuuteen”. Lisäksi Peura kommentoi Vartian esiintymistä alatyylisesti. ”Hän on tyypillinen nuori mies, joka on tarvinnut ehkä tähän mennessä Buranaa ja saattaa olla että muutaman Viagra-paketin hakenut, en tiedä. Mutta tuota hän ei ole vielä oikeasti ollut sairas, hän ei vielä oikein ymmärrä mitä apteekkitoiminta on”

Vaikka kyseessä olikin yksittäinen ylilyönti, kuvaa se hyvin reagointia tilanteeseen, joka jo koetaan toivottomaksi. Peuraa voisikin onnitella siitä, että hän piti toistaiseksi parhaan esityksen sääntelyn purkamiseksi. Tämän jälkeenkin liiton kommentointi on ollut haparoivaa ja sisällöltään ohutta.

Mielipidelaiva kääntyy

Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Juhani Jokinen kommentoi aihetta jo aiemmin tänä vuonna kriittisesti. ”Ehkä se on aika vanhanaikainen järjestelmä kuitenkin loppujen lopuksi, eihän siinä markkinat toimi oikeastaan ollenkaan, toteaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Juhani Jokinen.”

Elokuussa Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä asettui julkisesti sääntelyn purkamisen puolestapuhujaksi ja viikko sitten Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtman ilmoitti, että ”suomalainen apteekkijärjestelmä olisi syytä perata perusteellisesti läpi”.

Julkisesta keskustelusta, keskustelupalstoilta ja muista lähteistä voikin jo päätellä, että yleinen mielipide on kääntymässä. Pelot väistyvät ja mahdollisuudet tuntuvat houkuttelevammilta. Lumipallo jatkaa kasvamistaan, kun seuraavat poliittisten (irto)pisteiden kerääjät ryntäävät haaskalle ja media seuraa perässä.

Yleisen mielipiteen käänteestä johtuen olen varma, että apteekkitoiminnan sääntelyyn tullaan puuttumaan vielä tämän tai aivan viimeistään seuraavan vaalikauden aikana. Kun tämänsuuntainen yleisen mielipiteen kehityskulku on kunnolla käynnistynyt, sitä on hyvin vaikeaa pysäyttää. Apteekkariliitto käy siis vain hidastuskamppailua.

Brändit ja yleinen mielipide

Yleinen mielipide voi olla epäsuotuisa myös brändejä kohtaan. Vaikka brändi tunnettaisiin, siihen voidaan suhtautua negatiivisesti. Esimerkiksi Nestlé kärsii yhä edelleen vanhoista synneistään ja Nokian sukellus on ollut niin syvä, että kerran yksi maailman arvokkaimmista kuluttajabrändeistä on menettänyt suurimman osan arvostaan.

Brändeille yleinen mielipide ei kuitenkaan välttämättä ole niin kriittinen asia. Tyypillisesti brändit eivät tarvitse koko kansan suosiota tai edes enemmistön positiivista suhtautumista. Riittää kun tarpeeksi suuri joukko rakastaa brändiä. Omassa kohderyhmässä vaakakuppi täytyy kuitenkin pitää tukevasti positiivisella puolella.

Lämmöllä, Laaksonen

Kirjoittaja Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

panu laaksonen_20151111

Jäätelökaverit brändien kärkikastiin markkinoimalla.

Kirjoitin edellisessä blogitekstissäni Kolmen Kaverin Jäätelön menestyksestä Markkinointi&Mainonta-lehden Arvostetuimmat brändit -listalla.

Lainasin tekstissäni lehtijuttuja, joissa oli kerrottu menestyksen tulleen ilman markkinointia (Kauppalehti) ja mainontaa (Markkinointi&Mainonta). Juttujen perusteella kysyin, miten hyvin Kolmen Kaverin Jäätelö olisi menestynyt, jos markkinointiin olisi panostettu.

Ilokseni kirjoitukseni herätti runsaasti huomiota ja keskustelu aiheesta kävi vilkkaana eri kanavissa. Useissa kommenteissa korostettiin, että Kolme Kaveria on kyllä panostanut markkinointiin, mutta ei mainontaan.

Kommenttien innoittamana tarkastelen tässä tekstissäni Kolmen Kaverin Jäätelön menestystä McCarthyn määrittelemien markkinoinnin neljän kilpailukeinon kautta. Lopuksi toistan näkemykseni siitä, että Kolmen Kaverin olisi järkevää kasvattaa markkinoinnin investointejaan.

Tuote (Product)

Tuotteen tarina on omaleimainen ja tunteisiin vetoava. Kolmen Kaverin Jäätelö on syntynyt ystävyksien intohimosta hyvään jäätelöön. Tavoitteena on ”niin hyvä maku että taju lähtee”.

Ajan hengen mukaisesti jäätelö valmistetaan lähellä tuotetuista raaka-aineista. Keinotekoisia maku- tai väriaineita ei käytetä ja valmistustapaa kuvataan mahdollisimman yksinkertaiseksi.

Makuyhdistelmät ovat poikkeuksellisia ja tuotevalikoimaa on kasvatettu ilmeisen suunnitelmallisesti.

Pakkaus on muodoltaan suurimmasta osasta kilpailevia tuotteita erottuva ja visuaaliselta ilmeeltään miellyttävä. Tarralla tehty sinetti on erinomainen oivallus, joka vahvistaa erottumista ja viestii korkeasta laadusta.

Onko Kolmen Kaverin Jäätelön valikoima kasvamassa jo liiankin suureksi? Pitäisikö nykyisestä valikoimasta valita selkeät ”sankarituotteet”, joiden markkinointiin sekä peittoon jakelutiessä erityisesti panostetaan ja jotka vetävät muun valikoiman kysyntää perässään?

Hinta (Price)

En tunne tarkemmin Kolmen Kaverin Jäätelön valmistamisen, jakelun tai markkinoinnin kustannuksia. Oletettavasti premium-hinnoitellun jäätelön kate on kuitenkin hyvä.

Pakkauskoko 0,5 l mahdollistaa korkeasta kilohinnasta huolimatta järkevän tasoisen hinnan per pakkaus. Esimerkiksi Prismassa pakkauksen hinta on tätä kirjoitettaessa 4,95 €.

Aino-jäätelöön verrattuna Kolmen Kaverin hinta on Prismassa kaksinkertainen. Toisaalta Fazerin Pätkis- ja Dumle-jäätelöt ovat samanhintaisia kuin Kolmen Kaverin Jäätelö ja Ben & Jerry’s jopa 35% kalliimpaa.

Miksi Ben & Jerry’s saa tuotteestaan yli kolmanneksen kovemman hinnan ja voisiko brändiin panostamalla Kolmen Kaverin Jäätelön hintaa nostaa?

Saatavuus (Place)

Tuotteet ovat saatavilla pääasiallisesti päivittäistavarakaupoissa. Kolmen Kaverin Jäätelön kenties hienoin onnistuminen onkin tuotteiden saaminen yli tuhanteen kauppaan muutamassa vuodessa. Tästä saavutuksesta suuri osa elintarvikealan yrityksistä voi vain haaveilla. Miten tämä on tehty, sitä en tarkemmin tiedä.

Kaupoissa esillepanoista on Kolmen Kaverin Facebook-sivun mukaan huolehtinut ainakin jäätelölähettiläs Eve. Joissain myymälöissä on pystytty toteuttamaan esillepanoja omissa kylmäkaapeissa.

Kolmen Kaverin Jätskibiili taas on kiertänyt tapahtumissa ympäri Suomen myymässä jäätelöä ja kesällä Jätskifillarit ilahduttivat ihmisiä Helsingissä. Flow Festivalilla Kolme Kaveria myi 2000 annoksen testierän vegaanijäätelöä.

Millainen olisi Kolmen Kaverin Vene, mitä tapahtuisi jos jäätelölähettiläiden määrä olisi kymmenkertainen ja missä olisi paras paikka Kolmen Kaverin pysyvälle jäätelökioskille?

Markkinointiviestintä (Promotion)

Markkinointiviestintään lasketaan kuuluvaksi mainonta, myynninedistäminen, tiedotus- ja suhdetoiminta sekä myyntityö.

Näistä keinoista mainontaa ei ole Kolmen Kaverin Jäätelön markkinoinnissa toistaiseksi hyödynnetty juuri lainkaan. Sen sijaan tiedotus- ja suhdetoimintaa sekä myyntityötä on tehty runsaasti.

Omassa tiedossani on ainakin aktiivinen jalkatyö bloggaajien kanssa. Jäätelöä on aktiivisesti tarjottu maisteltavaksi laajalle bloggaajajoukolle ja bloggaajat näyttävätkin ottaneen tuotteen omakseen.

Vahvan tarinan, jalkatyön ja mainioiden tuotteiden voimalla on ansaittu runsaasti näkyvyyttä eri medioissa.

Kolmen Kaverin Jäätelön Facebook-tykkääjien määrä on vajaat 20 000. Instagramissa seuraajia on vajaat 3000. Päivityksiä Kaverit näyttävät tekevän säännöllisen epäsäännöllisesti. Mainepalvelu Underhoodin sosiaalisen median analyysissa Kolme Kaveria saa mainiot pisteet 5,5/10.

Kuinka paljon paremman peiton jakelutiessä Kolmen Kaverin Jäätelö voisi saada panostamalla mainontaan ja mikä olisi vahvojen mainonnan panostuksien vaikutus kysyntään?

Yhteenveto

Tämän tarkastelun tuloksena voidaan todeta Kolmen Kaverin kyllä panostaneen markkinointiin. Näkemykseni kuitenkin pysyy. Kasvun jatkamisen ja kasvuvauhdin kiihdyttämisen tärkein keino on markkinoinnin panoksien kasvattaminen.

Eniten voitettavaa Kolmella Kaverilla on markkinointiviestinnän investointien kasvattamisessa. Nykyiset keinot kannattaa pitää mukana valikoimassa, mutta etenkin mainonta eri kanavissa ja eri muodoissaan tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia.

Mainonnan avulla voidaan toistuvasti tavoittaa suuria ihmisjoukkoja. Viesti ja viestin esittämisen tapa voidaan määritellä itse ja toistojen määrää kasvattaa vapaasti. Oivaltavilla luovilla ratkaisuilla brändin tarinaan voidaan rakentaa voimaa, leveyttä ja etenkin tunnettuutta.

Lämmöllä, Laaksonen

Kirjoittaja Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

panu laaksonen_20151111

Jäätelökaverit brändien kärkikastiin ilman markkinointia.

Kolmen Kaverin Jäätelö nousi tänä vuonna jäätelömerkkien kärkeen Markkinointi&Mainonta-lehden Arvostetuimmat brändit -listalla. Taakse jäivät Aino, Magnum, Pingviini ja muut suomalaisten perinteiset suosikit.

Vuonna 2012 aloittaneen jäätelötehtaan onnistumisesta kertovassa artikkelissa todetaan menestyksen tulleen ilman mainontaa. Tuotekehityksestä vastaavan Sauli Saarniston mukaan premium-jäätelön maine on levinnyt suusta suuhun.

Markkinoinnista, tai pikemminkin sen puutteesta, Kolme Kaveria ovat kertoneet aiemmin Kauppalehdessä. Jutussa Kaverit toteavat, että kuluttajien viestejä jäätelöstä liikkuu sosiaalisessa mediassa ja tulee yrityksen sähköpostiin päivittäin. ”Muuta markkinointia ei ole tarvittu”.

Mitä jos markkinointiin olisi investoitu?

Vuoden 2015 keväällä Kolmen Kaverin Jäätelöä sai Kauppalehden artikkelin mukaan tuhannesta K- ja S-marketista. Yrityksen raportoitu liikevaihto koko vuodelta oli noin 2 Meur.

Jäätelöä siis myytiin keskimäärin 2000 eurolla per myymälä. Se on vielä aika vähän, vaikka kasvuluvut ovatkin olleet prosentuaalisesti kovia.

Jos Kolmen Kaverin Jäätelöä on myyty vuodessa kahdella miljoonalla eurolla ilman markkinointia, niin kuinka paljon myyntiä olisi tullut markkinointiin investoimalla?

Kolmen Kaverin Jäätelöllä on varmasti omat syynsä siihen, että he eivät ole (vielä?) investoineet markkinointiin. Tilanne on kuitenkin sama aivan liian monessa suomalaisessa yrityksessä.

Markkinoinnin mahdollisuuksia liiketoiminnan tekemisen työkaluna ei joko ymmärretä tai yrityksiltä puuttuu osaaminen tai resurssit markkinoinnin investointien tekemiseen. Tämä on huomattava kasvun este kotimarkkinassa ja etenkin viennin osalta.

Maailma on täynnä hyvää jäätelöä

Maailma on täynnä hyvänmakuisia jäätelöitä. Aivan samalla tavalla kuin se on täynnä esimerkiksi hyvänmakuisia oluita, makeisia ja virvoitusjuomia.

Näiden kaikkien tuotteiden valmistamisessa me olemme Suomessa ihan riittävän hyviä. Markkinoinnissa ja myynnissä emme niinkään. Hyvä tuote ei vieläkään myy itse itseään. Ei edes suomalaisilla mustikoilla, kardemummalla ja Madagaskarin vaniljalla maustettu kermainen premium-jäätelö.

Kolmen Kaverin Jäätelöä on tarkoituksena myydä myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Jotta nämä pyrkimykset olisivat realistisia, pitäisi myynnin ja tuloksen kotimaassa kasvaa vielä roimasti. Tai sitten kansainvälistymiseen tarvitaan rahoitusta jostain muualta.

Siitä olen joka tapauksessa varma, että maailmaa ei valloiteta ilman markkinointia. Siksikin myös Kolmen Kaverin olisi korkea aika alkaa tosissaan keskittymään markkinoinnin tekemiseen.

Kasvuhaluttomat yritykset vs. kasvuhalukkaat menestykset

Kirjoitin kesäkuussa kasvuhaluttomista suomalaista yrityksistä. Elinkeinoelämän keskusliiton teettämä Pk-toimintaympäristökysely kertoo, että suomalaisista yrityksistä puolet pyrkii vain säilyttämään nykyisen kokonsa ja markkina-asemansa.

Yritysten täytyy tavoitella kasvua tai ne kuolevat. Toivon että Kolmen Kaverin Jäätelö ei kuulu kasvua tavoittelemattomien yrityksien joukkoon. Tehkää Heikki, Ilkka ja Sauli mahtavasta jäätelöstänne markkinoimalla maailmanmenestys! Tuote ainakin on kunnossa.

Lämmöllä, Laaksonen

Kirjoittaja Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

panu laaksonen_20151111

Miksi Elisa on Vuoden Brändinrakentaja?

Elisa palkittiin tiistaina Mainontapäivillä Vuoden Brändinrakentajana. Tunnustuksen jakavan Mainostajien liiton mukaan Elisa on onnistunut suunnitelmallisessa ja pitkäjänteisessä brändinhallinnassa, kehittänyt koko markkinoinnin alaa sekä saavuttanut markkinointiviestinnälle asetetut tavoitteensa. Onnittelen täydestä sydämestäni Elisaa ja Elisan markkinoinnin kumppaneita.

Voitto meni mielestäni aivan oikeaan osoitteeseen, mutta mikä Elisasta tekee maan parhaan brändinrakentajan?

1. Johdon sitoutuminen

Markkinointi nousee tekemisen keskiöön vain jos se pääsee johdon agendalle. Elisan ylin johto ymmärtää markkinoinnin merkityksen liiketoiminnan kasvattamisen työkaluna. Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilan mukaan ”markkinoinnilla ja markkinointiviestinnällä on suuri rooli brändin arvon kasvattamisessa ja liiketoimintatavoitteiden saavuttamisessa.”

2. Investoiminen brändin rakentamiseen

Suomalaisten yritysten patenttiratkaisu kasvun tekemiseen näyttää olevan hintojen laskeminen. Pidemmän päälle minkään yrityksen menestys ei kuitenkaan voi perustua jatkuvaan hintakilpailuun.

Koska Elisan markkinaosuus mobiililiittymissä on jo nyt noin 40%, on osuuden kasvattaminen haastavaa. Elisalla on siksi valittu kasvun tekemiseen toinen strategia: nostetaan asiakaskohtaista laskutusta.

Tämän strategisen valinnan tuloksena Elisa on vähentänyt aggressiivisten tarjouksien käyttämistä ja nostanut liittymiensä hintoja. Hintapisteen nostaminen on tehty investoimalla Elisa-brändin vetovoiman kasvattamiseen.

3. Rohkeat markkinoinnin luovat ratkaisut

”Otetaan kaksi mormoni-saarnaajalta näyttävää nörttiä ja lähetetään heidän rapakon taakse levittämään ilosanomaa Elisan laadukkaista ja järkevän hintaisista matkapuhelinliittymistä.”

Käsi ylös kaikki markkinoinnista vastaavat jotka olisitte rohjenneet tarttua tähän ratkaisuun? Etenkin kun mainoksien tuotanto paikan päällä USA:ssa on arviolta suomalaisen mittapuun mukaan hyvin kallista.

Elisan mobiililiittymien markkinoinnin luova ratkaisu ”Hintasaarnaajat” on vetovoimainen ja toteutus linjakas. Viihdyttävä tarina toistuu johdonmukaisesti eri kanavissa sekä sisällöllisesti että visuaalisesti. Now do you have time to talk about the brand builder of the year?

4. Luotto markkinoinnin kumppaneihin

Tiivis ja luottamuksellinen yhteistyö markkinoinnin kumppanien kanssa on menestyksekkään brändin rakentamisen edellytys. Elisa on löytänyt itselleen sopivimmat kumppanit ja luottaa valitsemiensa kumppanien osaamiseen.

Kirjoitimme vuosi sitten Elisan kuluttajaliiketoimintaan markkinointijohtajan Tomi Wirtasen kanssa hyvän markkinointijohtajan ominaisuuksista. Tuolloin totesimme, että ”hyvä markkinointijohtaja käyttää valtaansa harkiten ja luo kumppaneilleen edellytykset tehdä loistavaa työtä ja loistaa”. Näin toimii myös Vuoden Brändinrakentaja.

Vuoden Brändinrakentaja teki edellisellä tilikaudellaan historiansa parhaan tuloksen. Elisan tilinpäätöstiedotteen mukaan ”tulosta paransi erityisesti mobiilin palveluliikevaihdon kasvu”. Panostaminen brändin rakentamiseen näyttää siis tämänkin esimerkin perusteella olevan kannattava investointi. Tässä on titteli jota kannattaa jahdata.

Lämmöllä, Laaksonen

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

panu laaksonen_20151111

Markkinoinnin investointivarauksesta potkua kasvuun.

Suomalaisten yrityksien panostukset markkinointiin ovat alimitoitettuja. MTL:n, MARKin ja Mainostajien liiton toteuttaman Siksi markkinointia -hankkeen mukaan markkinointipanokset ovat Suomessa vain noin puolet siitä, mitä ne ovat vastaavilla yrityksillä kilpailevissa maissa. Toteuttamalla ”markkinoinnin investointivaraus”, panostuksia voitaisiin kasvattaa.

Vahvempaa kasvua ja työllisyyttä

Hallitus palautti kesällä agendalleen niin sanotun investointivarauksen. Varausta käyttämällä yritys voisi tehdä verotettavasta voitostaan investointeja varten varauksen, josta ei tarvitsisi maksaa veroa. Tarkoituksena on vauhdittaa yrityksien kasvua ja parantaa työllisyyttä.

Mikään uusi keksintö investointivaraus ei ole. Se oli Suomessa viimeksi käytössä vuonna 1992. Nyt suunnitelma kuitenkin sai heti tuoreeltaan kritiikkiä. Sen katsottiin suosivan vanhaa ”savupiipputeollisuutta”, jossa investointeja tyypillisesti tehdään kiinteään omaisuuteen.

Aineettomien investointien veroporkkana

Tiistaina Valtiovarainministeriö julkisti nimeämänsä henkilöt, jotka alkavat suunnitella yritysverotuksen uusia linjoja. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan tarkoituksena on nimenomaisesti huomioida muukin kuin perinteinen teollisuus. Painopiste on ”osaamisen ja aineettomien investointien verotuksen kehittämisessä”.

”Markkinoinnin investointivarauksessa” yritys varaisi osan voitoistaan mediatilan tai markkinoinnin palveluiden ostamiseen. Näistä investointeihin varatuista varoista yritys ei maksaisi veroja, eli markkinointiin panostamiseen kannustettaisiin veroporkkanan keinoin.

Positiivisena vaikutuksena kasvu

Markkinoinnin investointien tukemisen positiiviset vaikutukset olisivat kahtalaiset:

1) Markkinoinnin panostuksiaan investointivarauksen avulla kasvattavat yritykset menestyisivät paremmin.

2) Kasvaneet markkinoinnin investoinnit valuisivat mediatalojen sekä markkinoinnin palveluiden tarjoajien kautta kansantalouden hyödyksi esimerkiksi uusina työpaikkoina ja kasvaneina verotuloina.

Haluttaessa investointivarauksen käyttämistä voitaisiin painottaa vientiä tekeviin tai sitä tavoitteleviin yrityksiin. Tekemistä kuitenkin riittäisi myös kotimarkkinoillamme, kuten kirjoitin aikaisemmassa blogitekstissäni ”Korjatkaamme kestävyysvaje markkinoimalla”.

Lämmöllä, Laaksonen

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

panu laaksonen_20151111

”Markkinoi kuin Musk” on kelvoton vinkki.

Markkinoijia kannustetaan tekemään markkinointiaan uusin keinoin. Esimerkiksi mainonnan merkitystä vähätellään ja brändiä kehotetaan rakentamaan vaikkapa sisältömarkkinoinnin keinoin ja erityisesti omia kanavia ja ansaittua mediaa hyödyntäen. Heinäkuussa aiheesta kirjoitti Vapa Median Erol Tekkanat, joka ”ei ole nähnyt yhtään mainosta Teslasta, mutta pitää sitä yhtenä maailman arvokkaimpana brändinä”.

Hampurilainen kolmella haukulla 15 sekunnissa

Jos kaikki markkinoijat olisivat Elon Muskeja, voisin olla samaa mieltä. Musk on kuitenkin miljardööri, joka aikoo lennättää ihmiskunnan Marsiin. Hänen yhtiönsä Tesla Motors on kehittänyt urheilullisen sähköauton, jonka huippunopeus on 250 km/h.  Yrityksensä tuloksenjulkistamistilaisuudessa Musk uhkailee alihankkijoita sopimusten irtisanomisilla ja kuvaa osien toimittajien vaikeuksia lauseella ”had mostly gotten their shit together”. Musk pystyy syömään hampurilaisen kolmella haukulla 15 sekunnissa.

Tuotekehitys on Teslan markkinointi-investointi

Teslan ei tarvitse investoida mainontaan (yhtä paljon kuin kilpailijoidensa), koska Tesla on globaali ilmiö. Ilmiön on rakentanut Elon Musk, joka on ilmiö itsekin. Kun Musk puhuu, maailma kuuntelee.

Toisaalta Tesla Motors teki pelkästään huhti-kesäkuussa 2016 tappiota noin 263 miljoonaa euroa. Ainutlaatuisen tuotteen kehittämiseen joudutaan siis tekemään valtavia riski-investointeja. Rajut tappiot ovatkin oleellinen osa Teslan markkinointi-investointeja. Kuinka monella suomalaisyrityksellä olisi varaa toimia näin?

Autoala mainostaa 44 miljardilla

Teslan kilpailijatkin tekevät hienoja tuotteita, mutta luottavat silti mainontaan. Advertising Agen artikkelin mukaan autoalalla käytetään globaalisti kaikista toimialoista eniten rahaa mainontaan sen eri muodoissa. Vuodelle 2016 ennuste panostuksista on yhteensä 44 miljardia dollaria.

Autobrändeistä arvokkain on Toyota, jonka sijoitus Interbrandin Top Global Brands -listalla on kuudes. Tesla ei, ainakaan vielä, mahdu sadan arvokkaimman brändin joukkoon maailmassa.

Apple mainostaa miljardeilla

Apple on maailman arvokkain brändi ja pörssikurssin vaihteluista riippuen myös kolmen arvokkaimman yrityksen joukossa maailmassa. Teslan tavoin Applellakin on suuri ja äänekäs fanijoukko. Pienemmätkin Applea koskevat uutiset saavat runsaasti näkyvyyttä maailmanlaajuisesti.

Tästä huolimatta Apple kasvatti syyskuussa 2015 päättyneellä tilikaudella rajusti panostuksiaan mainontaan. Applen vuosikertomuksen mukaan mainontaan investoitiin globaalisti 1,8 miljardia dollaria, mikä on peräti 50% enemmän kuin vertailukaudella. Marketing and advertising is critical to the development and sale of innovative products and technologies.”, vuosikertomuksessa kiteytetään.

Mainontaa ei pidä ylenkatsoa

Vahvojen brändien rakentamiseen ja myynnin kasvattamiseen on paljon erilaisia keinoja, joista mainonta ei aina ole tehokkain. Suurimmalla osalla suomalaisista markkinoijista ei kuitenkaan ole minkäänlaisia edellytyksiä rakentaa brändiään Muskin opein ilman panostuksia mainontaan.

Menestyvä brändi tarvitsee tunteisiin vetoavan tarinan ja tarinan kertomisen keinoista mainonta on todennäköisimmin suomalaistenkin markkinoijien ulottuvilla. Mainonnan keinoilla myös tavoitetaan varmimmin riittävän suuri määrä ihmisiä. Siksi mainontaa ei pidä ylenkatsoa.

Neljä markkinoinnin vinkkiä kasvuun

”Markkinoi kuin Musk” on seksikäs vinkki, mutta toteuttamiskelvoton. Yleispätevämmän ohjeen kasvun tekemiseen markkinoinnin keinoin tiivistäisin seuraavasti. Ja kun vinkkejä tarkemmin lukee, voi itse asiassa todeta myös Elon Muskin omalla tavallaan toteuttavan niitä.

  1. Opettele tuntemaan potentiaaliset asiakkaasi. Mitä he inhoavat ja rakastavat, mitä he toivovat ja pelkäävät, mikä heille on tärkeää ja mikä heitä motivoi?
  2. Tiivistä tuotteesi tai palvelusi erityiset vahvuudet asiakkaalle merkityksellisiksi ja uskottaviksi. Miksi asiakkaan pitäisi valita juuri sinun tuotteesi tai palvelusi?
  3. Kerro tuotteesi tai palvelusi ainutlaatuisuudesta kiinnostavalla ja koskettavalla tavalla. Vahvat brändit ja myynnin kasvu tehdään vaikuttamalla ihmisten tunteisiin.
  4. Investoi (enemmän) näkyvyyteen eri medioissa. Näkyvyyden voit ostaa, mutta myös ansaita tai hankkia käyttämällä omia kanaviasi. Parhaassa tapauksessa yhdistät kaikki edelliset.

Lämmöllä, Laaksonen

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

panu laaksonen_20151111

Euro 2016 – juhlaa laidasta laitaan

Cannesin mainosfestivaalit jäivät minulta valitettavasti väliin, mutta Euro 2016 jalkapallohuumaan pääsin kiinni viime viikolla. Kolmen kaupungin ja kuuden paikan päällä seuratun ottelun kierros oli futisjuhlaa parhaimmillaan. Vaikka kyse olikin lomareissusta, tarttui keikalta matkaan mielenkiintoisia havaintoja markkinoinnin maailmasta.

Maabrändiä rakentamassa

Venäläiset ovat väkivaltaisia huligaaneja, britit kännisiä urpoja ja islantilaiset hymyileviä kaheleita. Kisoihin matkaavat fanit rakentavat tehokkaasti oman maansa brändiä.

Uusia stereotypioita syntyy ja vanhat vahvistuvat, kun fanijoukko muuttuu koko kansan kuvaksi. Saldo jää kuitenkin plussan puolelle, kun koko Euroopan katseet kääntyvät kisoissa pelaaviin joukkueisiin.

Suomen maabrändityöryhmä voisikin minun puolestani investoida jalkapallomaajoukkueemme valmennuksen ja tekemisen puitteiden kehittämiseen. Kolme ottelua kisoissa tarkoittaa vähintään lähes viittä tuntia TV-aikaa ja runsaasti muuta näkyvyyttä. Esimerkiksi Albania ilmestyi kisojen myötä takaisin Euroopan kartalle.

Kisaraja ei ylity

Kentän laidalla on katsojien lisäksi rivi kisojen yhteistyökumppaneiden mainoksia. Suomalaiset mainostajat kuitenkin loistavat poissaolollaan. Meillä on useampia hienoja kuluttajamarkkinoilla toimivia yrityksiä, mutta tekemisen kokoluokka ei ylitä kisarajaa.

Suomalaisten jo nyt kansainvälisillä markkinoilla toimivien yrityksien kilpailijoista kisojen yhteistyökumppaneita ovat mm. Continental-renkaat, Turkish Airline ja Orange. Toivon hartaasti, että suomalainenkin yritys nähdään jonain päivänä kisojen laitamainoksessa.

Probably

Carlsberg ei käytä laitamainoksissa lainkaan omaa logoaan. Sen sijaan se on kirjoittanut osan sloganistaan logon muotoon (”Probably”). Ratkaisu voi johtua alkoholimainonnan lainsäädännössä, mutta se on silti komean itsevarma.

Jani Halme kirjoitti aikanaan uusien brändien rynnimisestä Etelä-Afrikassa pelattujen MM-kisojen yhteistyökumppaniksi. Vaikka nyt ollaan Euroopassa, sama kehitys jatkuu.

Esimerkiksi kiinalaisten brändien pyrky Euroopan markkinoille vahvistuu jatkuvasti. Hisense kertoo kentän reunalla olevansa Kiinan ostetuin televisio. Socar taas on Azerbaidžanin valtion omistama öljy-yhtiö. En uskalla edes arvata millaisia tavoitteita heillä on kisayhteistyölle.

Tilaan sulle Uberin

Kansainväliset jakamistalouden palvelut muuttavat voimakkaasti myös kisamatkailua. Ison ryhmän majoitukset löytyivät kätevimmin AirBnb:n kautta ja Uber pelasti pahimmassa taksiruuhkassa. Kun vielä ruokakin hoitui pahimpaan kiireeseen Foodoran kautta, oli kattaus valmis. Minkään ei pitäisi estää meitä suomalaisia toteuttamasta seuraavaa vastaavaa palvelua.

Lämmöllä, Laaksonen

Ps. Saksa voittaa.

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

panu laaksonen_20151111

Kasvuhaluttomat yritykset ja miksi sinun pitäisi olla huolissaan niistä.

Elinkeinoelämän keskusliiton teettämä Pk-toimintaympäristökysely kertoo, että suomalaisista yrityksistä puolet pyrkii vain säilyttämään nykyisen kokonsa ja markkina-asemansa. Tämä on huolestuttavaa.

Jokainen yrittäjä ja yritys valitsee tietysti oman tiensä, ja menestyä voi monilla tavoilla. Pidän kuitenkin yrityksien kasvuhaluttomuutta suurena riskinä ja etenkin hukattuna mahdollisuutena sekä yksittäisten yrityksien että koko yhteiskuntamme hyvinvoinnin kannalta.

Miksi yrityksen pitäisi aina vaan kasvaa?

Selvityksessä listataan lukuisia syitä kasvuhaluttomuuteen. Kasvu pelottaa, koska riskit kasvavat. Kysyntää ei ole tarpeeksi tai yritys on jo saavuttanut tavoittelemansa koon. Miksi kasvua kuitenkin pitäisi tavoitella jokaisessa yrityksessä?

  1. Jos yritys ei kasva, syö palkkojen ja muiden kustannuksien nousu yrityksen kannattavuuden. Näin yritys ajautuu ennemmin tai myöhemmin vaikeuksiin.
  2. Pyrkimys kasvun tekemiseen pakottaa yrityksen panostamaan myyntiin ja myynnin haasteet opettavat yritystä kehittymään jatkuvasti paremmaksi. Ilman myynnin kehittämistä koko yritys näivettyy.
  3. Yrityksen kasvu on henkilöstön ja muiden tuotannontekijöiden kasvun summa. Tällä tarkoitan paitsi määrää myös laatua. Tekemisen laatu menee eteenpäin, kun yritys pyrkii kasvamaan ja laadun parantuminen tuo taas lisää kasvua.
  4. Kasvava yritys työllistää enemmän ihmisiä, investoi tuotekehitykseen, tarvitsee isompia toimitiloja, käyttää runsaammin muiden yrityksien palveluita ja maksaa enemmän veroja.

Bisneksen tekemisen luonnonlaki

Yhteiskunnan tasolla ei voida ehdoitta vaatia ikuista kasvua. Bruttokansantuote ei siis voi ilman ehtoja kasvaa kaikkialla, koko ajan ja loputtomasti.

Liike-elämässä tilanne on kuitenkin toinen. Bisneksen tekemisen luonnonlaki on, että markkinat syövät elävältä ne yritykset jotka eivät pysty kasvamaan. Ja toisaalta kasvun positiiviset kerrannaisvaikutukset yhteiskuntamme hyvinvointiin ovat voimakkaat.

Kuti jää piippuun

Yrityksien kasvuhaluista riippumatta, markkinoinnin osaamisen ja investointien puute on keskeinen kasvun este Suomessa.

Markkinoinnin keinoin pystytään tutkitusti kasvattamaan yrityksen liikevaihtoa ja markkinointipanostuksiaan kasvattavat yritykset kasvavat nopeammin kuin panostuksiaan vähentävät. Markkinointi on siis kasvun moottori. Tästä lisää vaikkapa Siksi markkinointia -selvityksestä.

Suomesta löytyy korkeatasoista osaamista useimmilla liiketoiminnan osa-alueilla. Osaamisemme jää kuitenkin suurelta osin hyödyntämättä, kun markkinoinnin panostukset ovat alimitoitettuja. Ja samalla kasvu jää tekemättä, oli kasvamiseen halua tai ei.

Lämmöllä, Laaksonen

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.

panu laaksonen_20151111

B2B-markkinoinnissa Suomi tarvitsee enemmän ja parempaa.

Median digitalisoitumista ja sen vaikutuksia kuluttajien ostokäyttäytymiseen pidetään kenties suurimpana markkinoinnin ja myynnin tekemistä koskevana muutoksena miesmuistiin.

Pienemmälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että vastaava muutos on käynnissä B2B-tuotteiden ja palveluiden ostamisessa ja myymisessä.

Kuluttajamarkkinoinnissa muutokseen on reagoitu ja markkinoinnin tekeminen kehittyy vauhdilla. Mutta miten on B2B-yrityksien laita?

B2B-Suomi

Asia on erityisen tärkeä, koska B2B-yrityksien menestys on koko yhteiskuntamme taloudellisen hyvinvoinnin perusta. Anne Korkiakosken johtaman Siksi markkinointia -selvityksen mukaan Suomen viennistä vain murto-osa muodostuu kuluttajatuotteista tai -palveluista. Hyvinvointimme siis tehdään toisille yrityksille tuotteita tai palveluita myyvissä yrityksissä.

Markkinoinnin tykistö raivaa tietä myynnille

B2B-yrityksissä markkinoinnin mahdollisuudet kuitenkin nähdään kapeasti. Tyypillisimmin markkinointia käsitellään vain myynnin tukitoimintona. Edellä mainitussa selvityksessä viitataan Marketing Clinicin tutkimukseen, joka kertoo, että vain 24 prosentissa B2B-yrityksistä markkinoinnilla on tärkeä strateginen rooli liiketoiminnan yleisessä kehityksessä.

Myynnin työkalu markkinoinnin pitää toki ollakin. Markkinointia voidaan B2B-yrityksissä ajatella vaikkapa tykistönä, joka raivaa tietä myynnin jalkaväelle. Kun markkinointi toimii, etenee myynti helpommin ja nopeammin.

Samaan aikaan pitäisi kuitenkin nähdä myös esimerkiksi brändin tunnettuuden ja brändiin liitettävien mielikuvien vaikutus yritykseen kohdistuvaan kysyntään. B2B-ostopäätökset tehdään mitä suurimmassa määrin tunteella. Päättäjät kun eivät yrityksissäkään ole robotteja.

Kiinnostuneet kumppanit vähissä?

Myöskään markkinoinnin toimistot eivät perinteisesti ole olleet erityisen kiinnostuneita B2B-markkinoilla toimivista yrityksistä. Tätä selittänee erityisesti toimistojen osaamisen painottuminen massamedioissa toteutettaviin ratkaisuihin. Kun markkinointia tekevän yrityksen potentiaalisten asiakkaiden määrä on pieni, ei toimistojen normaali keinovalikoima enää toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Tekemistä kuitenkin riittäisi.

Modernin markkinoinnin työkalut toimivat

Modernin (kuluttaja)markkinoinnin työkalut kuitenkin toimivat erinomaisesti B2B-yrityksien myynnin kasvattamisen välineenä:

  • Sisältömarkkinoinnin mahdollisuudet ovat suuret, kun esimerkiksi pystytään tuottamaan asiakasta ammatillisesti kiinnostavaa asiantuntijasisältöä.
  • Verkkosivusto on kuin 24/7 auki oleva globaali messuständi, joka kerää liidien muodossa myynnille purtavaa.
  • Markkinoinnin automaation ratkaisuilla saadaan sisällöt levitettyä tehokkaasti ja dataa hyödyntämällä liidit laadullistettua myyntiä varten.
  • Verkkomainonnan älykkäät kohdentamisen keinot tuovat jopa TV-mainonnan B2B-yrityksien ulottuville.

Tarvitsemme siis parempaa B2B-markkinointia, ja enemmän. Ryhdytäänkö töihin?

Lämmöllä, Laaksonen

Panu Laaksonen on mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja.